Qiddist Gezaheny
Sidaamu qoqqowi 10kki qoqqowo ikke faajjetenni safaminkunni lame dirra kiirantanni no. Tenne yaa giddo qoqqowu maa loosino?; qoqqowo ikkate ha’rino seeda doogonni maa haarore afi’ni?; yitannotanna woloota yannate hajubba kaima assatenni qoqqowu gashshaanchi kalaa Desti Ledamohu ledo hasaawa assinoommo. Hasaawinkennino muli yannanni harinsanni gobboomu doorshi barru barrunkunni hala’lanni dayino kovid-19 te hajono amandoommo. Dancha niwaawe.
BAKKALCHO:- Sidaamu qoqqowi umosi dandee qoqqowunni tantanami kawa latishshu, danchu gashshootinna wolootu dagoomu xa’mo qolate widoonni hiittoo guma afi’noonni?
Kalaa Desta:- Sidaama qoqqowo ikkate kakkayisino korkaati maati yaannohunni ka’ne keennummorooti hajote mayimma la’’a dandiineemmohu. Konni kaiminni umihu qoqqowo ikkate hasi’noonni korkaati tii’unniho. Togo yinanni woyte sidaamu seeda yannara Itophiyu mitte mootimma mereershi hundaanni nookki yannara umisi qooxeessira mootimmate gedeeti galanni keeshshinohu. Umisi hajo umisinni gumulanno tantano noosinkanni. Ko garinni mootimma ikke gashshatenna galate, muratenna wolootu ledo umosi taalo la’’ate hasattonna rosichi noose dagaati.
Gedensa dayino amanyooti mitte mereershu mootimma safote harinsho giddo siidaama mitteenni amadino. Umisi budenna balchooma gatisino. Kawiinni ka’inote seeda dirra qaraartino sharroti yinanniti. Mereershu mootimma kalaqantu yanna kawa noo akati kabbi facci yitino sharrooti seeda dirra kiirsiissinoti. xaa yannara afi’noonniti umi dawaro uminikenni umo gashsha ; konninnino tii’u xa’mo dawaro afdhinote .konni korkaatinni daga lowo geeshsha hagiirraamete.
Tini Sidaamu afi’rinoti umosi umisinni gashshate qoosso uduunnichu gede horotenni bikkinannita ikkitukkinni bikkinannihu kakkaooshshunniiti. Kuni ikkasinni su’munna ayirrinyu hajootino yaa dandiinanni. tenne widoonni sidaama gaamote ayimma gede assine adhinummoro Itophiyu giddo noo mayimmubba, daganna dagooma yinanniri ledo taalo woshshamanna egennama hasi’ranni keeshshino yaate.
Lawishshaho; konni alba Affaare,Sumaale, Benishangul gumuze, Gaambeellu, Amaaru, Oromiyu kuri qooxeessubba su’minsanni woshshantanno. Mootimmate gede assinanni gumulo aana wo’ma beeqqo heedhannonsa. Sidaamu dagano ko deerrinni leella hasidhanno daafira hoolannori amadote deerrinni nooikki daafira poletikunnino ikko miinjunni la’niro ofollino baatto xa Itophiyu giddo heedhanno daganna dagoominni mitteekke mitootu horonsidhuro ikkinnina roore anga taalo ikka dandiineemmo akataati noohu. Togo ikkasinniiti ‘’ho’lini’e, gadadinsi’’e, dandaanni hee’reenna dandeemmokki gede assini’’e’’ yaanno kaiminni tenne wolaphonna qoosso hasi’rate xa’mo kaimunni noohu. Xa tini xa’mo wo’munni wo’ma buuxantino. Maa afi’ri yiniro tenne baala afi’rino yaa dandiinanni. Togo yeemmohu umo ka’noonni illachinniiti. Konni daafiraati kassinna ga’labbi yino qoqqowo ikka dandiinohu.
