Sidaamu qoqqowi umisinni umosi gashshate tantanamihu muli yanna ikkirono;polotiku xa’mosi dawaro afidheenna dagannita latatenna lophate hasatto guutisate sharro kaajjishe sufino. Sa’u dirrara dagate heeshsho soorritanno addi addi jajjabba pirojekitubba guutino garinni gumulante dagate faajje ikkitino. Tini jawa qeelleeti.
Isilancho owaante buuxisate ragaanni fayyimmate mereershuwa,hospitaalla,doogganna xalalu anganni wayi shiqqo,hattono sagaletenni umo dandaa buuxissanno gorsu pirojekitubbanna rosu uurrinshubba Sidaamu ajuuja mama gawa’litannoro leellishshannote. Loosaminore naandanni gatino latishshira hiixata busulletena;xaa yannara latanni noo latishshira bushsha duna di hasiissanno.
Sayinsummo lamalanni hananfe duuchante qoqqowubbara Federaaletenni riqiwantino minisitirooti eela qoqqowubbate loosantanni noota jajjabba pirojekitubba towaatatenni irkonna harunso assitanno gede gaammoonni. Sidaamu qoqqowirano Woganna turizimete ministiricho dukko Selaamaawiti kaasa afante harunsonna irko assitanni no.
Sidaamu qoqqowira harinsanni hee’noonniti gorsu latishshi loossa millimmo sagaletenni meessaneeto dandaate mootimma hanaffino loossa harancho yanna giddo base gantanno gede kaa’litannota ikkase Turizimete ministircho Selaamaawit Kaasa naqqassino. Tini naqaashimma Sidaama alba qolte sigiigissannota ikkitanno.
Aliyye Sidaami zoonera 500 miliyoone birrinni ijaarsha hananfoonniri gorsu pirojektubba mereerinni sase ijaarante owaantete fano ikkitino. Woloottano jajjaba gorsu pirojekitubba muli yanna giddo gumulante horo uyitannota agarranni.
Qoqqowoho sayinsummo lamalanni hanaffe addi addi pirojekitubba maassante horote faajje ikkitanni nooha ikkanna; wolootta pirojekitubbarano sofote kincho tunganni hee’noonni. Gooffuta maassiisanninna wolootta hanafisiisanni afamannohu qoqqowu pirezidaantichi Desta Ledamo; dagannita latishshu xa’mo dawarate dandiisiissanno haammata latishshu pirojektubba loosantanni afantannota coyi’rino.
Alatta wondi xaphooma Hospitaale xaginaatu uduunni, zoonete gashshooti borro mini ijaari hattono lame balaxote rosi minna konni agani hanafora maassantinoreeti.
Pirojektubbannihu xaphooma woxu fulo 98.5 miliyoone birra ikkanna; mootimmatenna dagoomu beeqqonni diwantinota ikkaseno buunxoonni. Kuni leellishannohu gobba lattannohu mootimmate dhukinni calla ikkikkinni dagate beeqqo albisa ikkitinotaati.
Wole widoonni, Alatta Cuukkote woradira Dongori olliira ijaarroonnihu xalalu anganni way pirojektenna balaxote rosi mine; Dibbichu olliira ijaarroonnihu xalalu anganni way pirojekite hattono Alatta Cuukkote quchumira ijaarroonni Yoote mininna poolisete borro mini maassamino. Duuchante pirojekitubba badheenni dagatenna shooshaqa dureeyye anga no. kuni sufa hasiissannonna jawaata hasiissanno ikkitooti.
Qoqqowu mootimma latishshu woshshattora wiinamu dawaro uytino dureeyye galatama hasiissanno. Aanteteno daganniha latishshu hasattubba garunni wonshate mannu aana illachishshino owaantenna horo uytanno uurrinshuwa kalaqate kaajjado sharro agartanno.
Jajjabbaanna pirojektooti beeqqisiinsenna kaajjille leellishshanno suffino latishshu xawishshootaati. Fayyimmate mereershuwa uurrisama fayyimmate agarooshshi tuqishshi aana noo foonqe ajishatenni heeshsho gatisanna fayyo dagooma kalaqa dandiino. Doogga daddalohonna hodhishshaho haaro faasho fantino, loosidhe galtinore, daddalaanonna horonsi’raano aye yannannino roore xaadisino. Co’ichu way pirojektooti duuchu annuwiranna amuwira ayirrinyenna woyyaabbino heeshsho deerra abbitino. Gorsu amanyooti mitiimmubba kaayyote widira soorratenni giwirrinnu laalchimma lossatenninna suffino heeshsho heedhanno gede assino.
Kuni konni garinni heereennanni, rosu pirojektuwa rosu hiiqqamme sissate baxxino uduunne qodhisiisatenni albillichote jireenyira xinta ikkitanni daggino. Sidaamu jawu dhuki noosi qoqqowooti; xaa geeshsha loosantino loossano roorino kakkaooshshe kalaqqannoreeti. Harunsitinoti lophote fooliishsho haaroo’mishshu wolqa kaasate gede, yannicha hee’nanni mine, industirete paarkootanna dijitaale safote latishshi kalaqo woyyeessatenna investimente goshooshate injiitino kaayyo kalaqqanno.
Tenne lophote ha’rinsho harunsitanno gede qoqqowu mootimma, latishshu halamaano, Sidaamu Daga jawaachishama noonsa. Halamme, xambenna sunfe noose cinco mitte mittenti dagate jawa horo afisiissannotano buuxissanno.
Sidaamu Buni sumimmitte soorro wolqa ikkasi kawaanni buuxisino. Tayxe diro assinoonni bunu nyammo 2024 heewonni 34 Sidaamu Buni laashshaano loosidhe galtinori qeelaano ikkansa qoqqowu sumuda gotti assitinore ikkitino. Qoqqowu raga baalanti latishshu qeechi macciishamannonsa gede assatenni tenne seyoo sufisa kayinni mittu mittunkuwiinni agarranni qeechaati. Mitteenni, techo seyuubba danchu, jiroo’mino ga’a kaimi widira soorrinammora dandiineemmota xawissannonkeri leellitino. Pirojekitubbate maasso murci’raanchimmatenna gutu sharro leellishshannotena illachu lophote widira ikko!
Bakkalcho Sadaasa 10, 2017 M.D
