Ziyaad-Baarenni massagantanno Somaaliyu mootimma 1969M.D jawiidi Somaaliya tantanate Soojjaati Itophiyu qooxeessa horra hanafansa raadoonete macciishshe polisimmate qajeelshira borreessamatenni olantote heeshshosi mite yee hanafino.
Poolisete qajeelsha adhinohu Holeta Gennetete olu rosi mine poolisete qajeelshiishaanchimmanni gobbasi owaatino. Xollayinna Huurso qajeelshu mereershira batinye poolise qajeelsino.
Jibuutinna Zimbaawe gobbuwa Wolapho Fushshate Olantono hattonni qajeelsitinori mereerinni kullannireeti. Albi Ruusiyu Mittimmara olu qajeelshano harunsino.
Tenne lamala Bakkalcho gaazeexi yannate hajo wosinchi Kumu Roorrichi Abbebe Yimenuho. Dancha niwaawete yanna ikkito’ne.
Bakkalcho: Cincishaancho HWHT konni albaanni gobbate waaga baattino albi gobbate gargartote olanto qaagooshshe deatenni batinye olanto farsha assitino; muli yannano qole batinye dirrara godaho heedhe Tigrayete daga agartanni keeshshitino olanto qassinona kuni assooti hiittoo macciishshamme kalaqihe?
Kumu Roorricha Abbebe:- HWHT gaamo cira Itophiyimma noosetanna Itophiyu daafira heddannota di-ikkitino. Konni kaiminni dhaggete daafira hajansa ikkitinokkiti HWHT gaamo albi Itophiyu olanto wo’munni wo’ma diiggino (billaallissino). Itophiyu olanto yineemmo woyte sammi yine di-ikkino. Wo’mante daganna dagoominni fultino; hasiisanno qarinni tantanantino; babbaxxitino gobbuwara rossino; seekkite qixxaabbinonna gobba agartanno olantooti. Mittu widiranna mootimmara ha’litanno olanto di-ikkitino. Mootimma hasiisano garinni Itophiyu daafira hajajo uytanno woyte hatte hajajo gumultanno olantooti.
Gobba diiggara dodantannori ledo qasantanni, danna ayirrisiisate reytanni, madidhanninna mundiitanni keeshshitino Itophiyu gobbate gargarto olanto horraanchu gede kiirante badheenni qasantino.
Xa haaroonsini olantonni woy Dr. Abiy day kawa, wirro Itophiyimma daraartanno yite waajjitinohuranna biilloonye hoogginohura Itophiyimmate macciishshamme daggannokki gedenna Itophiyu diigamanno gede hasidhannohura gobbate gargartote olanto badheenni higge qassino. Konninnino lowo geeshsha dadillinoommo.
Anino lame hige Ameerikunni daye olantote uurrinsha laoommo. Itophiyimma uddidhino olantooti tantannann hee’noonnihu. Xa noo gashshooti dandaami deerrinni Itophiyimma maciishshantannonsa olanto tantanate heeshshi gotti yitanni no.
Itophiyimmate hasatto noo olanto dagguro gobba agarantanno; mitteenni ikkite uurritanno; albirano qaaffanno. Hakku ikkara qole HWHT dihasidhanno. Itophiyimma yinanniri ba”ara hasidhanno. Kuni kaiminsanni la’noommoho; xaano assitanni nooho. Konniraatino tenne olanto badheenni higge qassinohu.
Insa heddinori ikkannonke yite heddinonka kayinni di-ikkinonsa. Olantote aana adhiinoonni mannimmannita ikkitinokki qaafo lowo geeshsha dadillissinoe. Tenne olanto marro karsante ola eate albi gargartote olanto baala halchitanni no. Mamooteno Itophiyu diigamannokki gedeeti ninke hasatto.
