Way lubbo afi’rino kalaqami baalaho hasiisanno kalaqamu jirooti. Gobbankera way burqanno bu’a addi addi mannu loosinonna kalaqamu korkaattanni daafantanni afantanno; baxxinohunni quchummate mannu kiiro akkimale lexxitanni daa; quchummano hattonni wiinamunni hala’la; addi addi hororanna owaantera hosanna way hasatto lexxa; Waa duuchu handaarinni hasi’nannihanna horonsi’nanniha ikkasinniino ‘’Way Heeshshote’’ yinanni.
Konne heeshsho ikkinoha waa Sidaamu dagoomu qoqqowira qara quchuma ikkinohu Hawaasi quchumira heedhanno dagara xalala anganni way iillonna quchumaho du’namaancho ishine ragunni kaysatenni handaarunni quchumu dagoomira uyinanni hee’noonni owaante lainohunni quchumu wayinna du’namaanchu owaante uurrinsha loosu harisaanchi xawisanno.
Hawaasi quchumi wayinna du’namaanchu owaante uurrinsha loosu harisaancho ikke loosanni afamanno; kalaa Daawit Leellamo yaamamanno. Gobbankera afantannori jajjabbanna yannaasincho quchumma mereerinni mitto ikkinohu Hawaasi quchumira dagoomaho duuchu raginni hasiisannoha xalala anganni way iillonna quchuma du’namaanchu ishininni co’icha assatenni hee’rate, loosi’ratenna gangalatate dooramanno quchuma assate ragaanni loonsanni hee’noonni loossa lainohunni Kalaa Daawiti Itophiyu pireesete uurrinshara Bakkalcho gaazeexi ledo assino keeshsho aananno garinni qineessine shiqinshoommo; dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho:- Way kalaqama baalaho heeshshotena Hawaasi quchumira way iillo mageeshshaati yite xawisatto?
Kalaa Daawit:- Wayinna du’namaanchu handaarinni loonsanni loosi lowontanni shotu garinni la’nanniha di-ikkinoho. Lawishshaho caabbichu bairo wolere caabbichimmate horonsi’nanni; way bairo kayinni way baycho horonsi’nanniri dino; korkaatuno wayinniti horo kalaqamunni baca ikkitinohura riqiwannosiri dino. Konniraati way heeshshote yinannihuno. Manchi beetti heeshsho baxxinohunni way ledo lowonta xaadooshshu noosete. Korkaatuno bisinke giddo kalaqamunni noo du’naamaanchinni xibbuunni 70 anga ale ikkannohu waaho. Manchi beetto calla ikkikkinni lubbo noonsa kalaqami baalunku way nookkiha heedhe didandiitanno.
Way dandaamiro murmuramikkinni dagoomaho iillanno gede assa dandaa hasiissanno; ikkinohurano Hawaasi quchumi wayinna du’namaanchu owaanteno 1975M.Dra uurrinsoonniha ikkanna hatte yannara xalala anganni waa calla dagoomaho shiqishanni keeshshino. Hatte yannara yaano techonni 38 diri albaanni quchumu teessaanono kiirotenni 30 kumi geeshshaatilla; roore anga ikkanno mannino balete waa horonsi’rannonkanni. Hakku horonsi’nannihu balete wayino filooraydetenni daafamino waa ikkasi korkaatinnino balete waa horonsi’ranno manni baalunku hinko kolishshidhannonkanni; kayinni tini uurrinsha xintantu kawa yaano 1975M.D kawa Hawaasi quchumi giddo shakaka hinko afi’rino manna la’’ate dandiinoonni; korkaatuno hakkonni kawa balenniha ikko garbu waa agannohu dino.
Quchumu dagara iillinshannihano Kado yinanni laginni horonsi’ne kemikaletenni xaginse agate ikkanno garinni xalala waa shiqishateeti dandiinoonnihu. Hatte yannarano boono loonsoonnihunniiti anganni waa iillinshannihu; anganni way xuruurano ikko bikkaanchono dieessinoonninka. Suutunni kayinni jawa quchuma ikkasinni mannu kiirono, duuchu gari uurrinshuwano, industirrano lexxitanninna hala’litanni dagguta wayi hasattono hattonni lophitanni daggino daafira tenne uurrinshannino yanna yannantenni way hasattonna horonsi’raanote batinyi ledo keennanninna xiinxallono assinanni quchumu deerrinni agate calla ikkikkinni duucha horora hosannohu mageeshshi way hee’rirooti yaannoha la’nanni yanna yannantenni lendanninna lossinanni dangoonni.
