Ilame Lophinohu Wodiidi Oomo Jinkaho Baakko yinanni baadiyyete quchuraati. Umi dirimi roso 1-8 geeshsha Jinkaho, layinki dirimi roso 9-12 kifile geeshsha Hosaanaho harunsino. Annisi Alba HWHT sharramaanchonna xintaanchooti. Isino 1967 Ella 29 umi yannara Tigiraye harino gede qaaganno. Maatesi Tigirayete ilamano ikkituro hakkuy albaanni Tigiraye maccatenni sae diafino. Tigiraye eihunni ontu agani gedensaannino quchumu giddo HWHT miila ikkino. Hakkiinni hanafeno quchumu hanqafo HWHT giddo addi addi biilloonyinni loosino.
Aaneno halalla ha’ratenni HWHT sharramaanchimmanni hanafe jajjabba olantote massagaanchimma geeshsha sharraminoha ikkanna gedensa HWHT agure fule 17 diri ale Ameeriku gobbara keeshshino. Xaa yannara wirro gobbasi hige Ajuuja Beeqqate Dagoomitte Millimillo yinanni Uurrinsha uurrisatenni uurrinshate safaanchonna murricha ikke millisanni afamanno. Tenne lamala gazeexinke wosinchi, Kalaa Liilay H/Maariyaamihu ledo HWHT safotenni kayse akatise maa lawanno yaannoha hasaawa assinoommo. Dancha Niwaawe
Bakkalcho: HWHTnni agurte fulakkira qaru korkaati maati?
Kalaa Liilay: Dhagge seedate. Umihunni HWHT shaancho uurrinshaati. Ani HWHT giddo noommo yannara lowo dhaggeeti laoommohu. Manna lubbonte hee’reenna madaartanno uurrinshaati. Insawiinni laooshshunni woyyoottoha, mannunna olanto baxxannoheha, olamaanchimmatenna politiku uurrinsha nooheha ikkittoro; dirikki haranchoho.
Mite xoofi yinanniti no; xoofi yiittoro woy doogote shitannohe, woy olu giddo badheenni gantannohe; woy usuru mine eessite shitannohe. Lowo geeshsha dhagge ikkanno garinni 1972 M.D 96 mokaaninte xa Seba”aati Naggihu rey darga massite Shekkeere noona shekkeerete xagicho uyneemmo’ne yite hadho uyteenna 92 darganko reyteenna gattino shoole lubbote heedheenna madaartino. Horo dimokiraasiweello ikkitino uurrishaati HWHT.
Jeefoteno ikkinori maati, mitte hedeweelchonni lamu lowo geeshsha baxeemmonsa jaalla mittu Dr Debiretsiyooni rodii, Girmaaye Maanjuusinna Abiraami Maanjuusi yinanniri nooe. Insa ledo darawimma, danchu xaadooshshinna dancha olamaanchimmate uurrinshano noonke. Uurrinshateno lowo geeshsha ammanammoommoreeti. Mittu godira rimmi yine diina agarre hee’neenna badhe hinge xoonqannikki darga dafanxe hee’neenna badhera xooqqe yaannonke. Ninkeno konninni isi ledo sumuu diyinoommo. Korkaatuno, ka’aanni nooti shiima olantooti; ninketi kayiinni insata roortinote. Konni kaiminni roorrichinke ledo giwammummo.
Konni kaiminni isi aliidi massagaano ledono danchu xaadooshshi noosi daafira ane gana hasi’ri. Bashshono manna ganate hasidhuro hakko manchi daafira bushu hasaawi hasaawamannonna gobba macciishshitanno gede assinanni. Ane ganateno meyaate ledo siimu xaadooshshe assino yaanno hasaawi qaccetenni qaccete geeshsha iillanno gede assitu. Uurrinshate giddo siimu xaadooshshe co’o difajjinanni. Siimu xaadooshshe assinohu rashshanamanno.