Ani olu aana noommo yannara Ertiru giddo qarru no, Somaalete qarru no, ONG ledo qarru no, HWHT ledo qarru no; jawu deerrinni mitiimmate giddo hee’noommo yannaati. Kalqete mangistuwano ninke aana ka’ino yannaati. HWHTno gobbaydinni woxenna olu uduunne afidhanni noo yannaati. Kaa’lote daanno gidi baalu hiramanni insara olu kaa’lora hosanni noo yannaati. Yannate noo mootimma 17 diro wo’ma konni akati giddo sharramase maalalote gedeeti kiireemmohu. Egennote aana safantino olantooti nooti.
Ikkollana jawa xiiwo noonke daafira poletiku qeelami; olanto kayinni mitte qeelammeno dixaaddinose. Tokkonsanni marreemmo, agurre yinanna agurreemmonsa; xaano wirro dagganno agurre yinanna agurreemmo.
Kuni ikkannokki gedeeti xa sharro assa hasiissannohu. Sammi yite hiikkono doytanni tokkossu kiiro agurrensa yinanni coy diloosanno. Albira xiiwa hasiissanno. Kuri mannooti xa nafa noorinni daga mitto ikkitanni no. Kuri dagate diinna ikkansa dagano ayimmansa huwattanni no.
Konni daafira darga baala e’urono difultanno; Laalibela e’nummo Woldiya amandummo yinanni coy diloosanno. Sammi yite kaphunni qasansiissanni daga gudisiissanni no. Kuri HWHT massagaano rakkine Woldiya amadde, jawaattine hadhine Laalibela, Allaamaaxa yitanni kaphunniiti dagansa sokkannohu. Gedensa higganno doogo hoogga geeshsha lowo geeshsha jawu qarri xaadannonsa. Daga gudisiissanno insarano jeefote ba’ano yannansa ikkanno.
Bakkalcho: Tenne gaamo ati albano afoottonsa, baxxino garinni albi olanto ledo noo olinnino babbaxxitino sharre horonsi’ratenni biilloonyeho dagginota batinyu coyi’rannona konni ragaanni ati tenne gaamo akata hiittoonni xawisatto?
Kumu Roorricha Abbebe: HWHT akata seekke egennoommo. Shoolu diri giddo insa ledo seekkine egennammoommo. Duucha woyte duuchanka darga sharre loossanno; olu xawirano ikkiro assitinokkire assinummo, kalaqaminokkire kalaqamino yaa akatansaati. Xa qeelate hoogaminsata wole assooteeti kalaqqinohu.
Bi’ree waro Hawuzeeni kalaqaminore macciishshootto ikkanno; uminsa kaameeranna odeessaano qixxeessiteeti daga gudisiissinohu. Hawuzeeni xa’mo maati? Tigiraye keere fushshitanno uurrinsha yaamammummo geeshsha Tigiraye keere fushshinummona wole qarqara mayraati gaandeemmohu? Mayraati qaaqquullinke gooffannohu? Yitino daafiraati Hawuzeeni dagara hatti hilo iillitinonsahu.
Maati kalaqantino sharre Haawuzeeni dikko mamoote uurritannoro affino. Balaxxe gambooshshe assinanni gede mashalaqqe fultanno gede assitu. Mashalaqqeno yannate noo Dargete gashshooti borro minira iillitanno assiissu. Tenne Saatenni tenne yannara Hawuzeenira HWHT gambooshshe assitanno yitanno mashalaqqe fincitu; olantonsano quchumu giddora eessitanni hossu. Baalunku manni giddo olanto quchuma e’ino yinanni gedenna Dargete mootimmano affanno gede assitu.
Hakkonni gedensaanni hakko hashshanni olantonsa qolte fushshitu. Hatti mashalaqqe iillitinosehura Dargete mootimma mashalaqqe halaale labbeennase Hawuzeeni gantanno woyte seekkite kaameerunni misile kayissu. Qaaqquullu ganantanna, maate gooffanna noo akati qaangeemmoho. Gedensaannino daga goofanke gattinokki geeshsha olammanni ha’ne goonfo yite HWHT olanto ledo karsantu.
