Amsaalu Felleqe
Yanna Woxawaajje agani, 1970M.D goofimarchiraati.12kki kifile maatrikete fonqolo adhe dancha guma abbirono jajjabba rosu uurrinshara eate woxu wolqa anje noosi daafira Wolayitta Sooddote Otona yaamamannohu illetenni la’’ate qarri noonsari rosi mine rosiisaancho hasi’neenna isino hatte yannara basete geeshsha marino. Ameeriku qansichimma noosihu rosu mini murrichino maatirikete gumasi haa’re lae ‘’Maatrikete togooha dancha guma abboottohu kowiicho 100 birrinni qaxarante loosattoraatini? Kowiicho xibbu birrinni qaxaramittoro aantetenni 300 birra afi’ra dandaattohu 20 woy 25 diro loositto gedensaanniitina dandaamihero kaa’lannohe manna hasidhe yuniversite e’e rosse umi diro gudittoro 230 birra; layinki diro gudittoro 347 birra, sayikki diro gudittoro kayinni 420 birra baantannahe loosa dandaattona hakkira eittoro woyyannohe’’ yaannosi.
Hakkiinnino Wondo gennetete kilinike fante loossanni albaannino kaa’litannosi mancho bilbila rosu mini murrichira eenna isino bilbile kaa’litannosi gede hasaawiseenna sumuu yaatenni agure higanno gede assiteenna hige daanni Shaashamanne iillanno yannara kiisesira noosihu 10 birra callaho. Yanna hawarritino. Ledosi noo manchi kiiserano hiiqqancho saanteno dino. Daallasa amadde galateno hodhishshaho baatte harateno woxu di-ikkannonsa. Noonsa doorshi Shaashamannetenni Wondo gennetete geeshsha lekkatenni haratella. Jaalisi ledono Shaashamannetenni barrihunni 12:30 saatenni ka’e hashshihunni 4:30 saate ikkanno balla Wondo gennete iillitino. Hodhishshaho baatanno woxe hooge lekkatenni seeda doogo harasinni daafuru amadeennasi 15 barrira minesi goxe keeshshino. Anjesinni roso rosate noosi jawa hasattonni hatte yannara lowontanni daafurirono techoo sewoora iillino; Dr Iddaaso Mulu Gennu yaamamanno. Sasu diri qaaqqi hee’re yannate dayino Maariyye/ ‘’Fanxaaxa’’ yinanni xissonni illesi hoogino.
Dr Iddaaso Mulu xaa yannara Hawaasi yuniversitera Ingilizete afii rosiisaanchooti. Albihu Sidaamu zoone, xaahu kayinni Sidaamu qoqqowi Wondo Gennetete woradira Intaayye yaamamanno olliira ilamino. Dirisi 7 ikkannosi hedora 1959M.Dra Wondo Gennetete kilinike fante loossanni nooti gobbaydi qansichimma noose mancho ‘’la’’a dandiitannokkirino rosa dandiitannowe’’ yite Mayko la’’a dandiitannokkiri rosi mine massiteennasi roso hanafe 1kki—4kki kifile geeshsha rosi gedensaanni rosisinni albisaancho ikkinohura 5kki kifile rosikkinni kubbisiinseenna 6kki kifile e’’e rosatenni hattenne yannara, yaano 1962M.Dra 6kki kifilera ministirete fonqolo adhe 100% guma maareekkisiisino.
1964M.Dra 8kki kifile ministire fonqolo adhe dancha guma abbatenni 9kki kifile sae; Ambo Mairege Hiwoot jawiidi layinki dirimi rosi mine 9kki—12kki kifile geeshsha rosi gedensaanni 1967M.Dra ‘’Idget Behibret Ye Iwuqetinna Ye Sira Zemecha’’ yaannohunni gaadaancho rosiisaancho ikke qajeelsha adhe loosanni keeshshe; 1970M.Dra 12kki kifile maatrikete fonqolo adhe dancha guma abbatenni yuniversite e’’e 1974M.Dra Ingilizete afiinni umi digirenni maassamino.
Maassami gedensaannino 1974M.D goofimarchinni hanafe Irgaalamete jawiidi layinki dirimi rosi mine gaamame 1992M.D geeshsha rosiisino.
Irgaalamete jawiidi layinki dirimi rosi mine Ingilizete afoo rosiisanni rosu goli massagaanchono ikke 13nna bocu diri geeshsha loosino. 1992M.Dra Hawaasa Addis katamu jawiidi layinki dirimi rosi mine 12ki kifilera Ingilizete afoo rosiisanni hakkiichonni murrichano ikke loosino. Murrichimmate fulino fonqolo heewisame sairono ‘’Illete ba’’a noosihu hiitto ikke rosu mini murricha ikkanno’’ yitanno hedo mitu mituwiinni kaajjite ka’eenna isi baycho wolu sa’’anno gede assate fonqolo kaajjinshe wirro qolle fonqolleenna xaano woyyaawino guma abbatenni qeele sa’’atenni rosu mini murricha ikke 3 dirinna bocu geeshsha loosinota coyi’rannohu Dr Iddaaso; ‘’la’annokkiti illesiiti ikkinnina buqqeesi keeraancho ikkituro murricha ikke massaga dandaannollana’’ yineenna loosanni keeshshino.