Tenne ani macciishshummokkinni keeshsheemmo. Mittu miili’yanno mitto barra “Liilaay siimu xaadooshshe assootto yine hasaambanni hee’noonnihe” yee kulannoe. Ani haariimanni nooha lawinoe. Ani halalla fulummo yannara siimu xaadooshshi daafira afoommori dino. Lophoommo qarqarino konne effi’nanniho. Wole woyteno wolu jaali’ya togoo mashalaqqe kulannoe. Hakkuy gedensaanni anino kuni hasaawi halaale ikkinota afummoti coye konne wodanche laummo.
Coyibbano soorrantanna laummo. Dr Aregaawi Berihe hatte beetto woshshe “Liillay ledo siimu xaadooshshe assootta” yaannose. Iseno massanno. “Togoo coye hiitto yitinannie?” Anerano mitto barra dafaxa agare galoommowa dagge lowo geeshsha dadillite “yinanni hee’noonnire macciishshootto?” yitannoe. Anino “maa”? yuummo. “Ane ledo siimu xaadooshshe assootto yinanni hee’noonniheta” yitue. Anerano ,macciishshamie jaalla’yano konne maccishshite lowo geeshsha baxxannoehura “baalunku mundee koye du’nantanno ikkinnina mitturi dikalaqamanno” yite sheshifachishshue.
Uurrinshate giddo kaadire huntahera hasidhuro kawaano ka’aano yite muro sayissannohe. Jeefoteno duucha woyte “xoofi” sokkannoe woyte dukkisaano fi’leemmohu umo’yaati. Mitto barra lee horontanni afe egennoommokki dukkisaano ledo worte sokkaera filte abbitannoe. Anerano huluullo galtue. Buuxammorano yoreemmo woyte akatinsa didanchahona heddukkinni rahotenni shoole wole wolewa qole soye lame maanaadda adhe fule miliqoommona HWHT wiinni fuloommohu shitaera hasidheennaeeti.
Bakkalcho: Darge karate assinoonni sharro giddo qeechikki jawahona HWHT biilloonye amadduta HWHT giddonni agurte fulte Ameeriku gobba mayra ha’rittoyya?
Kalaa Liilay: Yaagedi eanni hee’reenna jajjabba loosu biilloonyimmara filtuerono addi addi korkaatta shiqishanni giwoommo. Uurrinshate giddono duucha la’nanni, duucha injiitinokki korkaatta heedheenna 1984 M.D Dotteessa, 23ni uurrinsha agure fuloommo. Tonnu diri gedensaanni mangistete giddo babbadamooshshu kalaqamanno Itiyo-Ertiru olino hanafanno. Tenne yannarano Mellesi woshshe “Tigiraye hadhe mitte komite uurrinseenna hattee komite massagatto” yaannoe. Anino “miila’ne di-ikkoommo dihasi’reemmo” yuummo. Konnirano lowo geerra sonki anino giwummo.
Hakkuy gedensaanni qotaasinu harummowa baala harunsitanni mitiimma ikkitueta harunsitanni nooe gede Meqele ha’re nooe huluullo baala maatete gambooshshi noowa baalanna amma’note songuwa hare coy’rummo. Tinino shiimare masissunsa. Kayinni agurtannoekkita afummota noo doorshi daramate; konni korkaatinniiti Ameerika ha’roommohu..
Bakkalcho: Saiha 27 diro Yaadegi gashshooti hiittoonni qaagatto? Itophiyu dagana hiittoonni sayissu?
Kalaa Liilay: Ani kuni saihu 27 diri Itophiyu dagara mitiimmate dirooti yee adheemmo. Mannu ijaarunna lawannori loosamino daafira xawaabbu dirooti lopho no yaara dandaanno. Lophote yaa anera mannu buqqee soorrate. Konni daafira ani saiha 27 diro bire mitte yannara zemene mesaafinti yinanni tunsichu diri gede layinkimeeshshi tunsichu yannaati yee adheemmo.
Itophiyu dagano gosatenni, afuunninna amma’notenni bebbeehantinonna Itophiyu dhaggesenni affe egentinokki bebbeehamme sayissino dirooti.