Xaano konneeti assitanni noohu. Insa aye woyteno ikkiro ola dandaa hoogguro dagate widira sayissanno; daganniha assitanno. Hakkonni gedensaanniitino konne darga hadhine ganne yitannohu. Hakkuri sonki mannooti ikkituta ikkite lulluqqite Laalibela, lulluqqite Woldiiya amaddanno; kunino piroppogaandaho elannonsa. Albira gugguunfanni hee’noommona kaa’lenke yaate injaannonsa gedeeti piroppogaandaho.
Ninke olu xawira hee’noommo yannara raadoonetenni macciishshineemmo; assitanno awaawursha baala anfoommo. Boode geeshsha sa’e tokkossanno; boode wolqa ikkitinota anfoommohura hakkiinni fultannokki gede assineemmo. Olu Itophiyu olanto aliidimmanni gumulamara hasi’nannikki daafira batinye sharre loosantinonke. Agurrensa yinanninke. Kalqeno dodantu; kaa’lo afi’neemmoti Ruusiyunniiti; mootimmano olu aana hee’neenna jeefote yannara konni gedensaanni dikaa’lineemmo’ne; umo’ne dandee yitunke. Hakkonni gedensaanni mittoreno assa didandiinoommo.
Hatte yannara hendannihu togoo busha di-ikkino. Itophiyunnita ikkitu eega mootimma soorranturono lowo xiiwo iillishshannoha dilawanno. Kayinni mereerima mootimma amaddu kawa loossino loosi xaphoomu Itophiyu dagara iillino. Itophiyunnihu miqichiseno gatikkinni sholoolte ittino. Batinye la’nanni ijaarranna uurrinshuwa mitte gaamo annimmanni calla amadantinote.
Muli yannara naaxxillinsa takkora Itophiyu Gargatrote Olanto Tigiraye agurte fultu yannara Addis Ababaho Itophiyu Baandeera giirtino gedenna mageeshshi geeshsha sirbitinoro la’noommo. Konne assootensa la”a lowo geeshsha daddillissannote. Kuri mannooti Itophiyimma giddinsa noonsareetinso maati? Yina geeshsha xissannoho assotinsa. Anino Addis Ababaho kalaqamino coyinni lowo geeshsha dadilloommo. Olanto badheenni higge qassinohunnino aleenni konninni dadillinoommo.
Ninke calla hee’no; ninke hoongummoro gobba diiganto yaa gara di-ikkitino. Isono heedhu yannara seerunni heedhe ikkoommero, gobbanke lattoommero taalloonyunni gobba lophiteenna ikkoommero qarru dino. Insa gaamo calla heedhannonna lophitanno.
Wole ragaanni kayinni daganke dubbu giddonna doogote qaccera mine mi’nite hee’rate sharrantanno. Hattono ikkeenna diagurtinonke; Itophiyu daganni mulqidhino woxinniiti kalqete deerri xiiwo iillishshankera dandiitinohu. Woxu uullate aana assannokkiri dino. Ameeriku gobbara mootimmate deerrinni afantinorina gaamote sokko adhitanni kaphunni dudubbannori. Kuri doolaaretenni qaxadhiteeti loosiisidhannohu.
Gobbaydi mangittuwano halaaleho uurritannoha ikkoommero xa Itophiya kaa’la hasiissannonsa yannaati tini. Kayinni la’nummonte gede qubbuchunni kiirranni gobbuwanna uurrinshuwa baalunku woxehonna uminsa horora uurritinore ikkitinohura Itophiyunni guraanni uurritino.
Bakkalcho: Gaamo xaa yannara daga hembeelsatenna aliidimma afi’rate fincitanno piroppogaandi/kaphu mashalaqqe/ xiiwonni daga sakaalaama hoogate maa assa noose yaatto?
