Baaqeelu hawaawe, weesenna kolishsho gaashenni daabbote gede assine qixxeessinoonni sagale, daahamino waajju tuminni, malawunni, burbuxxo addi addi makmaanonni qixxaabbino qaamatto ledo, bununo haqqichunni loosantino siinenni shiqinke. Wedellu sirbu gaamo miillanni shiqanno budu sirba macciishinanni sagale intanni boohaarrummo. Mereeronke budu uddannanni biifinorino noohura koysamaano godo`letenniiti yanna sayssinohu. Baxxino garinni quchumu giddo hee’rannohu kaimu budinni xeerti’rinoha ikkasinni togo uddanotenni kayse sagalete bude amadino hedeweelcho xaaddanno woyte addi macciishshamme kalaqanno.Mitu mituno loosunninna addi addi korkaatinni ilamino qa“enni xeerti’rinkunni seeda diro kiirsiisinori noohura ilante lophitino qooxeessa qaagiissanno coye afiransanni baxxino hagiirri macciishamannansaati hossinohu.
Rosamino Itophiyu wosinsirate budinni qooxeessu baatto uytinoha coommado anganni qixxaabbino budu sagale itisihu, budu sirbinna faarotennino boohaarsanni mitu mitu qooxeessansa qaagganno gedenna qooxeessano affinokkirirano egensiisinohu Kafu zooneeti. Togonni dhagge ikkino kafu qooxeessiha budu balchooma wodaninkenni towaanteemmo gede assitinonke qixxaawo tenne Addis Ababu quchumira ayyarete doogo aana Skaylaytete hoteele giddo hee`neetinka. La`noomorino qamansoommorino gama calla ikkasinni albillicho hala`ladunni ha,nura qooxeessu bude Addis Ababu quchumira budu mereersha ijaarsatenni Itophiya da“atate baalante kalqenni daggannorirano Kefa egentanno gede assate xeertirannoikkita buunxoommo. Budu mereershi ijaaraho hosanno baattote kaarta Addis Ababu quchumi layinki kantiiwa Adaanech Abeebete anganni zoone adhitino.
Zoone budu mereershira base Addis Ababu quchumi giddo afi`rasenna tenne hedeweelchonni qaagooshshesse hasaawissinoeti, dukko Tsigge biraanuti qooxeessaho uddinnanni uddano udidhe, umono shaashetenni usudhite qooxeessase labbeetinka qixxaawote aana leeltinohu. Ilante lophitinohu Kafu zoonera Ade woradira Ade Akaaka quchumi giddo ikkanna, ilantino base mereerima ikkino quchumi giddo ikkasinni badiyyeteno ikko quchumu heeshshono affino. Qooxeessaho rosamino weesete hoginni godo’linannire loosse horonsiratenniitinka qaaqqimmate yanna sayissinohu. Techo gede gidu daammi rosamikkinni amuwu sagalete ikkanno gide baala angansanni daaheeti maatensa itisannohu. Qaaqquulluno godo`lensa giddo maatensa assitanno garinni bushsha daakkanni liisse buddeena gantanni godo`litanno. Hakka woyte dukko Tsiggera godo`le ikkinohu techo kayinni keeshshinoha dagoomu horonsi’ranno uduunne afate dandiisinose.
Dukko Tsigge qooxeessise budu balchoomi giddonni baxxannohunna qaaggannohu masqalu ayyaana ayyirrinsanni amanyooteeti. Qooxeessaho Ashiqaro yaamamanno. Haaro diro woy diru soorro ayyaana yaate gedeeti. Ayyaanaho gaashetenna malawunni budu agatto boorde qixxeessinanni, saadano gorrinanni. Sagale murame maalaati. Dirrate xeertidhe keeshshitino maate baalanti konne barra gamba yitanno. Barrubbate mine minensa olluu manni ledo woshshante ittanninna agganni hattono budu sirbanna faaro kaddanni ayyirrissanno. Dukko Tsigge xaa yannara heeshshose Addis Ababu quchumi giddo assiturono diru tuqa masqalu ayyaana ilantino qooxeessira maatese ledo sayissanno.
Dukko Tsigge qooxeessaseno seekkite egensiissino. Ise yitanno garinni Kafu bunu afaminowaati. Zoono Decha woradi giddooti bunu afaminohu. Koofi yaanno Ingliizete afii woshshatto Kafunniiti daagginohu yitanno. Malawunni, addi addi makmaanonni aamantinoti Kafu kalaqamu jirose calla turizimete iillo ikkase, hagiirsiissannori daa“antanniri wole jirono hee`ransa, Kafu daga wosina baxxannotanna ayyirrissannore ikkansa xawissino.
Zoone Addis Ababu quchumira budu mereershi ijaarishira hossanno basete kaarta afirasenni hagiirrese xawisse mereersha gatamara calla ikkado dikkitino yitino. Kafu giddo noohu kalaqamu atooti, daga horonsidhanno budu uduunninna dhagge baala gamba yite daa’’ataano goshooshate qixxaawa noonsa. Konninni kayinni zoonete daganna gobbano horo afi`ra noonsa. Budu mereershi ijaarishira iseno babbaxxino garinni kaa`lo assa hasiissannotanna dandiitu baalinni beeqqo assitannota qaale e`ino.
