Sidaamu Qoqqowi seeda yannara umisinni umosi gashshate sharramanni keeshshino. Sai IHADG gashshooti alba nooha ayirrado su’ma shokkishe raga qole woshshanni keeshshino qoqqowi soorrote gashshooti abbino kaayyonna jawaata Sidaamu daga sharronni bayiriidi gashshootu seeri worino wodho gumulanteenna techo wolootta qoqqowubba qote kiirami.
Sidaamu qoqqowi qoqqowo ikke safaminkunni mitto diro calla ikkirono Itophiyu mittimmara,lophotenna keereho fulanni afamanno qeechi tenne shiima borronni kiirre gundannikkiha ikkenota duuchunku qoqqowi naqqasanni afamanno. Juntu fanino ola woxunni,egennotenninna hayyotenni hattono Sidaami Otoottonni fultino wedella Olu base geeshsha soyaatenni gobboomittete qeecha fulanni afamanno. Qoqqowu ga’labbo Itophiyu giddo afantanno qoqqowubbanni ledo heewisiinsiro co’ite ikkitinota naqqasate wo’mu afiinni coyi’rate saalsiisannori nookkita sa’u lamala giddo kalqete deerrinni Turizimete barrira dooramino qoqqowa ikkasinni ayirrinsi kalqete turizimete barri beeqqaano naqaashete.
Ee;Sidaami baatto shama shaqqadote. Otoottose lattinote. Dagase wosincho adhate daawoe bushshu yaatenni waa xa’miniro geinto ado koyisse wosinsidhannote. Hanqafaanchimmase giddose keeshshinohu naqqaso. Sai gashshooti mittimma diigatenni sirchu poletika fince su’ma hunara wo’naalino wo’naalsha irraawissino daga qoqqowo ikkitu kawa aliye wido ka’ino urde Itophiya diigate hasattooti;tenne urde mittimma sharrama hasiissannonke yite assitino gaadi diinaho umu damuume ikkino. Babbadara hedannohu irraawino.
Techo umose dandiite qoqqowu deerrinni haaro Mootimma safidhanno Sidaami daga konni albaanni TPLF suuqqino babbadamooshshe diigatenni, kaphu riippoortenna hexxote buddeena calla itissanno hedonni dagase fushshite jireenyu ijaarira iillishate jawu dilaali agadhannose.
Xa qoqqowu safaminkunni 2ki diro amandanni hee’noonni. Techo kayinni daga doodhitino mootimma safantanno jawa barraati. Tenne haaro safantanno mootimmanni agarrannihu qaru coyi keere,gala’bbo gobbate diriirsatenni lophote doogora illachisha hasiissanno. Lophonna latishshu daannohu keeru hee’rirooti. Mittu qoqqowi callu ga’labbo afi’re yaaddonna huluullo nookkiha minesi cufi’re gala di dandaanno. Mittu qoqqowi keeri wolu keereeti. Wolu qoqqowi hembeelamiro duuchawa taraawasi digattanno. Mine memo giiranturo gobba miciicu milli yaanno maammaashshintee gede diinu fananno gaanci mittu qoqqowiha calla ikkikkinni duuchunku raginni hembeelse Itophiya diigate. Sidaami daga xa qoqqowu gede taalte mootimma safidhe wolootu qoqqowinni taalo illacha tunganni qoqqowo ikkitinota babbaxxitino bare Hawaasi quchumira hadhanna huwata dandiinoonni.
Albankeenni jawa ajuuja leeltanno. Gobba lophotenna soorrote doogo aana afantanno. Tini lopho Itophiya kalqete afantanno gede assitanno daafira diinu qodhe kaino. Konne qodhe kaino diina mittimmatenni shorratenni gobba saffino soorrotenna lophote doogo albaagisate Sidaami mootimma mootimmate gede jawu dinyi loosi agadhanno.
Tayixe duuchunku qoqqowinni kayise Federaalete geeshsha Paarlaamaho beeqqitannori dagate xa’mo insate gede assite riqiwante loossanno yitannoti jawa hexxo no. Daga hexxotenni Jireenyu paarte doodhitu wote Jireenyu loosino loosinni ikkikkinni dancha hexxonna ajuuja amade ka”asinni loosannoenna,lossannoe yite hexxotenniiti doodhitinohu. Hexxo hexxo calla ikkite gattannokki gede daga riqibbe Paarlaama karsantino haaro wolqa yawonsa ragunni horonsidhe haaro qoqqowo haaro mangistenni lophote ijaarira fushshitanno jawa yawonna dinyi looso amaddinote.
Bakkalcho Wocawaaro 20, 2014