Kumu Roorricha Abbebe: Kuni qarri koye Itophiyaho calla nooha di-ikkino. Gobba noori Itophiyu qansootino beeqqitino qarraati; wolurinni ikkikkinni piroppogaandunni. Miidiyuno ikko odeessaano konni aanaati sharrama noonsahu. Dagoomu kaphu mashalaqqe macciishshannokki gede aye woyteno halaale fushshatenninna fincatenni qansootahono ikko gobbaydi kalqera iillanno gede tuqu xaadooshshuwano ikkito odeessaano jawa sharro assa hasiissannonsa. Cira goxichuno dihasiisanno. Itophiyu miidiyubba barra hashsha loosse halaale fushsha noonsa. Juntu dagatewiinninna gobbatenni mulqi’rino jiro wo’munni wo’ma Loobistootahonna kapho fincitanno miidiyubbara fincanni afamanno. Xiiwo iillishshannori woxunni hirantinori gobbaydi miidiyubbano no.
Konninni gobba diigantannokki gede hakkaanni loosa hasiissanno. Kuni oli rahotenni Itophiyu roorrimmanni gumulama noosi. Cancishaancho gaamono rakke ba”a noose.
Bakkalcho: Konnira dagatewiinni maa agarranni?
Kumu Roorricha Abbebe: Xa noonke doorshi lameho. Isino gobbanke diigantanna la”a woy gobbanke hee’rara sharramanna reyate; woluri agarranniri dino. Ani xa olantote uddano uddisiinsiero ha’reemmo; baatooshe dihasi’reemmo, ba’lattono dihasi’reemmo. Mitturino hasi’reemmori dino. Olantote uddano calla uytoe ha’reemmona.
Mittu mittunku konne assa hoogiro ga’a Itophiya diafi’ranno. Ga’a oosonkenna oosonke ooso gobba diafidhanno. Kuni techo ga’a yinanniha di-ikkino. Konni gedensaanni qeelama dagguro kuri cancishaano mereeri gobba (federaale) daggeenna wolurichi giddora e’nummoro gobba yinanniri dihee’ranno.
Bakkalcho: Olu mereero afantannori wole gobba daramaano aana gawajjo iillitannonsakki gede hiittoo qaafo adha hasiissanno?
Kumu Roorricha Abbebe: Olu mereero afantanno daramaanora agarooshshu hasiisannonsa. Olanto Tigiraye agurte fultanno gede hajajo uyni yannara duumo xuruura wora hasiissannonka. Miteekke daramaasine balanxe fushshate mite mite mashalaqquwa fultanno yaannohunni injaa hoogasinni ikkara dandaanno. Kayinni olanto qoqqowunni agurte fultu yannara xa agurre fulleemmohu wo’munni wo’ma. Lawishshaho: Meqelenna muramino qarqara agurre fulle konni gedensaanni beeshshidhine ofolle yaa hasiissanno.
Bakkalcho: Hawado baatto loosi’nanni yanna ikkase ledo amadisiisame federaalete mootimma widoonni ola uurrisate sumiimme adhantenni Juntu addi addi qarqara hala’late millisanni noona kuni mayinni kainoho?
Kumu Roorricha Abbebe: Bashshono mitte lekkanni baatto yinanniri no. Olu giddo badhera gugguufa hayyote; qeelama di-ikkitino. Olu xiiwo hunda heedhuro mitte olanto gaarantanno; kayinni muramino garinni umose agadhite, umose gargadhitanni mittore ikkitukkinni fula dandaa noose. Ola uurrisate qaafono addinniiti ikkitinohu; kayinni wona kaysummonte gede duumu xuruuri worama noosinka. Hakkonni gobbaanni millisa dinonsanka. Insa kayinni addinni ola uurrisate sumiimme horonsidhe insa qeeltinohu gede assite kiirte xa wole yekkeerora injaannonsa gedeeti Amaarunna Affaarete qarqara qassanni noohu.
