Addisu Adoola
Haydirosefalesi yinanni dhibbi gobbankera lowo geeshsha afaminokki dhibbu dana ikkanna dhibbu finco kayiinni shiimate yinannita ikkitinokki gede xiinxallo leellishshanno.
Lophitino woy buxicho gobbubbara kalaqamanno haydirolefalesi buximatenni, coichimmate xe’nenninna saga’late ledo amadisiisamannoha ikkanna, fincammessino jawa ikkitara dandiitannota hendanni. Baxxeewo garinni ilantu gedensaanni kalaqamanno haydirosefalesi Noorwetenna Siwiidinete 1000 qaaqquulli giddo 0.75 (kumu qaaqquulli giddonni mitto nafa afate ayirranno gede xiinxollo leellishshanno). Afirikaho xaa geeshsha assinoonni xiinxallo leellishshanno garinni, Ugaandaho calla 1000- 2000 qaaqquulli diru kiiro haydirosefalesete ledo ilantanno; gobbankerano assinoonni xiinxallo hooggurono, 3000-6000 qaaqquulli ali ilantara dandiitanno. Afirikaho 60% ale ikkitanno qaaqquulli haydirosefalesi hee’rannonsahu madirate(infection) ledo amadisiisame kalaqamanno qarrinni ikkinota wortanno.
Haydirosefalasi Yaa Mayyaate?
Haydirosefalesi qaaqquullu ilamansara albaanni amansa otootto giddo heedheennano ikko ilantu gedensaanni umu qoonchi deerru aleenni lopha woy deerru aleenni bati’ra ikkinota fayyimmate ogeeyye xawissanno. Layiinkihu qole, surrete giddo noo du’namaanchi sa”anno boombe babbaxino korkaatinni xufantanno woyte kalaqamannoho. Dhibbu kalaqamino qaaqqi rahotenni xaginaatu kaa’lo afi’ra hoogiro mannimmanke qara qorqoraancho ikkitinoti surrenke kifilera aana babbaxitino jawa ikkitino fayyimmate qarrubba ha’runsiisanno. Dhibbu kaajjanni dayro reewoote geeshsha iillishara dandaanno.
Dhibbu kalaqamannohu qaaqquullu amansa otootto giddo heedheennanna diri lame ikka geeshsha noo yanna giddooti.
Konni diri mereero umu qoonchi miqqa cufantannokkinna kaajjitannokki daafira du’namaanchu lexxanno woyte qoonchu deerri lexxanno.
Dhibbu kaima
Kaimasi sasewa beenke la’a dandiineemmoha ikkanna, umihu surrenke haiisannohunni aleenni du’namaancho burqissanna hige harotenni ofollikkinni gatiro ikkanna, surrenke giddo kalaqamunni burqanno du’namaanchinna ba”annohu taala hoogasi korkaatinni kalaqamanno qarraati. Burqannohu ba”annohunni rooriro du’namaanchu qaaqquullu qoonchi giddo kuusamanni ha’re qoonchu giddo noo xiiwote deerra ledanno. Kunino qaaqquu aana jawa gawajjo abbanno.
Dhibbunni Gawajjamino Qaaqqi Leellishanno Malaatta
Haydirosefalesi noosi qaaqqi batinye doogonni gawajjamara dandaanno daafira babbaxxitino malaatta leeltara dandiitanno. Malaattano gawajjosi deerrinninna xaginaate rahotenni afi’rasinna hoogasinni mu’rantanno. Batinye yanna leeltanno malaatta umu qoonchi deerri hasiisannohunni aleenni leda, umu qoonchi aana noo nigga darsha, gaaru alillitte darsha, sagalete hasatto ajanna kilo xea, tushshiisha, qarqaraho hasatto hooga, dirisi deerrinni agarrannire assa hooga(bodha, ofolla, ha’ra, coy’ranna woleno yannasinni agarrannire assate lowo geeshsha keeshsha), hifatama, kolisho illete gumi worora hige e”eenna ille waajjunni callu leella, seeda sa”ate wi’la, rosantinokki mannimmate qimaxaxxa hattono fulaate qarri kullannireeti. Malaatta qaaqquullunnu qaaqquulleho babbaxxitara dandiitannohura kuri baala malaatta mittu qaaqqi aana la”a hooga dandiinanni.
