Masqalu ayyaani ayirrisama kaimisi amma’no ikkitinota Ortodoksete amma’no massagaano kultanno. Amma’no kaima assatenni masqalu ayyaani gobbate shoolente qaccera iibbadu garinni ayirrisamanno. Ayyaanu ayirrisama ledo amadaminohunni afi’nanni amma’note guminni ledote gobbate assitanno kaa’lo batinye ikkaseno kullanni.
Masqalu ayyaani Itophiyaho diru dirunkunni Wocawaaro 17 nni gobbate baalunku qooxeessira ayirrisamannoha amma’note ayyaana ikkanna baxxinohunni Ortodoksetenna Kaatolikete amma’no harunsaanowa iibbadu garinni ayirrinsanni gobboomunna kalqete ayyaanaati. Ledoteno gobbayidi gobbuwara heedhannori Itophiyu ilamanna qansoota ikkitino dagano ayirrissanno. Masqalu ayyaana gobbanke giddo amma’no agabbukkiinni dagate gede luphi yino deerrinni ayirrinsanni qooxeessubba mereerinni Wolayittu, Guraage, Kambaatunna Hadiyyu qarunni kullanni qooxeessuwaati.
Ayirradda nabbawaanonke techoo Budunna Turizimete borronkenni albiidinke Sanyo barra yaano Wocawaaro 17/2014M.D nni Masqalu ayyaani ayirrisama kaima assatenni ayyaana la’ino borro haa’ne shinqoommo. Borronkennino Masqalu ayyaani ayirrisama hanaffino gara, Damaru tironna Masqalu gobba eino gara mite mite amma’note massagaano kultino dhagge addi addi ayyanaame mashalaqqe qoollanni gamba assine aanino garinni shiqinshoommo.
Masqalunna Damaru Ayyaanna Ayirrisama Hanaffinonna Daggino Gara
Mootichu Yesuus Kiristoosi mannu ooso woxxate sutaminohu qullaawu masqali xissamaano hursasi korkaatinni batinye daga ammanaano ikkitanno gede assino. Dhaggetenna ammanaanonniwa jawa ayirrinye uyinoonniha ikkasinni tenne la’ino Ayhudooti qullaawa Masqala mitto ishine kuunsanni baycho waammanni gede assitu. Qooxeessu teesaano barra baala ishine tugganno daafira dargu tullote widira soorrami. Masqala fushsha hooggurono Iyyerusaalamete noo ammanaano bayicho affinonkanni. 70 M.D Xixoosi horronni Iyyerusaalame baino daafira hakko noo ammanaano darantu. Waamamino baycho afinohu nookki daafira Masqalu 300 diri ale waamame keeshshino.
326 M.Dnni mootichu Qosxenxinoosi ama mootitte Illeeni qullaawa Masqala hasate Iyyerusaalame hodhitino. Hakko martinowano gotti yino baycho baalankawa hasiissurono Masqalu noo bayicho affara didandiitino. Manna xa’miturono afoommo yaannohu bai; jeefoteno Masqalu afamara Maganu fajjo ikkeenna mitto Ayihudenniha dhagge afino geercho afidhe qullaawu Masqali waamaminowanna hunnoonni qooxeessa xa’mitusi. Geerchuno, ‘’Atino mulla daafurtooti; mannano daafursitooti. Haqqe gamba assidhe hixaana finci; giirateno amadisiisi, hixaanu wiliile iimira fulte Worora higguro hadhanno raga la’e darga unsiisi, konni malaatinni afi’rattana’’ yiise. Iseno geerchu yinosere baalare assitu.
Haqqe gamba assite iimaho hixaana fincite giiratenni amadisiissu. Hixaanu wiliile iimira fulte Worora higge dirritu woyte masqalu noo baycho waanna angichunni kulate geeshsha leellishshu. Mootitte Illeenino wiliile marte gawa’litino baycho qullaawu masqali waamamino baycho assite ammantu. Kuni Ayhudete geerchi dhaggete egennaami mootichunni ammane cuuamino. Su’misino Kiriyakos yaamamino.