Quchumu deerrinni xalalu anganni way halashsho lossinanni dangeenna tayxe sasu diri albaani yaano Sadaasu agani, 2010M.Drano quchumaho jawa anganni way pirojekte loonsoonnita maassiinseenna hala’ladunni dagoomaho horo uyitanni afantanno. Tayxe sasu diri albaanni Hawaasi quchumira agattote shiqinshannihu 27 kumi meetir kuube waa callaatinka. Tini kalqete baanke irkonni loonsoonniti jawa (First Urban Water Supply and Sanitation) yaamantannoti xalalu anganni way pirojekte quchumaho way shiqisho ragaanni jawa soorro dagganno gede assitinote. Korkaatuno tini pirojekte honse qile bale noose; way shiqisho gede barru giddo 47 miiliyone litire waa latisa dandiinoonni.
Quchumaho saihu 3 diri albaanni xalalu anganni way shiqo lowontanni duushshitinota di-ikkitinote; iillinshannihuno bado badotenniitinka. Kunino yaa mittu qachira lamalate giddo bati’ranni bati’reenna lamu barrira calla iillinshanni sa’noonni; xaa yannara kayinni tulluwate qooxeessinna gottinaatu noo base ikkanna caabbichu ba’’a hooggironna way xuruuri dhooheenna gawajjama hoogiro waa garunni shiqinshanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Quchumaho mannu kiiroo ledo hendiro Wayi uurrinshuwa iillo mageeshshaati? Caabbichunna wayi ba’’anna daate ledo noori?
Kalaa Daawit:-Noonketi 24 way uurrinshuwa giddonni mitticho calla agurranna gattinori elektirikete wolqanniiti loossannohu; caabbichu bairo callaati way ba’’annohu; caabbichu ba’’a hoogiro loonsoonni loosinni quchumaho barru giddo 24 saatera dagankera xalala anganni waa garunni iillishate wolqa noonke.
Handaarunni keennoonni garinnino Itophiyu giddo afantannori jajjabba quchumma mereerinni way shiqishonni danchu deerrira noo quchumaati. Pirojekteno quchumu dagoomira agarranni garinni horo uyitanni noote yaa dandiinanni; way shiqisho ragaanni. Korkaatuno umikki doyicho way shiqishonna coichimma woyyeessate pirojekte quchumaho handaarunni jawa soorro abbitinote.
Bakkalcho:- Quchumaho Sadaasu agani 2010M.Dra maasiinseenna horo uyitanni nooti way pirojekte 10 dirrara horo uyitannote yinoonnitena; hakko garinni yinoonni dirrara horo uyitanni keeshshitanno garinni isilanchimmatenni loonsoonnite yaa dandiinanni?
Kalaa Daawit:- Way heeshshonkera hasiisannoha ikki geeshsha qara assine isilanchimma noosi garinniiti latinsannihu. Pirojektete xalalu anganni way isilanchimma yanna yannantenni qorqortannonna buuxxannoti ogeeyyete gaamo no. Barru barrunkunni way isilanchimma buunxanni. Isilanchimma buunxanniti way uurrinshuwanna base no; hakkiinni haa’nanni laabaraatoorete worranni buunxanni; way baakteeriya haa’re daannokki gedeno buunxanni kilooriinenna labbino kemikaalla worranni xaginsanni; kuri baalunni way baakteeriya haa’re sa’’annokki gede assinanniiti isilanchimmatenni dagoomaho iillinshanni hee’noommohu. Waa xaginsenna isilamchimmasi kalqete fayyimmate uurrinsha (WHO) deerrinni buunxeenna xalalaho, keeraancho waati yine sayinsiro callaati dagoomaho iillinshannihu.
Lawishshahono Gamaxo ollii giddoonni tayse Tuula hige sa’’annohu Baashima yaamantanno buichonna woluno Looqqe buicho, sayikkihu kayinni Ambo wuha yaamantanno bu’a noori kalaqamunni boo’raabbanno yanna noonsa. Bu’ate way kalaqamunni xalala ikkinohurano kemikaale worrannilla horonsi’raanote iillinshannina wolu way gede xaginsanniri dino. Hawadi yannara kayinni boo’raawanno daafira booraanbesi bikkano keennanni; way boo’raambe bikka bu’ate waa calla ikkikkinni balete waano la’nanni. Booraambesi bikkinanni uduunnichinni la’neenna 5te ale ikkiro xalala geeshsha agate dihoronsi’nanni; 5te woro ikkirooti xaginse agate horora hosiinsannihu. Bu’ate way xalaleenna manchi beettira gawajjo iillishannokki deerra iilli gedensaanniiti horonsi’nannihu. Boonote waano xaginsoonnikkihunni ikkikkinni xaginseenna baambunni sa’’anni noo waati agate horora iillinshannihunna xalalimmasi deerrino bu’ate wayinni baxxannori dinosi.