Layinkihu kayinni su’munna ayirrinyu noo gedee hee’reennanni tantano umisenni woloota leeltino horo hasidhanno. Konninino qoqqowu mootimma ikkinanni woyte higa hasiissannonsari duunantino mitiimmubba dawaro afidhanno gede ; rakkino muro afidhanno gede murtanno bissa ikkitanno gedenna uminsano murte loossanno gede aanteteno qarru tidhamanno gede kaayyo kalaqannoha ikkasinni danchu gashshooti xa’mo suutunni tidhantanni afantanno.
Latishshu xa’mono no. Taalo horonsiraanchimma, mootimma kayinni shiqqi yite irkissanno gede hasi’ratenna hasi’neno afi’nanni e’’onni daga uminsa ledanteenna latisatenna horonsi’rate hasatto no. ‘’Lowontanni di latoommo; di horonsi’roommo calla ikkikkinni woyyaawino deerrinni afi’roommo kaayyo horonsi’re buximatenni fulate horonsira noo’’e’’ yitanno hedo nookki daafira kaimunni xa hee’noommo deerrinni qoqqowu tenne xa’mubba qolate illachishe loosanni afamanno. Tini latishshu hajo batinyu handaarita ikkiturono xaphi assine la’nummoro albinni woyyaawino garinni Federaalete mootimma ledo noo xaadooshshi woyyaawinoha ikkino daafira bikkuno gobbate jiro beenkanni bikkaanchino Sidaama afidhannore ikkansanni soorro heedhanno. Alba tantanote korkaatinni hoongoonni jiro afi’rate injoono kalaqantino. Konnira farco afi’ne miinju horaameeyyimma guma afi’noonniha ikkasinni xa dagannihu wo’mu illachi latishshu aanaati. Latishshu lamu daniho; umihu mittu mittunku umisinni assanno sharronni hasiisannohu e’’ote gumi bikkamanno horooti. Layinkkihu isira injoo kalaqantanno gede gutunni horonsi’ranno hajo qara ikkitinore latishshu dhuka gatamarate hajo mootimma injeessitannote. Lawishshaho; doogo, xalalu anganni wayi, loosu kaayyo kalaqatenna halashshate irkono mitte hanqafo gede adhinummoro baxxinohunni xaphooma safote latishsha yinanni hanqafonni injeessinara dandiinanniri latishshu hajubba no. Kuri safote latishshubba xa noo akatinni albinni woyyaawino garinni kalaqantanni no. Wo’munni wo’ma latishshunni horonsi’raano ikkino yaate yanna haranchote. Harinsho la’neemmo woyte kayinni taalo latate kaayyo afi’noommo yineeti hendeemmohu.
Afi’noonni Kaayyono loosunni bikkinanni woyte woyyaabbino millimmo leeltanni no. Konni korkaatinni danchu gashshooti, latishshunna umo gashshate su’munna ayirrinyu hajubba woyyaawino garinni gumulantanni no.
BAKKALCHO :- Sidaamu afi’rino wolapho bikkinannihu horotenni ikkikkinni kakkaooshshunniiti yoottona; togo yaa mayyaate?
Kalaa Desta:- Kakkaooshsheho yaa ayirrinyu su’maati. Isino qole mootimma ikkatenni afi’nanniho. Konni alba seeda yannara hooginohu ; albaanni noohu; gedensaanni adhinoonnisihu hattenne qo’late jawa waaga baatino gumaati.
BAKKALCHO:- Muli yannanni harinsanni 6kki gobboomu qoqqowu doorshi aana Sidaamu qoqqowi qoqqowu garinni doorshu Keerunniha dimokraasennihanna beeqqisiisaancho ikkanno gede mayi qixxaawo assinoonni?