Xaginaatu Doorshubba
Fayyimmate Niwuroserjeriyetenni Ispeshiyaalizide assitino hakimmanni darre gowatenni ikkanna mittu umu qoonchi giddo boode xullo loosatenni yannaasincho ikkino xaginaate uynanni kaameerinni (endoscope) giddora qolle eessatenni cufantino du’namaancho sayissanno tuubbo fananna du’namaancho danunni taraawanno gede assatenniiti. Coy gede xaginaatu wo’munku qaaqquullira loosa hoogara dandaanno. Layiinkihu xaginaatu dani qole boombe eessatenni ikkanna boombenniti mitte qacce du’namaanchu kalaqamanno (ventricle) giddo ikke gogonsa giddo giddoonni ha’risatenni wole qacce godowi giddo eanno gede assine loonsanninsa. Konni xaginaati qaru illachi du’namaanchu umu giddonni godowu giddora eanno gede assatenni huna ikkanno.
Gogu Giddo E’annonsa Boombe Dirinsa Lexxanni Ha’ri Kiiro Qarra Abbitara Didandiitanno?
Boombe cufamanna madi’ra hoogguro heeshshote diro wo’ma ledo hee’ranno gede assine loonsoonniho. Dirinsanna hojjansa lexxitanni hadhanno woyteno boombe bedeedantanno gede assine gomboonni daafira hojjase ledo lexxitannote. Kuni xaginaati Haydirosefalesite sufino malaati yaa di-ikkino. Kayiinni umu giddo noo du’namaancho ajishatenni surrete aana iillitara dandiitanno gawajjo jawa xiiwonna gawajjo ajisha dandiinanni.
Ledoteno boombe mitte higge e’u gedensaanni babbaxxino qarri xaadasira dandaanno. Lawishshaho madi’ratenni boombete cufamanna boombe gobbara fulanna labbanno qarrubba xaaddara dandiitanno. Konnirano fayyimmate ogeeyye maatete boombe loosa hoogguro leellishshanno malaatta rosiisa heedhannonsa. Kunino umu qoonchi lexxa, qaaqquullu umo dandiite uurra hooga, iibbillu, la’ate dandoo qarri, tushshiisha, mannimma riffi yaa, mannimma daafuranna shaqqa hattono boombe tareessitannowa darshe leella, qaaqqu amali soorrama, umu damuume, roso adhate dandoo aja, caabbichunni caaccaawanna caabbicho giwa, godowu gamenna woloottu malaattano leeltara dandiitanno.
Xaginaatu Albaannino Ikko Gedensaanni Assinara Hasiisanno Amadooshshe
Haydirosefalesi noonsa qaaqquulli hiikkoyeerichono assa dandiitanno. Hiikkuy manchino gede fayyaaleette heeshsho massaga maatensa saeno dagoomansa kaa’la dandiitanno. Woloottu wiinni baxxitannohuno muli kaa’lonna harunso hasiissannonsahuraati. Mannimmansata babbaxxitino bisi kifilla kaajjishateno mini giddo babbaxxitino millimillo assa hasiissannonsa. Lawishshaho, mikitanna haxo kaajjishate umo dandee ofolla, gulupha, uurra, gongo’manna labbanno millimillo assa heedhannonsa. Fayyimmate uurrinshubbara assinanninsa ha’runsono ga’runni ha’runsa hasiissannonsa. Assinanni kaa’lonna ha’runso daafursitannota ikkitara dandiitannohura cinca hasiissanno.
Dhibba Hiittoonni Gargadha Dandiinanni?