Giwaminoha araarsa miicaminohu kaasamanno gede assa, farco hoogge tultaabbanno daga hindiiddonsa fiyaamantanno gede assatenni Itophiyu daga gobbate geerri keeshshino rosichooti. ikkollana geerrimmate amanyooti giddo mittu woluwiinni shiimu deerri badooshshi hee’rannona baxxino coy hee`riha ikkiro yine barru koysamaano giddonni Bongu teesaancho ikkino gobbate geercho kalaa Admaasu Atemoha xa`minummo. Isi yiino garinni dannatenni, galtete mereeronna mite mite sumuu yaa hoogatenni kalaqantanno kipho ka`a kaajjinohunna mannu lubbo hunsiisate geeshsha iikkino coy dixaadanno. Sorotenni mannu anga lubbo ba`uro kayinni saada gorrate amanyoote gumulatenni koma kalaqantannokki gede saada gorrine maate araarantanno gede assinanni. Kafu zoone ledo hee`ratenna mimmito irkisate budi noonsa daga ikkitinotano gobbate geerichi kalaa Admaasu xawisatenni, zoone ijaaraho adhitino budu mereershi giddo gobbate geerri araaru yannara uddidhanno uddanonni kayse araaru amanyoote dagannita dancha ikkitino mittimmansa lede wolootu egentanno gede addi addi garinni egennamanno gede assa noosi yiino.
Barraho zoonete xaphoomu amado shiqqino odeessaancho filimenni zoonete qaru quchumi Bonga giddo bunu muuzeeme ijaarroonni. Qooxeessaho bunu afama ka“ima assatenni muuzeemete giddo qooxeessaho buna ganfanni gara leellishannonna buna gafate horonsi`nanni uduunneno ledo reqeccote shiqqanno gede assatenni mitte turizimete iillo gede horonsirate wo`naalshsha assinanni hee`noonni. Tenne muuzeeme giddono bire waro Kafu daga qooxeessansa sa“eno gobbansa qasara daayno diina gargadhitanno amaxxonna wonqo hattono uddanna muuzeemete giddo afantanno.
Gobbate giddo borreessaanonni looreet Tseggaye Gebiremedihini kiirote loosisira kafa kaysino. Gobbayidi borreessaano giddonni kayinni Beebir yinanni borreessaancho kullanni. Borreessaano hundi wari zoonete mootuullinna bunu afaminowa ikkasi biirensanni borreessite niwaawete shiqishshino. Kafu kalqete rosunni, sayinsetenna budu uurrinshanni yuuneeskote borreessantino dubbu ayddeeti. Kafunniti daa’`antanni kalaqamu jirose baca ikkitinotano kullanni.
Zoonete layinki gashshaanchi kalaa Belay Tesemma, zoone qooxeessunniha budu balchooma, dhaggenna kalaqamu jiro wole kalqera egensiisate zoone latishshu maawari uurri woyte Addis Ababu quchumi giddo kiru minira babbaxxino looso sa`u 20 dirrara loossanni keeshshitino. Quchumu gashshooti konne wo`naalshsha hedote giddo wore budu mereershi ijaarshira basete kaarta aasi kaa’losinni mitto asse adhanno. Zoone xaa yannara shiimu kiru mini giddo assitinohunni ale loosate qixxaabbino. Uyinoonni base zoonete teessaano lowo geeshsha kakkayssannota ikkasenni daga woxunni, wolqatenninna hedotenni hasiissanno kaa`lo assitenna mereersha ijaarsatenni adda assitannotano coyi`ranno. Dagate aana jawa ammana noosita coyi`rannohu kalaa Belay, “Mereershu daga kunni albaanni noose mittimma roore kaajjishanno yitanno huwanyooti amaddinohu. Konni daafira karsaminokkiha budu balchooma wolootaho egensiinseemmohaati ikkannohu” yaatenni huwachishino. Zoonete ragaannino woxe gamba assinanni sanade qixxeessinanni gede assinoonni. Loosu dandaami rahonni hanafame jeefisamanno gede hasatto noohura ba`anno yanna dino yiino.
Zoone nooseta kuusantino kalaqamu elto, bude, dhaggenna wole jirono turizimete iillora latisatenni, qooxeessu dagano handaarunni afidhanno e“onni horonsidhanno gedenna gobboomu miinji aanano kaa`lo assatenni techo geeshsha loosantino loossara kalaa Belay shiqqinosi xa`mora “Addaho gobbate miinju lophora irko assitanno jiro zoonete giddo afantanno. Ikkollanna kayinni turizimete handaarira noo mittoo’ma shiimate. Bunu afaminowa Maakiira la“ate dagganno da“ataano no; kayinnilla ikkadu garinni egenamanno gede assine handaarunni horo afi`rate lowo loosi gatanno. Addis Ababu quchumira ijaarsate hendoonnihu budu mereershi horonsi`nummokkinni keeshshitino jiro horonsi`nammora kaa`litannonke. Addis Ababu quchumira keeshsho assannohu gobbayidi da“ataanchi mereershu giddo mashalaqqe afi`ra dandiiro hakko bayichira ha`rate halchanno. Gobbate giddo da“ataanchino hatto” yaatenni qolino.
Kafu zoone Addis Ababu quchumira budu mereersha ijaarse hundi bude, kalaqamu eltosinna dhaggesi baalante kalqera egensiisanno gedenna miinjano kalaqidhanno gede baattote kaarta zoonete layinki gashshaanchi kalaa Belay Tesemmihura uyitinoti Addis Ababu quchumi layinki kantiiwa dukko Adaanch Abeebeti Kafu fottossineenna goofanokki budi, dhaggenna kalaqamu atooti noositano dhaggeeffatatenni xawisatenni, duuchunku quchuma ikkino Addis Ababu quchumira Kafu zoonera budu mereersha uurrase baalante Itophiyu dagara biinfille ikkara dandaannota coyidhino. Quchumu gashshooti budu mereershuwa uurritanno gede balaxote hajubba biddi assatenni loosanni keeshshinotano egenssiissino.
Abebech Maatewoos
Bakkalcho Woxawaajje 27/ 2013 M.D
