Kalqete deerrinni Kooviidi-19 fayya taraawo lowota gawajjitino handaari giddo mitihu turizimete. Baxxinohunni, fayya kalqantunkunni harunse haammata gobbuwa dannansa cuffino daafira millimillo hoolloonnihura haammatu turistete baychi daa”ataanowiinni xeerti`re keeshshitino. Konninnino, baxxinohunni qara gede konni handaarinni miinjinsa gawajjamino gobbuwa lowo qarri xaadinonsa.
Vayresete finco, yanna yannatenni lexxitanni daanna muli yanna kawa qole danasi soorranni kalaqama, itinsoonni millimillote wodho hee`ra, bagu aana bakakka yinanni gede assitino. Kittiwaate daa mannu millimmo aana mitiimma kalaqqanno daafira hexxo tungoonnihano ikkirono taraawo hendoonnita ikkitinoikki daafira turizimete handaari kakka`a hasiissannasi qiidinota la`noonni.
Konni baalisi jifonni mite mite jajjabba turistete baychi noonsa gobbuwa kooviidi hee`reennanni hayyo kalaqqe haaro doogo harunsite handaara kakkaayisate wo`naalsha assitanni no. Haammatu turistete baychinni egennantinoti Taaylaande, taraawote korkaatinni uwinoha turizimete handaara woyyeessate muli kawa hanaffinoti haaro doogo konnira lawishsha ikkitanno. Gobbuwa konni albaanni haammata turste daa”attonni afidhanno eo agurte kiirotenni gumulte, kittiwaate adhinohanna jawa womaashsha dunate qixxaabbino turste aana illacha tuggino.
Itophiyuno wolootu handaarinni ajikkinni gobbayidi soorro afidhannohu mittu turizime ikkirono, wolootu kalqete gobbuwa gede daa”ataanote kiiro ajishino. Konni ajinoikki garinni, aliidi ragira assinoonni seeru aliidimmate loosi gaadi turizimete loosira danqara ikkino. Xa wirro kaino oli qole turizimete daa”atto addintanni woffi assino.
Seeru aliidimmate gaado harisa hananfita Cancishaanchu HWAT gargartote olantonni ganame maaxamanno goda amma`note ijaara asse gedaame, dhaggete masigiiddanna wolootta amma`note minna doni aana gawajjo iillishino. Mito mito buluulo assino. Kunino turizimetenni afi`nanni eo woffi assannota huwantoonni.
Mootimma ola uurrisse Meqelenni fultu gedensaanni, tini gaamo Affaaretenna Amaaru Qooqqowubbara hattono ollaaho giddora e”e ola fante lowo gawajjo iillishshino. Baxxinohunni, gaamo Amaaru Qoqqowira e`e Laalibelaho noohanna YUNESIKOTE/UNESCO/ borreessaminoha Laalibalu amma`note mine qarru giddora eessino. Cecceho Medaanialem amma`note mini aana jajjabbu oli udduunninni ole jawa gawajjo iillishino.
Tenne jifonni sae kawira iillinohu, Itophiyu Turizimete handaari 2013 M.D loosi jeefishshi sekitterete mixo aana hasaawa sa`u lamala assino. Hasaawu battalara afii fanote hasaawa assitinoti Budunna Turizimete Ministire Minsteercho Dr. Hiruuti Kaasaw, saiha mitto diro turizimete handaari kooviidi korkaatinni qoleno gobbate giddo no Cancishaano gobbaydi wolquwanni ledo ikkite kalaqqino gaancenninna turizimete eonna daa”ato qiidde keeshshitino.
Ikkollana, konne baajeettete diro qarru giddono hee`ne haammatu jajjabbu loosi loosaminota xawissino. Baajeettete diro 10 diri latishshu mixo kaimu diro ikkasinni, suffino gumulora qarra ikkannoikki gede assate haammata seeru hanqafo qixxaawo, poolise wirro la”antanno gede assinoonnita egensiissino. Baxxinohunni, 125ki Aduwi diri ayyaaninna Itophiyu lamalara jajjabba battala gobbateno kalqete deerrinni qixxeessine saayinsoonnitano qummi assitino.
2014 baajettete diri mixo babbaxxino korkaatinni 2013 baajeettete diri addi addi korkaatinni gumulo afidhinoikki loossano mitteenni amadisiinse mixi`noonni mixo ikkitinota Ministeercho huwachishino.
Mixo xaano kooviid-19 xiiwo hundaanni iikkite Juntu ledono olamanni loonsanni looso ikkino daafira, wole yannanni roore loosate baalunku qixxaawo hasidhannota qummi assitino. Baxxinohunni, qoqqowubbanna Federaalete uurrinsha hattono wolootu la`anno bissa mitteenni amadante loosa dandiituro handaarunni jawa guma borreessa dandiinannita coydhino.
Turizimete Ministire Kominikeeshinete Hajubba Dayrekitere Kalaa Alemaayehu Geetachohu isi widoonni, Ispoortete komishiine, Itophiyu Biheeraawe tiyaatire, Itophiyu Beheeraawe Mezaagbtenna maxaaffate ejense, Hoteeletenna Turistetete owaante qajeelshi uurrisnhi, Donunna Agarooshshu Biiloonyi, Budunna Turizimete Ministeere hundaanni noo uurrinshaati. Dubbu saada agarooshshinna latishshi uuriinshanna Itophiyu Turizime loosunni ministirete uurrinsha ledo leeltanno.
