Hincilaallo ayimmankenna mayimmanke leellishshanno. Albinke xure la’ne co’o assineemmohu hincilaallotenni la’nummorooti. Illenke aana noo xure illenke dileellishshanno hincilaallo hoogguro. Hattonni qarru hoogoommero faffo noota huwata di dandiineemmo. Qarru hincilaallo giddoonni faffo noota la”ate dandiitannori elantinoreeti.
Mitoho beebbe heedheennasi beebba e”anno; mitoho fa’nante heedheennasi kaayyo hooganno. Qarru bacare rosiisanno. Ee;sayinsummo sase dirra giddo kalaqamunni ikko mannu loosino qarrinni huxuuxamme sa’noommo. Kalaqamunniti koroonu fayya gobbaanni di batidhino. Ikkolana koroonu fayya lowo manni lubbo qocci assitinoti di hambannite.
Moolleno woyyitinolla. Hudeno di bashiltino. Ikkollana TPLF 27 diri giddo suuqqino gosoomittete dhibbi hala’leenna aliyyeenni kaino olinni baca ilama gooffino. Kiirre fullannikki daga qaensa hoogge darantino. Manchi beetti sircho hunate Juntu adhino shigiggissanno qaafo dhagge di habbannote. Diinu hedo gede ikkoommero Itophiyu Liibiyunna Sooriyu gede billaalliteenna kadote gashshooti hunda uwatenkanni. Kayinnilla di ikkinonsa! Diino ikkannonsa.
Qarru giddoonni sa’nokkihu faffo noota maminni huwatanno!? Eewa qarru baca rosicho rosiisanno. Baca shetto sa’u sase dirra giddo Itophiyu afino. Xaano di xalalino. Xalalannota kayinni hexxote giddo amada doorshu nookki hajooti. Malawuno bulbulamella xalalanno. Bulbullikkinni xalalannori dino. Culkuno giirate giddoonni unfeenna biife biinfilleho ikkanno. Hattonni Itophiyaho tayixe xaadinose qarri baca soorrora kaima ikkannota hawa di hasiissanno.
Tayixe cancita dancha kaayyo la’’a di bushshanno; lawishshaho TPLF seedu dirira daga daganniwa annu beetto,minaanni minaama huluullamanno gedenna sirchunni babbadame shootenna reyoote geeshsha iillishanno badooshshu danqara worte hadhinohu konni cancinni diigameenna daga mitto ikkitino. Alba Adiwu oli waro mitto ikkite Itophiyu daga Itophiya gatissunte gede,techono kuneeti mitto ikkitino. Tayixe Aliyyeenni ka’ino urde daganna dagooma mitto assiteenna mittimma kalaqantino. Diinu saalfatino.
Daggino soorro gufisate giddoyidinna gobbayidi diinna Wocawaaro 2013 M.Diri gedensaanni Mootimma dino yite lallabbanna bilchaata Itophiyu daga mittoo’mite urde kayinsara hasi’noonni 6ki gobboomu doorsha keerunni gumultinoti maalalete. Hiddaasete kofatto layinki waa wonshate harinshono konni gaanci giddo hee’neennanni gumulantinote. Qarru hayyonna bilchaante,mittimmanna bareende kalaqeenna Itophiyu kalqete macca goshooshino dirino konneeti.
Albankeenni haaru diri dayino. Techo fooqa 4/2013 M.dirooti; ga’a gedensaanni 2014 e”anno. Keere iillishinonke magani galatamona qarrinkee ledo sa’a di hasiissanno. Fooqa again giddo Ontenka barra/leenka/ barra biso hayishshidhannoti amma’note bissa no. korkaatu maatiro xa’mummo wote diro wo’ma loonsoonni cubbo hayishshin’ne haroo buqqeenni,haroodiro adhate,meessaneeto cubbunni hayishshi’ne haarooo’mate balchooma amadinota qummi assitinoe.
2013 M.Dirinni la’noonni qarri 2014 m.dirira hoode sa”a dinosi. Sa”I qarra fooqa Ontunni waamme haaroo diro haaro wolqanni,haaruu tii”inni,haaroo hasattonni adhate qixxaawa hasiissanno. Itophiyu hinaasaano diru dirunkunni haaroo hasattonna qarra abbitannoti Itophiyu dagara haarore dikkino. Ikkollana sa’u qarrubbanni rosicho adhine Itophiya gatinsanni hayyo kalaqatenni daggino soorrora badhe ikka hasiissanno.
Xa Itophiyaho xaadinose oli TPLF ledo ola calla assine la”a gowwimmate. Itophiyu Olamanni noohu Jajjabba Galchimi gobbuwaa ledooti. Kuni lawisiisate oli galchimi gobbuwara dago fananni noota huwata hooga gowimmatena Tigirayete dagano baqqi yaa hasiissanno yanna kuneeti. Tigirayenna Amaara yinanni qaaqquullu godo’le godo’linanna soossoorinonke diini Itophiya diigoonke. Tigireno ikkito Amaaru baqqi yaa hasiissanno dirooti. Sa”I dirinni jawa rosicho adhine albaagge noota dancha kaayyo horonsi’ra busullete.
2013 M. Dirinni Sayinsoommo Qarri albiidinke haaroo diro xeertinse la’’ate hincilaallo gede assine la’no!
Dancha Haaro Diro!
Bakkalcho Fooqa 4/2013 M.D Hamuse