Kalaa Desta:- Batinye qixxaawo assinoonni. Xaphooma qoqqowoho heewisantannori poletiku paartuwa borreessante heewisamaanonsa borreessiisa hattono dooraanonsa ledo noonsa hedo shiqishshe heewisantanno xawo halashshate hajo ammansiissannotenna jawate. Tini hajo xawo ikkitinohu dagate ledo hasaambe; doorshu co’o dimokraasenniha, suwashsho, xawado harinshono ammanantinota, gumuno ammanaminoha ikke gumulamanno gede paartenke wortino doogonni loonsanni hee’noommo daafira tenne gufissanno millimmo heedhannokki gede dagate ledo hattono miillate ledo hasaawa assinoommo.
Doorshu amanyooti aanano massagaanonkera miillate geeshsha noorira qajeelsha uyinoommo. Kuni baalu gumi doorshu Sidaamu qoqqowira keerunni gumulamanno gede daga fulte beeqqitannohunna hasattosi garinni hasi’rannohura huurosi aannohu konni motimmate biillonyinni doorshu korojonni fulannoha ikke dimokraase lexxitanno gede hattono bude ikkanno gedeeti; korkaatuno kuni qara ikkino reekkote amanyoote ikkino daafiraati. Ko deerrinni daga faajjetenni fulte qoossose horonsidhanno gede hedo kalaqate looso hattono kakkayisate looso loonsanni hee’noommo. Lawishshaho ; ani doorshu kaarde adhoommo.
Ninke qoqqowira xaa yannara 12 hettisamaano paartuwa heewisamaanonsa shiqishshe borreessiissino. Konnira kuri 12 hettisamaano paartuwa assitanno millimmonni mitiimma xaaddannonsakki gede xaaddurono rahotenni furcho afidhanno gede gutu amaale mine uurrinsoommo. Konni gutu amaale mine mitiimmubba heedhuro shiqqanno. Gutu amaale mini gashshitino paarte hedo aliidimmatenni leeltannoha ikkikkinni baalunku huuro taalo macciishshantannohonna qarru hee’riro buunxe taalo farcono uyinanniho. Gashshite no paarte tira dandiitannohu mini loosi hee’riro amaalete mini hajo la’’e gumula dandaannoti ragiweelo shiqqino kisse ikkituro buunxe tunganni harinshooti. Tini harinsho fano ikkituro dagano harunsitanna sa’annotanna hasiissannokki irko giddora e’nannikkitanna gumulono kaardetenni calla buunxannita ikkase injeessate yineeti; konne amaalete mine uurrinsoonnihu.
Kuni ikkasinni doorshu boorde loosinna qeechi widoonni mootimmano ikkanke garinni lowo qeechi noonke. Konnira hasiissannota qoqqowu deerrinni biiro qixxeessatenna biirote hasiisanno uduunne wonshate hattono ga’labbo agarsiisate hajo aana loonsanni hee’noommo. Kuni loosi doorshu qoqqowinni doorshu mereershi geeshsha dirrannoho.
Sidaamu qoqqowi gede doorshu mereershi lamu kumi aleeti. Konni baalira ikkannoha minu minu giddo hee’ra hasiissanno uduunni geeshsha qixxeessate ledoteno adawu hajo ammanaminoha assate loosi baxxino illachinninna dagate ledo hasaawatenni illacha tunge loonsanni hee’noonni. Xaphooma xaa geeshsha doorshu hajo sidaamu qoqqowi garinni keeru millimmo assinanni hee’noommo. Harinshono danchate. Jeefote geeshsha tenne agarsiinse keerunniha, xawadonna mereersino hattono dimokraasenniha ikkino doorsha ikke gumulamanno gede loonsanni hee’noommo.
BAKKALCHO:- Hettisamaano paartuwa xaa geeshsha noo harinshonni shiqishshino koffeenyi hee’ranno? Doorshu boorde ledo noo’ne xaadooshshi ma lawanno?
Kalaa Desta:- Koffeenya di shiqishshino. Shiqishshinohu shiimaaddu koffeenyi hee’riro mitteenni hasaabbe uminsanni tirtanni no. Konnirano noo akati injiinoho. Doorshu boorde ledo xe’’anno coye yannatenni keennanni suutunni wonshinanni hee’noonniha ikkasinni danchu xaadooshshinna danchu garinninna suutunni harinsanni hee’noonni.