Korkaatuno kuri qarqarra amandummoro fulote waalcho afi’neemmo yite hedatenniiti. Ikkollana Affaarete widoonni anfinte gede ganantino; Humeru cira dandaantinokki farooti. Konni daafira kuri mannooti fugantino. Olu uduunneno ikko wole kaa’lo afi’rate waalcho hasidhanno; hakko waalcho afi’rateeti sharro assitanni noohu. Ikkollana waalchuwa cufantino daafira yekkeeramate ikkannore hasidhanniiti noohu.
Bakkalcho: Juntu widoonni qaaqquulle olaho dirsiisa mayinni dagginote?
Kumu Roorricha Abbebe: Tini faashistimmatenni dagginote. Mamooteno ani qaaqquulle’ya hadhine olamme diyeemmo. Mittore affinokki qaaqquulle qodhisiinse olsiisa olu seerinnino jaddote. Konni ragaanni mootimma qafadantino qaaqquulle gamba assite kalqete mootimmuwara leellishshino. Kunino dancha assooteeti.
Olanto nafa fillanni woyte 18 diri ale yinanni; mannimmasi naggi yituro nafa dirisi iilla hoogiro filote giddora die’anno. Xa kayinni Juntu widoonni olu uduunne nafa duha dandiitinokki qaaqquulleeti la’nanni hee’noommohu. Mittu qajeelshino nookkiha bagado togo assite sayisse togo assite gani yaamantanniiti qaaqquullu olu xawo sayaantanni noohu. Kuni uullateno ikko iima xa’misiisanno barsheeti.
Ikkollana insa cancishaanote; cancishaanote loosi konneeti. Konni assootinsara ayi xa’mannonsa? Hiittoonnina xa’mantanno? yaannoha albillicho la’neemmoha ikkanno.
Bakkalcho: Juntu gaamo mannimmate kaa’lo hodhisiinsanni doogga cuffanninna buussa murtanni, Suudaanete widoonni kay kaa’lo hodhisiinsanni doogo fannonke yaansa mayra lawannohe?
Kumu Roorricha Abbebe: Kuni haariimote. Dhaggeeffachishanno coy kayinni tenne haariimo adhitanno mangistuwa no. HWHT gaamo cancishaancho yaamantinohu sammi yine di-ikkino; korkaatunniiti. Buussa diiganni, doogga cufanninna amanyootu nookki loossa loosatenniiti afantinohu.
Akisumete afamanno Horophillu dirranno darga hiitto assite hadhinoro qaangannite; wole qarqarano buussa horote gobbaanni assitino. Konnira cancishaancho yaanno summi ajannonsa.
Tini gaamo xaano konne assotensa assitanni no. Xaano cancishaanchimmate looso loossanni no. Kaa’lo wodani gede e’anno ikkiro maati? Olu uduunne eessi’ra noonke yitannote hasattonsa. Suudaanete waalcho fannenke yaansano olu uduunne wodani gede eessi’neemmo gede fajjinonke yaansaati. Kuni maaxaminore di-ikkino.
Kaa’lo hadhanno doogga cuffanni noohuno kaa’lo e’u’nena waalcho massidhinanni yinanninsakki gedeeti doogga cuffanni buussa murtanni noohu. Kaa’lo e’annonke doogo dino yaatenni Suudaanete waalcho fansiisi’ratenna kaa’lo hogobbino yinanni kaameella buuxo assinnikkinni sa’anno gedeeti.
Mootimma kayinni konne assite didandiitanno; sa’anno kaameellano ikkiro buuxa dandiitanno. Konne kalqete deerri seerino fajjannose. Hakkira kaa’lono ikko wolere hogobbe hadhanno kaameella buuxate qoossono ikko gadachu noose mootimmate.
Bakkalcho: Yannakki fajjite ledonke keeshshootto daafira galanteemmo!!
Kumu Roorricha Abbeb: Anino galateemmo!
Addisu Adoola
Bakkalcho Wocawaaro 6, 2014 M.D Hamuse
