Sayinsummo diro seeda yannara su’ma sada gana gimbe keeshshinoonni Baaru furcho hajo faajjetenni Sumaali laandinna Itophiyu mereero malaatisantu. Tenne Baaru furcho Itophiyu afi’rate assitino sumiimi gobbayidi Itophiyu lopho diina ikkitinonna mitu mitu soqqamaanote qochima giirteenna xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed (Dr) adhino qaafo aana mishamanna ashshiishama kalaqqanno gede faro fanne keeshshinoonni.
Hattenne yannara “ikkaakkireeti” yite busha himantu bissano techo ikkanni noore la’anni hedonsa soorritanni daggino. Itophiyaho baaru furcho afi’ra hasiishsha ikkinnina la’minye ikkinokkitano huwattanni daggino. Kuni dancha itophiyu dipiloomaase gumaati.
Baaru furcho kayinsanni woyite jaddote gede kiirranna keeshshinoonni. Itophiyu gedeeti jawa gobbanna daga seeda dirrara gannoonnise ganonni wayi qaccere heedhenni xeertidhanno gede sakaalloonni sakaalinni flute techo kalqoomu deerrinni Itophiyaho furcho hasiissannota roore anga sumuu yitanni daggino.
Techo keeru doogonni baaru furcho hasatto afi’ra dandiinanni doogo aana kalqoomu xawira faajjetenni adhamooshshe afi’noonni. Afriku gobbuwa uminsa uminsanni ledo mimmito itisiisate gannanni ganote soqqamaano hedo adhamooshshe hooggino. Itophiyu hiittenne xa’mono qajeeltinonna keeraancho doogonni tirate noose hayyonna kakkaooshshi Abbayi kofattonni hanafe techo wirro baaru furchonni buuxamanni afamanno.
Baaru furcho afi’rate qoosso gobboomu gede mayimmatenna tii’’u hajooti. 130 miliyoone daga hanqaffino gobba baaru furcho hoogase kalqoomu wodho garinnino so’rote. Baaru furchora muli xeertora afantanno gobba baaraho allaggicho assineennase keeshshitino dirra Itophiyu techo gobbuwatenni gede’nitanno gede assitinose gaabbo wirro dihiggannote. Mootimmano tenne hajo tii’’unnitanna qoosso ikkinota ammante qarru giddo keeshshini sase tonne dirra deama hiiqqatenni gobboomu,qooxeessunna kalqoomu hasaawa assitino.
Konne halaale hedote woratenni mootimma keeraanchonna qaroo’mitino doogonni;uyiine adhate sokkonni gobbannita baaru furcho afi’rate qoosso jeefo gansiisate addi addi hayyonna doorshuwa quxatenni loosu giddora e’ino. Konne assoote mootimma hanaffunkunni sase ale ikkitanno gobbuwara huwanyo cu’mishiishatenni Itophiyaho baaru furcho hasiissannotanna hasi’noonni doogono suwashsho ikkitinota ammanchiishshino.
Somaale laandenna Itophiyu malaatissino baaru furchonna moola giddicho sumimme lamente gobba daga mimmitu horaameessimma buuxissannote;qachu gobbuwarano haaro halamate fooliishsho safo gede assine adhinannite.
Xa kalqete jajjabba massagaano Itophiyu baaru furchoafi’ra hasiissannota ammante hedonsa wortanni afantanno. Sa’u lamala jeefora Itophiya daa’’atinohu faransayete pirezidaantichi Imanueeli Makirooni xaphoomu mistirchi Abiy Ahimedihu (D/r) ledo assino hasaawinnino baaru furcho hee’ra hasiissannotanna konne injeessate hasiissanno xa’mo ikkitinota xawisino. Ferensayeno noose wolqanni assa dandiitanno irko assitannota; hiitoo doogonni? yitannotera hasaawunninna amaalammetenni; kalqoomu seerubbanna olliicho gobbuwa ayirrisino garinni; Itophiyahonna qooxeessaho horo afi’rino garinni ikka hasiissannosita xawisino. Itophiyu xa’mono isi yiinte gede keeraancho doogonni baaru furcho afi’ratenna konni ragaanni noonkere baxillaano gobbuwa yanna yannantenni woshshinanni hasaawa assanna hexxonke hegersiisa garaho.
Terkete qaru quchumira Ankaaraho assinoonni Itophiyunna Somaaliyu massagaano sumimme xaa geeshsha duucha tuqu xaadooshshuwanni hasaawantannota ikkite suffino. Itophiyunna Somaale Laandi assitinoti baaru furcho illachishshinoti sumimmete sanade duucha doogonni Somaaliyu faro’ya bisooti yite woshshitanno Somaale Laandi ledo assa dihasiissanno yaatenni hasiissannokki ku’laatonna su’ma kolishshiishate pirezidaanticha lendeenna wolootu hi’naancho hedo uyitanni keeshshitino.
Tini sumimme keeraancho ikkitino doogonni Turkete cimimmanni jeefamase lamente gobbuwanni sa’e Afriku buudi qooxeessira huluullonna gaanco mootoonsate millissanni keeshshitino Gibitse labbino gobbuwara mullicho gatissinnote yine adhinara dandiinannite.
Tinne sumimme halantino mootimma uurrinshanna babbaxxitino gobbuwanni Ankaaraho gummaame ikkitino doogonni jeefamase duucha woyteno kiphonna gaancu hoogannosikki Afriku buudi qooxeessira sufino keerenna adawa abbate dandiissannote yaatenni naandoonnise.
Kalqete soorrancho poletikunna ikonoomete amanyooti giddo xaa yannara Itophiyu baaru furcho afi’rate xa’mo jajjabbaanna gobbuwanni kayisse kalqoomu uurrinshuwawiinni huwanyo afi’ratennino sainohunni dancha irko uytanni leellansa Itophiyu duuchu garinni qeeltino sumimmeeti yaa dandiinanni. Dipiloomaasete gummaamimma xawishsha assineno kayinsara dandiinanniho. Xaphi assate,Itophiyu baaru furcho xa’miranna afi’ra seesa ikkikkinni hasiishshaho.
Bakkalcho Sadaasa 17, 2017 M.D