Wole ragaannino saiha 27 diro mannihimmate qoossonnino la’niro wole agurreenna Tigirayete giddo baxxitino hedo nooheha ikkiro usuru ikkikkinni reyoote agartannoheti. Batinyu manni reyno. Xaphooma Itophiyu daga baxxeewo garinni Tigirayete daga buximate giddo heedhannonna huutantanno assitenni Tigirayete daga borojjimate sharrantino yinanni deerra iillitino dirooti.
Kuni la’neemmohu Inxooxxo ilaali waammate. Oromote ooso baattonsara Onegiiti yitanni su’minni Kotebenni hanafe Inxooxxo geeshsha madaarantino. Dikulloy, diborreessinoonni ikkinnina may assitinokkiri no; kalqete aana la’ne egenninoommokki barshe la’noommo dirooti 27 diri.
Tigirayeeno waamma assineemmo yiinonte gede Debiretsiyyooni waamma aasino. Qaccetenni qaccete geeshsha xa Tigiraye waammate. Uynoonninsata batinye kaayyo horonsidhinokki cu’mo wo’mitannokki durriisu Geetacho Aseffaoo gaamora sette miliyoone ali Tigirayete daga gawajjantino. Tigirayete daga xa dagate gede suffannonso
disuffanno yitanno yaaddo nooena ani saiha 27 diro tunsichu dirooti yee adheemmo.
Bakkalcho: HWHT xa assitanni noo assooti marro biilloonyeho daateetina konni akatinni marro biilleenyeho daa dandiitanno yite hedatto?
Kalaa Liilay: Miteekke hakku alamete gumulooti yaate. HHTR politikunni ubbino uurrinshaati. Politikunni ubbino uurrinsha Tekkeze hadhe politikase taashshidhe dagge marro biilloonye amadduro ninkewa qarru no yaate. Hiittee keenonnino marro biilloonyeho daggara didandiitanno. Aguri Federaaletena Tigirayete nafa biilloonye amadde hee’ra didandiitanno.
Xa umosi mereeronsa leeltanni noo bebbeehamme no. HWHT politiku wido amaddino TDF olantote wido amaddino. Kuri TDFno HWHT ki’ne ubbinoonnina ho’le yitino. Miteekkite haaroo tantanno kalaqqanno yitanno hedo nooe. HWHT xaa yannara aguri Tigirayete dagana qodhaano wolqa nafa diadhitinnonsa.
Miteekkite TDF gaamo keeru widira daggara dandiitanno. TDF kaimise ola hasidhanno gaamo di-ikkitino. Ola hasidhannoti HWHT gaamoti. TDF (Jeneraali Tsaadiqaaninni) massagantanno gaamo mitte Ertiru qasannonke yite waajjite fultino gaamo, layinkiti masse fultino gaamo, sayikkiti gadachante fulte ikkite higganno gara hooggino gaamooti. Shoolkiti buutote gaamo. Tini gaamono wedellu gaamooti. Wedellu gaamo dagitte urde giddora e’ino. Looso kalaqannonsahu dino, darga baala reyo, mulqamanna amansanna rodoonsa seyaatama batidhuta doorshu hoongenni hexxo mudhiteeti olu giddora e’inohu. Tenne gaamooti buutote gaamo.
Ninkeno tenne Ajuuja Beeqqe Dagoomitte Millimillo yitanno uurrinsha uurrinsammora kaysinonke korkaatino konne korkaataati. Wedellu amadannonsahanna tantanannonsaha afidhoommero urdete giddora di e’ano. Tenne uurrisankennino batinye wedella halalla ha’ratenni gatinsoommo. Tigirayete yannate geeshshi gashshooti kaajje loosa hoogasi HWHT wirro dawadhite ka”anno gede assinonsa.
Bakkalcho: HWHT anfinte gede Amaarunna Affaarete mulqi’ranna sircho guda lawanno hala’lado assoote gumulanni no; konneno alba afootto akatisi garinni hiittoonni xawisatto?
Kalaa Liilay: Lawannore ikkikkinni sircho gudate assoote gumulanni no. Konni aleenni sircho guda mama no”. Konne Addis Ababaho miteekkitine milli yitinanni la’inoonniro, addi addi qarqarinni daramino qaaqquulle amaxxino amuwi no. Di-ikkinonsa ikkinnina danna halashshidhanni noohu hattee yitanno Jawa Tigiraye kalaqateeti; konne assateno Amaarano ikko Affaare dargunni huna noonsa. Kuni assootino sircho hunate assooteeti.