Bakkalcho:- Hawaasi quchumi qooxeessira afantanno baadiyyete olluubbara noo bu’anni waa quchumaho calla horonsi’nanni gede ka’’anno koffeenyi noona koffeenyu garaho yaa dandiinanni?
Kalaa Daawit:- Hawaasi quchumi sette sinu quchumma noosi; kuri giddonni mittichu Haweela Tuula yaamamannohu sinu quchumi baadiyyete sinu quchuma ikke umisihu ‘’Tuula 01’’ yaamamanno quchumi noosiho; gaangaawisirano 11 baadiyyete olluubba hanqafinoho. Kuni Haweela Tuula sinu quchumi baadiyye ikkasi bikkinni way iillono quchumu deerrinni ikkikkinni baadiyyete way iillisho deerrinni ikkinohura iillannonsa way quchumaho iillanno geeshshiha di-ikkinoho. Hawaasi quchumira horoni’nannihu xalalu anganni way roore anga ikkannohu qooxeessaho afantanno baadiyyete olluubbara afantanno bu’anni darre qolloonniho. Konniraati ninke ikkado anganni waa afi’nummokkinni noonkeha qo’ine adhitinanninkehu yaanno koffeenyi ka’’annohuna quchumu gashshooti gede jawa illacha tunge koffeenya tiratenna gaangaawaho hee’ranno mannino hasiisannoha xalala anganni waa garunni afidhanno gede assate loossa loonsoonni. Tini hajo dagannita danchu gashshooti xa’mono ikkiteeti keeshshitinohu; Tuulate daga xa’morano garunni dawaro qolate sa’u sase dirra kawa 23 boono loonse 2012M.Dra maassiisatenni 5 olluubbara heedhanno daga horonsidhanno gede assinoonni. Lawishshahono Gaara Riiqata, Haweela Wondo, Gamaxo, CaffaaSine, Tuula baadiyye yaamantanno olluubba dagara 19 haaruuddenna 4 albaanni noo xaphoomunni 23 boonna gatamaratenni xalala anganni waa afidhanno gede assinoonni. Kuri way pirojektuwano 2011M.Dra hananfe 2012M.Dra loonse maassiinseenna dagoomaho horo aa hanaffino.
Woluno Haweela Tuula sinu quchumi teessaanoha way xa’mora dawaro qoltinoti Gamaxo Tuula yaamantannoti way shiqisho woyyeesso pirojekteeti. Tenne pirojektete loosi hanafaminohu 5 diri albaanniiti. Quchumu gashshootino dagate xalalu anganni way shiqisho xa’mora dawaro qolate hasiissanno baajeete gaameenna ninke uurrinshano annimmatenni Wodiidi Way Loossa Konistiraakshine qaxaratenni lamunna sasu diri giddo gooffanno yine looso hananfirono mereeronko pirojektete loosi gufi’re keeshshinota wirro looso hanafisiinseennaati 5ki dirinni loosu goofeenna maassiinsoonnihu.
Konnirano jawu korkaati hasiissannokki garinni kaasa baantanni gede ka’anno xa’muwaati. Konne qarra tirateno quchumu gashshooti, qooxeessu dagoomi, sinu quchuminna olluubbate gashshaano ledo hajote aana hasaanbeennaati tidhantinohu. Konnirano tini pirojekte lame qile bale nooseha ikkanna lamenti balla lipheessunni 50 litire waa amada dandiitannote.
Kunino barrunni 3 miiliyonenna 200 kume litire waa amadannonna barru giddo 18 saate loosa dandiitanno paampe noosiha ikke maassiinseenna dagate horo uyitanni afantanno. Tuulate quchumira albaanni noo xuruurrara way ha’ranno assinoonni; haaruudde way xuruurrano woyyeessanna halashsha hananfoonni; tini pirojekte Tuulate sinu quchuminna gaangaawaho afantannori 5 olluubbara heedhannore xaphoomunni 81 kume ikkitanno daga horaameeyye assitannote.
Bakkalcho:- Mitto ragaanni latishsha hasi’ne; wole ragaanni kayinni kaasa baantanni gede gadachine dandiinanniyya? Lame banxannini?