Konni garinni Wocawaaro 17nni hanaffe Badheessa 10 geeshsha hashsha barra Lamala agannara Gudifi ilaala unte ishine gudduhu gedensaanni Sase Masqalla afantu. Mootichu masqalino reynoha kaysasinni bande anfoonni. Masqala anfoonnihu Badheessa 10/326M.D nniiti. Mootitte Illeeni tenne dhagge la’’asenni lowo geeshsha tashshi yinose. Daga baalanti Masqala amammaddanni Kiryalayson yitanni faarsitanni hagiirrensa xawissu. Barru hashshi woyte Iyyerusaalamete Phaaphaasichi Bitsui Abune Merqoriyosinna Mootitte Illeeni, olantonna daga dirunni chibbo xawisidhe faarso faarsitanni qullaawa Masqala huuccattote mine massite mittu huuccattote mine wortu. Gedensono mootichu Qosxenxinoosi safote kincho tugeenna Masqalu qaaggora huuccattote mine minneenna maassame huucccattote mine einohu Wocawaaro 17/327M. Dnniiti. Amma’note mine lamunku barri ayirrisamanno; iibbadunna baxxino garinni ayrrinsannihu kaynni Wocawaaro 17 ho. Kuni ikkino korkaati Badheessa 10 ayee woyteno Abiyyi woy jawiidi qoorre yannara hosannoha ikkasinna Masqalaho minnoonnihu amma’note mini ayirrinohu Wocawaaro 17nni ikkasinniiti.
Kuni barri 300 dirra ale ba’’e keeshshinoha qullaawa Masqala Mootitte Illeeni widoonni afamasi kullannihonna konninnino hagiidhineemmo barraati. Konni kaiminni Itophiyu Ortodoksete ammanaanowa Damara qanse Masqalu ayyaana iibbadu ayyaanaamu amanyootinni ayirrinsanni.
Itophiyu Masqalu ayyaani Itophiyu Ortodoksete ammanaasinewa diru amma’note ayyaanaati. Yesuusi Roomu dagawa sutamino halaalanya Masqala anfoonnihu gede assine hendanni.
Masqalu gobbanke daynohu hiittoonniiti?
Qullaawu masqali gobbanke daara dandiinohu 1394M.Dnni layinki yannara mootoo’mino 29ki dirisinni Iskindiriya amma’note mine ammanaano roorrichu Phaaphaasichi Bitsui Abune Mikaeeli 47kihu yannate noohu Gibtsete Feriooni ammanaano ikkitino qansootira ‘’Ane amma’no harunsa hoogginiro Gibtsete heera didandiitinanni’’ yee dhukinsa aleenni ikkino giwire tuginsa. Shetto batidhinonsari Gibtsete ammanaano ‘’iillitinonke shettonna roorrichu Phaaphaasichanke tirsiisattonke gede maganu su’minni huucci’noommo’’ yee Atse Daawitira sokka soyino.
Atse Daawitino olaho fulle yee lallawatenni ola harisate muro sayseenna Kaartumi ola hanaffu. Kaartumi iillite ikkito la’uti ola harisantenni mayra Abbayi laga dikonfeemmo yite mudhitu. Konne gumulsateno millimmo hanaffino. Tenne macciishshinohu yannate Gibtsete massagaanchi Meriwaani Ilgaadeeni soqqamaanosi gamba assi’re; ‘’may woyyannonke?’’ yee amaalamami; Abbayi laga hongammonkunni ‘’roorricha Phaaphaasicha Abune Mikaeeli usurunni tirreemmo , ammanaanote aanano shetto dibatinseemmo’’ yee qaale eatenni Bitsui Abune Mikaeelira lame ero woqiitete culka amadisiise Atse Daawitira cimeessa soyi.