BAKKALCHO:-Qoqqowoho xaa yannara koroonu vayirese luphi yino deerrinni hala’litanni noota mashalaqqe kultanni afantanno; taraawo ajishatenna uurrisate maa loonsanni hee’noonni?
Kalaa Desta:- Addanko; koroonu horro qoqqowinkera hala’litino. Konne akata gargarate harinsho loosu aana hosiisate wo’naallanni hee’noommo. Mitte mittente loosu minnara waanna saamuna qixxeessine owaatamaano horonsidhanno gede ; owaatamaanono ikkito wolootu bissa afuunna sanote maaske wodhitanno gede assinanni hee’noonni.
Mannu bati’ranno qooxeessira baalanko daga xeertinye agadhite millissanno gedenna xaphooma dagoomu huwanyo lossatenni taraawote bikka ajishate loonsanni hee’noommo. Muli yannanni federaalete deerrinni fultino wodho loosu aana hosiinseemmo. Konninnino xaa yannara finco shiimare ajjanni nootaati keennoommohu.
Ikkollana qarru xaadiro ikkado irko uyine mannu lubbo gatisa dandiinanni gede ikkado qixxaawo assinoonni. Konnira Hawaasi quchumira mereeroho mittu fayyimmate xaawi hospitaalete widira lophanno gede assinoonni. Tini hospitaaleno koroonu mereersha ikkite owaattanno gede assinoonni. Hawaasi riferaalete hospitaale rosamino loosisera qoteho umise injeessite ko looso loossanno gede assinoonni. Ko loosira ikkado ikkitinore hallanyu xaginsanni uurrinsha annimma adhite loossanni afantanno. Konni garinni lubbo gatisate looso loonsanni hee’noonni.
Ikkollana finco konni aleenni hala’litannokki gede polisetenna adawu tantanono gattukkinni harunso assitanno gedenna owaante uyitanno uurrinshuwa lawishshaho; sagalete minna, sirbu minna, wi’late, sargete minnanna dikko lbbinori mannu gamba yaanno base worroonni wodho gumultanno gede hattono gambooshshuno bati’rannokki gede massagaanoteno huwanyo heedhanno gede assate looso kaajjinshe sunfoommo. Ikkirono hasi’noonni gumi dayino yaa di dandiinanni. Yanna adhannohonna; jawaata looso xa’mitanno hajooti xaaddanninke nooti. Togo ikke hee’reennanni dandaaminke bikkinni illacha tunge loonsanni hee’noommo.
BAKKALCHO:- Xaa yannara wo’munku uduunni waagu leexxa aana noo mitiimma gatisate Sidaamu qoqqowi ma loosanni afamanno?
Kalaa Desta:- Sidaamu qoqqowi waagu lexxa hajo aana baxxinori loosannori dino; gobbate deerrinni roore anga uduunni aanaati waagu lexxanninna yanna yannatenni dagano caacceessanni noohu. Kunino batinyu gobbayidinni e’’anno uduunnu danaati. Doogimale uduunnu duunama kalaqantannokki gede qorqorate mite yannara anje kalaqanteenna calla ikkikkinni mannu loosino anje kalaqatenniiti waagu lexxa kalaqantanno gede assinannihu. Duucha hinge la’nanniri koreeti. Konnira gaamo qixxeessine mashalaqqe gamba assate looso loossuhu gedensaanni farcote uurrinshuwa ledo qinaambe qorqorsha assinanni doogimale uduunne duuntanno daddalaano heedhuro mine cufatenna seeru alba shiqishate looso illacha tunge loonsanni he’noommo.
Ikkado furchooti yine hendeemmohu laalchonna laalchimma lossate. Ninke xa arri gorsu laalchi aanaati illachinshe loonsanni hee’noommohu. Konnira laashshinanni hee’noommoti gati laalo dikko fultanni noo daafira shiimare waagu akata woyyeessitanni no; kunino danchaho yine hendeemmo.