Dhibba xibbe anga gumaamo assinosi gargaraanchi dino. Kayiinni reqeccinaatesi ajishate dandiiddiissiissanno coyiibba assa dandiinanni. Lawishshaho, hiittino godowinni noo ama godowu ha’runso assi’ratenni “Foolike Asiide” yaamamanno shiilo coye adha hasiissannose; ledoteno “Foolini Asiide” lowohunni afantannonsa sagalla saga’la hasiissannoseha ikkanna, kuri shiilo coyiibba shaanu, burtukaanete, ataru, baaqeelu, missiru, quuphu, awukaatotenna afalete giddo afi’ra dandiitanno. Kayiinnilla kuri sagalla sagalimmate hossanno gede qixxeessineemmo yannara “Fooliki Asiide” ajjara dandiitannohura gumasi horonsi’ra roorenka doorrannite.
Foolike Asiide adha otoottote giddo kalaqantanno haydirosefalese ajishate ikkinnina ilami gedensaanni madi’ratenni kalaqantannota hoola didandaanno. Wole Foolikete Asiide adha heedhannoseti mitte ama godowate qixxaabburo godowase aganira albaanniiti. Korkaatuno surrenna buqqee(hibileseresere) kalaqantannohu godonbihunni umi aganira ikkinohuraati. Fayyimmate uurrinshubbara ilatenni madirate widoonni daggara dandiitanno haydirisefalese ajisha dandiinanni. Qaaqquullu co’ichimma seekke agaratenni, xissantanno woyte rahotenni xagisatenni, qaaqquullu ilantanno yanna suuwote obba buura hoogatenninna woleno lawanno assoote hunatenni qaaqquulle madirate reqecci yaate kaayya ajishanna dhibba gargadha dandiinanni.
Xaginaate Afi’ra Hooga Ha’runsiissanno Gawajjo
Mannimmanke qorqoraancho ikkitino surrenke aana gawajjo iillishannoha ikkinohura lophote qarrinni kayse, macciishshate qarra, ballimma, buqqeete lopho qarra, umu qooncho dunqa dandaa hooganna rewoote geeshsha iillishshanno gawajjo iillitanno. Mittu qaaqqi konni dhibbinni gawajjamero, xaginaateno afi’ra hoogiro lamu diri giddo reyaate kaayyosi jawate. Lowo geeshsha boodu qaaqquulli lubbotennino keeshshituro jawa ikkitino fayyimmate hembeela xaaddannonsa. Konni ledo amadisiisame dhibbunni amadantino qaaqquulle xaginaatunni wo’munni wo’ma fayyaaleeyye ikkitara didandiitanno.
Gobbankera Xaginaate Aate Gobbankera Akata
Gobbankera xaginaatu Zewuditu Hospitaaleranna Xuquri Ambassu Hospitaalera uynanniha ikkanna kaa’lo hasiissannonsa qaaqquulli deerrinni la’nanni woyte iillosi lowo geeshsha shiimate. Dhibbaho huwanyootu noonsakkiti daga calla ikkitukkinni fayyimmate ogeeyyeetino.
Dagoomu Dhibbu daafira Noonsa Huwanyooti
Duucha woyte qaaqquulle fayyimmate uurrinsha massinanni woyte umu qoonchi deerra bikkanna borreessiisa badooshshesino heewisiisa hasiissanno.
Mite mite dagoomu bissa kuni maganu hanqooti, maatete cubbooti yitanno so’rote laooshshi noonsa daafira xagisantenninni minensa maaxxe wora doodhitanno. Fayyimmate ogeeyyeno ikkituro qaaqquullu wolu dhibbira dayro qelpheephonna hojja bikkitannontenni gede umu qoonchi deerrano bikka noonsa. Qarru iillinonsa qaaqquullino xagisidhe minira higgu gedensaanni fayyimmate eksitenshiine ogeeyyenni irkonna amadooshshe afidhanno gede assa mitto malaati.