Mootichu Atse Daawitino ‘’Birranna Culka dihasi’reemmo; mootichi’ya Yesuusi kiristoosi sutamino Masqala hasi’reemmo yiinsa. Gobbanke daga wayi goo’ronni gooffankunni sumuu yinummoro woyyannonke yee Wocawaaro 10/1395M.D nni Masqalu ledo qullaawu Luqaasi misilinota Maariyaami misile lede uysi. Diru dirunni Wocawaaro 10nni Atse Mesqel yinanni ayirrinsannihu konni kaiminniiti.
Damaru Tiro
‘’Damara’’ yaanno qaali:- ledi, mitto assi yaannohunni Gi’’izete qaalinni haa’noonniha ikkanna karsama, xaada, gamba yaa, waaxama, mittoo’ma xaphooma mittimma xawisanno. Qullaawu Masqali afamino baycho ikkino daafira Damara haqqe mittoo’mitanno Masqalu ayyaani hanafooti. Amma’note mini ayirrisanno Honse mootichu shiimaadda ayyaanna mereerinni mittoho. Masqalu keeru, qullaambete malaate, Mootichu Yesuusi mannu ooso gatisate, hegere heeshsho aate kakkalo ikkino qullaawa maalasi, ayirrado mundeesi dunino qaaggo ikkanna mooticha la’nanni hincilaallooti.
Masqalu ayyaani ayirrisama gobbate abbitanno horo kaima assatenni sa’u lamalara Budunna Turizimete Ministere donu xiinxallonna agarooshshu biilloonyi ledo halamatenni Masqalu ayyaana lainohunni ‘’Masqalu Ayyaani Gobbate Keeriranna Mittimmara’’ yaanno massagote qaalinni hasaawa assinoonni. Hasaawu aanano beeqqitinori mereerinni Budunna Turizimete budu handaari minister dieeta Dukko Bizunesh Meseretiti, donu xiinxallonna agarooshshi biilloonyi qaru dayrekterchi Dr Mulugeeta Fisseha hattono amma’note annuwinna hajo la’annonsa bissa afantino.
Hasaawsu aana budunna turizimete ministere budu handaari minister dieeta dukko Bizunesh Meseretiti coyidhanni; mimmito irkisa, gamba yaatenna gobbate mittimmatenni uurratenni ledote mimmitu ledo egennamanna mitteenni latishshunni lophate luphiima qeecha afi’rinota xawissino.
Hasaawu aana ‘’Masqalu Ayyaana Ayirrisa Nooseha Gobboomu Qeecha’’ yaanno uminni donu xiinxallonna agarooshshi biilloonyi jawiidi xiinxallaanchi kalaa Gezaheny Girmihu xiinxallote borro shiqishino. Masqalu ayyaani amma’note kaimi noosiha; konni kaiminni babbaxxitino gobbate qoqqowubbara babbaxxitino doogonni ayirrinsanniha ikkasi xawisino.
Xaphoomunni Itophiyu Ortodoksete ammanaasine diru dirunni Wocawaaro 16 nni damartanno Damari gobboomu hedo afi’rinoho. Masqalu Damari halantino mangistuwa rosu, sayinsetenna budu uurrinshara (UNESCO) afansha uyneenna kalqoomu amammandannikki dona ikke borreessamino.
Ikkollana ayyaanu amma’note harunsaano timbiliqqi yite fulte mittimmatenni ayirrissannohanna xaa yannarano kalqenke hembeelanni noohu 3ki dambali koronu fayya taraawo wiinamunni lexxitanni noo yannano ikkasinni deamatenni gawajjo iillitannokki gede annu annunku qoropho assitanni ayirrissannonna fayyate taraawora reqecci yitannokki agarranninsa qeecha fultara hasiisannotano qixxaawonke kifile sokkaati.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Wocawaaro 13, 2014 M.D Hamuse