Konni gobbaanni baxxinohunni sagalete owaantera hosanno uduunni aana laalchonna laalchimma lossate hajo sufotenni qarra tirannoha ikkasinni sidaamu qoqqowino qole badheessu laalcho laashshinanniwa ikkasinni badheessano hedote giddo worre loonsanni hee’noommo. Xaphoomunni waagu lexxa gatisate umihunni laalchonna laalchimma lossatenninna hasiisannokki garinni uduunne maaxxannote qorqoratenni dikkote amanyoote taashshate aana illachinshe loonsanni afammeemmo.
BAKKALCHO:- Doorshu ledo amadaminohunni Sidaamu qoqqowi dagaranna wo’munku Itophiyu dagara sayisatto sokka heedhuro?
Kalaa Desta:- Itophiyu dagara doorshu ledo amadaminohunni heedhanno’’e sokka doorshu dimokraase rosiisi’nanni doogooti. Ninke Itophiyu qansootira xe’’annonke coyi hee’riro dimokraasete. Dimokraase heedhoommenkero hasi’noommo coye shota doogonni afi’ra dandiineemmonkanni. Dimokraasete budinke lophinokki daafira hasi’neemmore afi’rate lowo baatooshshe baanteemmo. Seeda dirra daafurre gamba assi’noommo jironke mitte hinge nookki gede assine wirro badhillitte ha’neemmo. Kuni mannu lubbo huninohunna jiro buluushshino coyi dimokraasete hoongi gumaati.
Konni daafira kawiinni ka’ne dimokraase bude assi’noommoro Lawishshaho; doogo cufa, buusanna jajja gawajja hasi’noonnihu mitto coye soorrateeti; Woyi mootimma soorrateeti. Mootimma soorrate xa ha’nanni hee’noommo doogonni ikkikkinni shiima xiqqeessa diramme kaardenkenni dooratenniiti. Kaardetenni ikkiro gawajjo, hunonna mimmito shaa heedhukkinni noo doorshinniiti hasattonke wonshira dandiineemmohu. Itophiyu dagara xagichu konne doorshaati. Kuni ikkasinni dimokraase rosiisira, budu hee’rannonke gede assate, mannu mitte hige huffi yee fulanno harinsho ikkitukkinni ga’labbi yine hasaawunninna amaalamatenni mitte gumulora iillitanno gede assa lowo coyira furcho ikkannonkereeti Itophiyu daga seekkine amaxxa noonkehu. Konnira dimokraasete xawishsha ikkinori mereerinni mittu doorsha ikkino daafira keeru, xawadonna dimokraasete dorsha harissa hasiissannonke.
Doorshaho e’’a dandiitannokkiri nooti anfoonnite; e’ara hasidhinokkiri kayinni qeela dandiitannokkita balaxxe keente buuxxe cancunna kiphotenni mixi’ransa gattinokki daafiraati. Cancunna kipho qolte xa hee’noommo buxima giddora eessitinonke. Buximankenna xa hee’noommo mitiimma gumi cancohonna kiphote. Konni daafira tini doogo kaa’litannonkekki daafira cunfe hiikkuno doorshu doogo noo’’e yitanno wolqa doorsha keeru doogonni shiqishshanno gede Itophiyu mootimma murcidhe loossanni noo daafira heedhanno doorshuwa macciishshantona; qansootuno hasidhinoha doodhito. Doorateno wo’munku fulle borreessama hasiissannonke. Hunote hosanno uduunne, kakkaooshshe, sorisiisannoha gibbote hasaawa xiiwanna adha hooga hasiissannonke. Sidaamu dagarano tenne sokka sayisate hasireemmo. Konni daafira hasidhinoonniha doodhate umo doorshu kaarde angara adhe yaa baxeemmo.
BAKKALCHO:- Ruukkado yanna giddo heedhe oottonke xawishshira lowohunni galanteemmo
Kalaa Desta:- Anino galateemmo.