Rosu mini murricha ikke hee’reno wolootu rosiisaanora dancha lawishsha ikkate isino rosiisanno. Isi rosu mini murricha ikke hee’renni rosaano fonqoloho qixxaabbanno gede Ingiliizete afoo rosiisanno yannara rosu kifile rosaanotenni biqanteenna hulete widoonni rossannorinna harunsitannori noota mite mite xaande hasaawinsoommo rosaanosi naqqassanno. Hatte yannara Addis katamu jawiidi layinki dirimi rosi mini dancha guma maareekkisiisanno gede assasinni; isino rosu deerrasi lexxanno gede layinki digire rosate kaayyo uyineennasi Addis Ababu yuniversitera e’’e adhinoti xaphooma 9 koorse giddonni sette koorsera ‘’A’’ nna mitte koorsera calla ‘’B+’’ abbatenni xaphooma maassamate guma 3.96 abbatenni maassame Wocawaaro 16, 2000M.Dnni hanafe Hawaasi yuniversitera qaxarame loosanni sayikki digire rosate kaayyo daggeenna hakkonneno hasiisannore wonshenna fonqolo adhe sa’’atenni UNISA yaamantannoti Wodiidi Afriki yuniversitera heewisame sae Addis Ababaho Aqaaqi afantanno kaampaasera rosanni keeshshe jeefoteno Wodiidi Afriki gobba ha’re maassame higinkunni ontikki diro amadino.
Gobbankera bi’renni hanaffe baca fayya kalaqantanni ba’anni lowo mannano gawajjitino. Dr Iddaasono ilame sase diro ikkasi geeshsha illesi keeraanchotella; kayinnilla gobbankera 1957M.Dra layinki doyicho kalaqantinoti ‘’fenxaaxaho’’ yinanni fayya kaiminni lowo manni ille ba’u yannara isi illeno dhibbunni amadantu gedensaanni shiima yannara la’anni keeshshite gedensaanni kayinni dirisi 4 ikkannosi yannara lamenti ille co’ontanni la’’a uurrissu.
Illete joonjoorre noonsa manniri lowontanni qarraho. Kayinnilla hexxo murrikkinni baalanka richo hasi’nenna banxe assinanniha ikkiro sa’nanni doogga baalate guffa tuncu yiturono sa’nannikkiri dino. Dr lddaaso techo iillino deerrira iilla geeshsha baca mitiimmuwa tuncu yitannosita kulanno. Ilami yannara keeraancho ikke kayinnilla yannate gedensaanni illesi ba’urono hexxo murikkinni rososi xiiwe haratenni umikki kifilenni hanafe PHD geeshsha rosisinni dancha guma maareekkisiisanni techono yuniversitete rosiisaancho ikke afamanno;hattono afuu xiinxallo assitannorira amaalaancho ikke owaatanni afamanno.
Rosiisanno yannara rosaanote ikkado egenno aate barrisi’riikkinni yannasi agare eanno; wolootu rosiisaanota yanna hoshooshikkinni umisita rosiisate yanna garunni horoonsi’rannota kulanno;tenne rosaanosino naqqassino. Manchi beetti yannasi garunni horoonsi’re loosa dandiiro ikkadimmasira naqaashe ikkannori loosisi gobbaanni woluri dino yaanno; Dr lddaaso.
‘’Kaaliiqi manchi beettira ikkinoricho ee kae Isinni qole adhe wolurinni kiisanno’’ yaannohu Dr lddaaso; illetenni la’’ate mitiimma kalaqantusirono anjesinni hanafe rososi xiiwe danchu deerrira iillate hexxosinni duumbara qolinosiri mitturino nookkita coyi’ranno. Bisu xe’ne manchi beetti aana kalaqamunni daggannota ikkiturono rosanna loosa diho’litanno; yaanno.
Gobbankera albi yannanni hanafe bisu xe’ne noonsa mannira mootimmano ikkito dagoomuno lowontanni base aa hoogatenna rosse hiikkano di-iillitanno yitanno laooshshinni hasiisanno irko assa hoogatenni haammatu manni rosateno ikko loosate kaayyo afidhukkinni keeshshitino. Dr lddaaso kayinni togoo laooshshe hiiqqe fulatenni anjesinni hanafe assino sharronni techo rosisi deerrano lossi’re wolootahono dancha lawishsha ikkino.
Bisu xe’ne noonsa mannooti rosunna loosu basera qarru nookkiha eanna fulatenni millissanno gede dandiissitanno injo konni albaanni hasi’nanni garinni nookkita ikkiturono; xaa yannara kayinni dancha hanafo noota Dr lddaaso kulanno.
Dr Iddaaso techo ‘’Dr’’ yitanno rosunni dagganno ba’latto afi’rate umisi jawaante,mannu baxillinna danchummate kakkaooshshi noosita ledosi loossanno miilla naqqassinonke. Isino techo dr yine woshshinasi geeshsha iillishshinosiri gaangaawisira baca bissa noota kule; kiire kule galatano hoogiro ‘’galati’ya iillo’ne’’ yino. Roorenkanni oososi ama dukko Gennet Abarritera duuchurinni kaa’latenni 4 oosonna 10 oosote ooso la’a geeshsha hale ikkite assitanni keeshshitu irkora heeshshosi giddo hawamannokki galatinna ayirrinyi noota Bakkalcho gaazeexira buuxisino.
Dr lddaaso anjesinni hanafe rosatenna umosi woyyeessate assino sharronni techoo sewoora iillasi wolootahono dancha lawishsha ikkitanno yaannohunni shiqinshoommo. Galateemmo.