Bakkalcho: Qaaqquulleho yineenna daggino qaaqquullu sagale HWHT mulqidhanni afantannona konnira ati maayyaatto?
Kalaa Liilay: Kuni techo hanaffinoha di-ikkino. 1977 M.Dno kaa’lote dayno gide uminsara horonsidheenna 200,000 ali Tigirete daga gooffino. Lamalate USAID jawu loosi sooreessi tiwuteresira fushshitino xawishshinni kaa’lote dayno gide HWHT mulqidhino gede xawisino. HWHT kalaqamisinni mooraanchonna shaancho uurrinshaati. Konne duucha hinge kullammonsara wo’naalloommo kayinni di ammantinonke xa kayinni uminsa affino. Konne ki’ne miidiyubbano dagate seekkitine leellisha noo’ne.
Bakkalcho: HWHT biilloonyu aana heedhe ugaaxxanninna cancishaancho yite gumultinoti mitte Oneg-Sheneetina xa kayinni insa ledo waaxammoommo yaasi maa labbannohe?
Kalaa Liilay: Xa HWHT Onegi-shenee ledo togoo sumiimme assasi didhaggeeffachishshannoe. Qaaqittoro olu albaanni Federaaliste wolqa yite Meqele gamba assite lowo millimillo assitino. Wona aleenni kaysummontenni gede Onegi calla badde adhitooti. Federaaliste wolqa yine uurrinsoonniri qoqqowu baalira no. Konni faajjete daynohunni aleenni bushu giddo sure nooho.
Konninnino; konni gedensaanni darga baala dhookkanno fanje heedhanno. Konneno mangiste calla di-ikkitino sharrama nooseti. Dagano sharrama noose. Tenne fanjuwa giddono mitte dagate giddo hembeelle kalaqate. Olaho qarru dino gobbate gargarto dandiitanno. Xa jawu olino noohu quchummateeti. HWHT mitte seekkite busultinohu shibbirrete hasaawinniiti. Hatteeti fanjensa.
Wole miinju sharreeti. Bashsho moorte rossinorira xa hakku gatinonsa. Konni daafira xa noonsati maati tenne mangiste hembeelsite dirrisse wole reekkote mangitse uurrisse haaro baattote, miinjanna wolootta jajja horra harisateeti.
Bakkalcho: HWHT cancishaancho yiisiissanno keeno baala wonshite heedheenna kalqete dagoomi insa cancishaano yaate ayirratennino sae Federaalete mangiste aana xiiwo iillishanna la’nannina kuni mayra lawannohe? Gumulosina maa ikkitara dandiitanno?
Kalaa Liilay: HWHT cancishaanchoho yee kalqete dagoomi adha hooginohu ninke uminke dippoloomasenke laanfeenniiti. Dippoloomaattanke loosonsa garunni diloossino. Iso callano ikkikkinni HWHT biiro dinonsa; kayinni mitte hajo aana xibbee kume ali tiwuutere sokkanno. Xibbee kume ali tiwuutere mitte biiltora sokkanno woyte hakku manchi coye uurre hedanno. Lawishshaho: gide moortanno yiisiisinonsa tiwuuterete kalqete afantanno Itophiyu qansooti harunsite xa’mitinonna coydhino daafiraati. Ikkinnina bashsho HWHT gide moortanni noota diafa hooggeeti.
Hakkuy gobbaanni Itophiyu mangiste duucha tajeno shiqishshe heedheenna adhitinokki batinyu korkaati giddo mittu, Itophiyu kaajjite fultara dihasidhanno. Galchimi gobbuwa seekkite xiinxallitino doogonniiti hadhannohu; albillitte shoole onte xibbee diro seedisse la’anni hadhanno.
Arawete liige giddo kaajjitanni noo gobbuwa Liibiya, Gibitsenna Iraaqe gobbate gedeno ikko dagate gede bullee assitino. Tuniiziyu daafurino. Aljeeriyuno gattino Arawete liige gobbuwa galchimi gobbuwanni qorqorantino gobbuwaati. Xa wolqaataame Arawe woy islaamitte wolqa yinanniti dino.
