Itophiyaho Wocawaaro aganira harunsine ayirrinsanni ayaanna mereerinni Gada amuraate giddo mitikkihu Oromote dagara mittimma, baxillenna galatu ayyaana ikkinohu Irreechaho. Irreechu baxillenna mimmitoho dancha heda ikkanna; Oromote daga illete la”a dandiitinokkiha Kaaliiqi loosisinni leellino yannara Kaaliiqira woy Maganoho noonsa baxille leellishshanno. Kaaliiqi assinonsare qaagganni guweenya uytanno; albillichono keerehonna atooteho huuccatto assinanni gutu ayyaana ikkinota kullanni.
Yanna yannatenni biifanni daynohu Irreechu ayyaani, 2012M.Diro haammatu Itophiyu daga baala dagge beeqqaano ikkitino ayyaana Addis Ababaho ayirrinse sa`noonni. Ayyaanu 2013 M.Diro Kooviid-19 fayya korkaatinni beeqqaanote kiiro ajjurono tayxe kayinni haammatu manni Koovidi-19 pirotokoole agadhino garinni hasiissanno qoropho assine ayirrinsanni gede Oromote Abbaa-Gadootu Mittimmanninna Oromote Qoqqowi Budunna Turizimete Biiro widoonni gumulo sayinsoonni.
Konni kaiminni 2014M.Diro Irreechu ayyaani Koovidi -19 gargardhinanni Wocawaaro 22nni Addis Ababaho, hattono Wocawaaro 23/2014M.Dnni Biishooftu ayirrinsannita Oromote Abbaa- Gadootu Mittimmanna Qoqqowu Budunna Turizimete Biiro mittimmatenni xawissino. Konni ledo, ayyaana lainohunni gobbate yannate hajo ledo amadisiisse Abbaa- Gadootunna Haadhe- Sinqootu Itophiyu Pireesete Uurrinshara xawishsha sokkino.
Haadhe-Sinqe Tullema Atsedu Tola, Adaamu Quchumi teesaanchooti. Irreechu ayyaani Gadate amuraatinni seeda dirrara ayirrinsanni keeshshinonnitanna ayyaanu Oromote budi seeda diro ilamatenni ilama sa”anni daynota xawissino. Konne ayyaana biifino garinni hala`ladunni ayirrisate qixxaabbe noota coydhino.
Irreechu huccattonnihonna galatu ayyaanaati yitinoti Haadhe-Sinqe Tullema Atsedu, qara gede Oromote daga tunsichunni fushshe caabbichu widira abbinonsaha Kaaliiqa woy Magano galaxxitanno. Itophiyu keerira dancha halcho hexxitannohonna huuccidhanno hattono giwaminohu araaramanno gede Magano woy Kaaliiqa huucidhanno yannaati. Ayyaana ayirrisanno Oromote daga gobbate keeru daanno gede ammantanno yitino.
“Haadhe Sinqootu huucitannorenna araarstannore ikkkitinohura Kaaliiqinsa gobbate araaranna keere abbanno gede huucci`ratenni daga mitto ikkkitanno gede ganyite huucidhanno” yitanno. “Ninke Itophiyu daga Mitto ikkinoommohuranna kalaqamino olino ninke ledo ikkino daafira ninke Haadhe-Sinqootu Kaaliiqa ola qiissanno gede huucineemmo” yitino.
Ayyaanu Oromote daga calla ayirrissannoha ikkikkinni Itophiyu daga baala ayirrisannoha ikkino daafira, Itophiyu daga baala beeqqaano ikkitanno gede hattono ayyaanu keerunni ayirrisame jeefamanno gede huuccitano. Keeru diro ikkanno gede hexose ikkinota kulte, ayyaana mittimmatenni ayirrinso yite Haadhe- Sinqe Tullema Atsedu Sokkase sayissino.
Haadhe-Sinqe Tullemma Ayyelu Hirtu, heedhannohu Caancoteeti. Dirunni mitte hinge ayirrinsanni ayyaani hagiirsiisannohonna haammatu ayirrissara quqquxante agadhitannoho. Ayyaanu Oromotenna wolu Itophiyu daga calla ikkikkinni Kalqete daga baala illensa kawa goshooshinoha ikkinota kultanno. Ayyaana ayirrinsanni yannara baxillu, halama, mittimmanna irkisama luphi yite leeltannoho yitino.
Ayyaanu baxillunniha, mittimmanniha, irkisamanniha ikkinohura Itophiyu xaadinoseha yannate qarranna jifo sa`anno gede Haadhe -Sinqootu konni ayyaanni hornyi kaiminni gobbanke keere ikkkitanno gede Kaaliiqanke huucineemmo yitino.
Itophiyu dagahu afiinkenna amma`nonke babbaxxitinota ikkkiturono, sumuu yine mittimmatenni hee`neemo yitinoti Haadhe-Sinqe Tullemma Ayyelu; gobbate xaadinose ola mittimmatenni halamme qeela hasiissannonke yite sokkase sayissino. Diru giddo hagiirruno yaaddono xaaddanno daafira sircho, dana, amma`no yinummokkinni xaadinonke qarranna jifo mittimmatenni ikkine sa”a hasiissannonke yite coydhino.
Haadhe- Sinqootu Kaaliiqansa duudhe huccihdannohu, busha coye qiissanno gedenna keeru bati’ranno gedeeti yitanno. Ayyaanu mittimmatenni ayirrinsannihanna baalunku beeqqaano ikkinohura, Itophiyu xaadinose qarra mittimmatenni ti`ra hasiissannonke yite dancha amaalese uytino.