Konni ledo amadame 2013 baajeettete diro turizimete handaari mixote jeefishshi mitte dogoono ikko wole doogonni tenne uurrinsha mereersinoho. Mixote jeefishshi wo`manta qoqqowubba bude, turizimenna, ispoortete handaarinni xaphoomunni eeli geeshsha noo loosu tantano la”anno.
2013 kaayse 2022 geeshsha keeshshannoha tonnu diri massaggote mixono ministeere qixxeessitinoha ikkanna, tenne massagote mixo giddonni xorshinoonniti 2013 kaayse 2017 geeshsha keeshshitanno ontu diri mixono qixxaabbino. Konni kaiminni, 2013 baajettete diro baxxinohunni kakkaooshshu widoonni gobbate deerrinni 125kihu Aduwu ayyaana lainnohunni qoqqowaho, federaaletenna gobbate deerrinni hattono mittu mittu woradi deerrinni qoleno baara wido noo Itophiyu embaase ledo kaajjadu garinni assinoonni. Kunino, konni albaanni mittimmatenni roorenkanni gosate widira illacha assino ayyaana soorrate looso loonsoonni.
Wole widoonni qole, kakkaooshshu widoonni loonsoonni loosi Itophiyu lamala ikkanna Addis Ababaho baxxilaanote gudumaalira baalunku qoqqowi gatikkinni noonsaha kalaqamunniha, dhaggennihanna budunniha haa`ne shiqinshoonnihu baxxino garinni investimentete doorshansa ikkadu garinni leellishino. Konni sainohunni, mittu mittu ledo egennantinoha ikkanna, settu barri geeshsha 30 kumi ali manni daa”atinota anfoonni.
Tenne battalara babbaxxitnohu investimentete doorshi shiqino. Mite basera budu dani, turizimete baycho leelishate wo`naaloonni. Kuni loosino loosaminohu Xaphoomu Ministirichi uyno sokka widoonniti.
Dayrektirichu xawishshi garinni, baajettete dirinni donu gatamarshi widoonni hananfoonniti haammata loossa no. Xiyya kaayinsoonni kimchi turistete da”attanno baycho uminke ogeeyyenni gatamrroonni. Wolu qooxeesira nooreno hattonni gatamarsha assinoonni. Konni sainohunni, kooviid 19 noota anfe albilichote noo qarra tirate seeru hanqafo qixxaabbanno gede assate hattono poolise wirro buunxanni gede looso loonsoonni.
Afuu widoonni alba 2012 gumulaminoha afuu poolise uulla dirrisate haammata looso loonsoonni. Ispoortete widoonnino togoo looso loonsoonni. Ijaara lainohunni kaapitaale pirojekte loosantanni nooha ikanna, Biheeraawi Beete Mezaagibetenna Maaxaaffate Ejense 13 dirimi fooqe ijaari looso loonsanni hee`nonni.
Boole Gerji qooxeessira ijaaru loosi loosamanni noohu Adey Abebu Kalqete Istaadiyeeme ijaarino laayinki foolishsho loosi aana no. Qoqqowubbateno hanafantinoti haammata Ispoortete loossa loonsanni hee`noonni.
Dayrekterichu yiinonte gede, Kooviidi-19 gobbate giddo noo turizimete handaara calla ikkikkinni, kalqete deerrinni jawa gawajjo iillishino. Haammata gobbuwa turiste e`anoikki gede waalchonsa cufidhino. Kalqete deerrinni nooti milli millote ittisa turizimete handaarira guficho kalaqqino. Aliidi raga noo olu gaadi hattonni turizime qiiddanno gede assino.
Ikkollana, Forbisete maxaaficho fushshitino mashalaqqe garinni kooviidi-19 gedenanni Itophiyu, turistete dagge daa”attanno gobbuwa giddo mitikkita ikkitanno yiino. Kaayinnilla, tini yanna saayikki damballi kooviidi yanna ikkitino daafira balaxote konni dambalinni fula hasiissanno. Konni garinni, turizimete sektere mageeshshi geeshsha woffi yitino yaannoha wo`munni wo`ma gumulate albilicho kalqete ikkannoricho buuxa hasiissanno.
Albilichono turizimete widoonni haammata daa”ataano daa”attanno turistete baycho la”anna halashsate looso loonsanni. Qoleno, kooviidi-19 fayya dancha kaayyo gede horonsi`ratenni turiste goshooshate loosono loonsanni. Turistete daa”ataanora owaante uytanno hoteellate loosi qiida wolu doorshi widira soorritino. Turizimte looso kakkaasate assinannire hiitto assine horoonsi`no mannu wolqano may garinni bobbaanso yaanoha Ministeere balaxxe kooviidi 19 wodho wodhitino. Budu handaarinnino worroonni seeri no. Konni garinni seera aga`re loosatenni tenne fayyanni fuleemmo doogo konni garinni qineesine danchu gadi gede adha hasiissannonke. Konnirano qajeelsha uynoonni.
Qajeelsha calla ikkikkinni owaante uytanno hoteella aana Koviidi-19 wodho aga`rino garinni loossanni nooro, ogeeyye harunso assitino. Woyyaabbino owaantete guma borreessitino uurrinsharano afanshano afamishsha uynoonni.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Fooqa 4/2013 M.D Hamuse