Kalaa Daawit:- Kaasa baantanni gede xa’mitannori mito mito mannootaati; wo’manta daga di-ikkitino. Way xuruura diriirsineemmo gede jajjansa baatooshshi-weelo murte hooltanni, doogga fantanni halantino mannootino hattonni kiironsa bacate. Sae sae kayinni doogote qaccera shiqqi asse babbaxxitino haqqe, muuze, weese, saadate hayisso kaasanni kaasa baantiekkinni kawaanni latishshu diloosamanno yitanno bissano noonkanni. Pirojektete looso hananfi yannara mittoreno kaasa baantanni yine amandoonniri dinoonkanni. Dagate hasiisanno latishshi gufi’rankunni yineennaati uurrinshanke looso uurrisse kaasa baattinohu; konninnino pirojektete loosira gaammoonnihunni kayinse 2 miiliyone birra ikkanno woxe kaasa baantoonni. Togoo hedonna hasatto kayinni hegerera gattara hasiissannote. Mitto ragaanni latishsha, mitto ragaanni kayinni kaasa baantiekkinni qooxeessi’yara latishshu diloosamanno yaa digaraho; lame dibanxanni. Mootimma loossannotinna halashshitannoti hiittino latishshu pirojektuwa baalanka dagooma horaameeyye assitanno yine loonsannihura baalunku halamara hasiissanno.
Bakkalcho:- Quchumu wayinna du’namaanchu owaante uurrinsha woloota uurrinshuwa ledo qinaabbe loossanni noo gara hiittoonni xawisatto?
Kalaa Daawit:- Way uurrinsha caabbichu wolqa uurrinsha ledo calla ikkikkinni wolootta babaxxitino uurrinshuwa ledo qinaabbe loossara agarranni. Lawishshahono teele, caabbichu, doogote latishshi, qarqaru agarooshshi, fayyimmanna wkl qinaabbe loossannoreeti; konni albaanni kuri uurrinshuwa ledo qinaanbe loosate ragaanni noo foonqeno uurrinshuwate massagaano ledo hasaanbe tirreenna jawa soorro daggino.
Bakkalcho:- Way baatooshshe baatisiinsanni hayyo woyyeessatenni yannoomitte hayyonni baantanni gede hananfoonniri no?
Kalaa Daawit:- Quchumaho waa horonsi’noonniha baatooshshe yannoomitte hayyonni baatisiisatenna baxxinohunni Koroonu fayya taraawo yannarano kikkisama ajishatenna fayyate taraawo gargarateno ‘’CBE Birr’’ horonsi’nanni hayyo daggu yannara ranke horonsi’rate widiraati e’noommohu. Birra agani, 2012M.Dirinni hananfe tenne hayyo horonsi’ra hananfummo yannara noonketi 5te sinnankera gumaamma loossa loonsoommo. Kayinnilla ‘’CBE Birr’’ owaante neetworke woy interneete hoogguro diloossanno. Neetworke murmurantanno yannara baatooshshuno hattonni mommodditanni qarrisseenna albi hayyono wirro horonsi’raati hananfoommohu.
Uurrinshanke umikkihunni xalala anganni waa quchumu dagoomira shiqishshanno; layinkihunni quchumu giddonni du’namaancho ishine hoolatenni quchuma co’icha assate owaante uyitanno. Xaa yannara uurrinshanke 4 du’namaancho ishine kayinsanni kaameellanni du’namaancho ishine kayisate looso loossanno.
Quchumu giddo labbannori 19 kaameella hallanyunniri no; ninke uurrinshari ledo xaphoomunni 23 du’namaancho ishine kayinsanniri (Vacuum Truck) kaameella no. yannate geeshsha Allaamuri tullo qaccera du’namaancho ishine massine dunne mooshshinanni base noonke; kayinni doogono injiitinota di-ikkitinote.
Layinkiti wayinna co’ichimmate shiqishonna woyyeesso pirojekte hanafateno xiinxallo gunde loosu giddora e’noommo. Quchuma eessinannihu 47 miiliyone litire way giddonni xibbuunni 80 anga ikkannohu du’namaancho ishineeti ikkannohu. Konne rahotenni kaysa hoongiro quchumu daafamannohura uurrinsha lamunku handaarinni owaante uyitanniiti afantannohu. Konni ragaanni kalqete baankenna way latishshi komishiine quchumaho uurrinshanke ledo halamatenni sasu deerrinni beenkeenna quchumu co’ichimmanna xalalu anganni way shiqisho woyyeessate aananno 20 dirira horo uyitanno pirojekteeti loonsanni hee’noonnihu.
Bakkalcho:- Kalaa Daawit Leellamo kayinsoommo xa’mora dawaro qoltanni ledonke assootto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Kalaa Daawit:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Wocawaaro 6, 2014 M.D Hamuse