Abba-Geda Worqine Tereessano isi widoonni; Irreechu yaa keere, mittimma, baxille mimmitu ledo irkisama ikkinota xawisanno. Oromote ayimma xawisannoha ikkinota kulanno. Daga poletiku hedonsanni, amma`nonsanni, afiinsanninna ga’rensanni babbaxxitukkinni mittimmatenni ayirrisanno ayyaana ikkinota farci`rino.
Keeru hoogiro dagano ikko Irreechuno di-hee`ranno; keeru daafira baalisi sharrama hasiissannosi yaanno, Abba-Gadu Worqine. Gobbankera keeru bati`rannonna hobbahanno gede Abbaa-Gadootu huuccitannotanna danchuri daanno gede Kaaliiqira woxarattannota qummi assino.
Tenne yannara Amaarunna Affaarete Qoqqowira noo oli Itophiyaho di-hasiissanno yinohu Abbaa-Gadu Worqine; tini yanna soorronnita ikkitinohura, olu gobbate lopho ittisannoha ikkinohura ola mulenni guda woy jeefisa hasiissannota leellishanno.
Abbaa-Gada Worqine hedo garinni; gobbate keeru daano gedenna, mittimmanna baxillu ikkanno gede, giwaminohu araaramanno gede Kaaliiqansa xa`mitanni noota coyi’rino. Daga qolte Abbaa-Gadootunna Amma`note Annuwi yaannota macciishsha hasiissannonsatanna loosu aana hosiisa noonsa yee hedeemmo yino.
Abbaa-Gadu “Olu qiidanno gede Kaaliiqi ninke ledo ikko; baalunku Kaaliiqa huucci`no” yaanno. Baxxinohunni, keeru baalunkurira kaima ikkinohura, baalisi keereho uurra hasiissannosi. Irreechu mittimmate, baxilleho, keereho, jireenyaho hattono quqquxammanniha ikkinohura Oromote dagano ikko Itophiyu daga baalanti ayyaana mittimmatenni ayirrisanno gede woshshatto assino.
Abbaa-Gadu Tullemunna Oromote Abbaa- Gadi Mittimma Borreessanchinna Hora Finfinne, Hora Arsedee gambisaanchi Abbaa-Gadu Goobena Wolareesso yino garinni; gobbate ikkito kalaqamurichi ledo xaaddinote. Tenne kalqamu harinsho ledo mitte ilama dagge wole ilama riqibbanno; wolu base aguranno. Konni garinni, mittu diri haaro ikke daanno woyte akkalu diri basesi haaroho aguranno. Tini mimmito riqiwa kalaqamurichi ledo amadisiisantanno.
Konni loosi giddo haammatu coy gumulamanno. Hagiirrunna yaaddo heedhanno. Sai 2013 M.Diro Itophiyaho babbaxxino qarrinna jifo xaaddino. Masisannohunna hexxo mursiissannorichi kalaqame saino dirooti. Konni gobbaanni qoleno, hagiirsiissannohunna warri yite xabbino hexxo leellishannorichinna dancha kaayyo kalaqantino dirootino. Tenne harinshonni ilama techo geeshsha iillitino.
Itophiyaho 80 ale ikkitanno daganna dagoomi noo gobbaati; Tini daga
Kaaliqinsara galata shiqishidhanno doogo uminsahu amma`note amuraatinna seeru noonsa. Kaaliiqira, baattote, qooxeessaho, haqqahonna wolehono galata shiqishidhanno barruwa noonsa.
Tenne daga giddo qole Oromote daga mitikkite; Oromote daga Irreechu ayyaani barra, Kaaliiqira galata shiqishidhanno. Kuni Irreechu ayyaani lamewa bande la`nanniha ikkanna, umihu “Abirasa” yinannihonna goyirete xeenni gananno yannara ilaalaho fulle uynanni galataati. Layinkihu qole, hawadi yanna sa`eenna arro daraarchu yannara “Melkaho” shiqinshanni galatu ayyaanaati.
Oromote daga ayi dani amma`no heedho amma`nosi garinni hawadi yanna sa`eenna daraarchu fulanno woyte “Melkate” woy minisi giddo ikkite Kaaliiqira galata shiqishshanno.
Abbaa Gadu Goowani xawishshi garinni; olu manchi beettira busha ikkinotanna keeru bati’ranno gede, Kaaliiqi keere batisannonna qolanno gede baalisiti huuccatto hasiissanno. Albi yannara annuwanke sayissanni ilamate abbitinoha dancha ammanyootenna baxille ninkeno ilamate sayinsanni Oromote dagaha dancha hornya sufisiisa hasiissannonke.
Olu callunni ikkikkinni lubbo shaannohunni Koroonu fayyanni umonkenna maatenke agadha hasiisannonke. Ledoteno, gobbate xaadinonkeha miinju qarrano mootimmate ledo ikkine sharrama hasiissannonke. Hexxo mudhinummokkinni tini yanna sa`anno daafira annuwankenni ragi`noommoha dancha bude sufisa danchate. Olu qiidanno gede Kaaliiqi widira qolle huuccatto assinanni xa`ma ninkewiinni Oromote dagawiinninna Itophiyunni aggarrannite.
Xaa geeshsha Itophiyu dagara togoo qarrinna oli xaade di-egennino. Mimmitu ledo olamano meessi miinjalla gawajjitanno. Lubbamannohuno meessi mannaatinna qansootaho. Togoo qarri xaadinkerono 2013M.Dirinni 2014M.Dra sa`neemmo woyte woyyaawino keeri daanno gede hexxonkeeti.
Abba -Gadootunna Haadhe-Sinqootu Irreechu ayyaani keerunni ayirrisamanno gede woshshatto assitino.
Bakkalcho Wocawaaro 20, 2014