Xa mitiimma ikke leellannonsahu Itophiyu harinshooti. Itophiyu Chayna amadde miinjunni kaajjado ikkitanno yitannoti huluullo noonsa daafiraati. Muli yannanni assinoonni xiinxallonnino Itophiyu kalqete batinye shiilonna waay jiro afidhino gobba ikkitinota xiinxallo leellishshanno. Tenne shiilote jiro, waay jironna mannu wolqa garunni horonsidhuha ikkiro Itophiyu mereerima Afirika qorqortanno; hatte yannara galchimi gobbuwa xiiwo laaffanno.
Kunino ikkannokki gede Itophiya daafursa noonsa. Tenneeti xawo mixonsa. Waajjuullu ninke aana komano noonsahura insa qamade kajjeellanni calla hee’nammora hasidhanno.
Kayinni hendoonnikki doogonni IFDR Xaphoomu Ministeerchi Dr Abiy, dhagge assinonsa. Insa heddinohu insara angaha ikkeenna insa hasidhu gede qiqqishshasiraati. Dr Abiy, kayinni busulehona ho’le yiinonsa. Kunino Itophiyu dhagge giddo umi yannaraati. Xaa geeshsha galchimi mangistubba ho’le yite egentino massagaano dino. Kunino uurrite heddanno gede assinonsa.
Layinkihu Galchimi mangistubba xaphoomu ministirchinni aante heddinori, D r Abiy hakkeeshsha dagate giddo baxamannokki daafira agure dirranno yite heddino. Gedensano daga timbiliqqi yite fultuta hakku masisinonsa. Konnirano jawa fojo maati giddooyidinke mittimmaati. Huwanto; ninkera wole gobba dinonke noonkehu mitto Itophiyaati. Itophiyu lophituro ikkinnina diiganteenna woy buxxeenna afi’neemmori dino. Baalu Itophiyu qansichino tenne uurre heda noosi. Ninke daafira goxannohu mittuno dino; kayinni Itophiyu gondooru noose gobbaati didiigantanno; ikkeennano kayinni ninke gondooronke agadhanna dagate albira sufate uurrine heda hasiissannonke. Xa politiku badooshshe agurre dagate gede sufate uurrine heda hasiissannonke.
Bakkalcho: Xa’mubbanke gumulloommo saysattora hasi’ratto sokka heedhuro
Kalaa Liilay: Jeefote Tigirayete ilamara saysa hasi’reemmo sokka, Kuni oli Tigirete daga ola di-ikkino. Kuni oli murantino HWHT gaamo biilloonyu aana keeshshishatenna Itophiya diigate fannoonni olanna horraati. Tigirayete wedellino konne uurre hede Itophiyu roduuwisi qote uurre tenne hunaancho gaamo higgannokkita hunne Tigiraye albise keerira higgara woxaratto asseemmo.
Biilloonyeho keeshshitu 27 diri giddo mittoreno assitinonkekkinna Itophiyu roduuwinke ledo giwanshiishshinonke cu’mo ikkitinokki gaamo techono hexxo assi’re agaranni noohu hee’riro uurre hedanno gede sokka’ya sayseemmo.
Hakkiinnino sae Itophiyu roduuwi’yara sayseemmo sokka, Tigirete su’minni baala Mitto asse la”a gattaranna wole injiino waalcho diinaho fanneemmokki gede, Itophiyu mittimmanke kaajjishi’ne ha’nammoranna baalunku mangistete woshshatto calla agara agure honsummowa baala dippoloomaasete looso loosa hasiissannonke. Kaphaanonna miinju sharre iillishshannorinni gobbanke agarrammora sokka’ya saysa baxeemmo.
Bakkalcho: Kalaa Liilay H/Maariyaami yannakki uyte ledonke keeshshootto daafira Itophiyu Pireesete Uurrinsha su’minni galateemmo!Kalaa Liilay: Anino Galateemmo!
Addisu Adoola
Bakkalcho Fooqa 4/2013 M.D Hamuse
