Haqqe giidhate horonsi’ratenni hanafe mine loosi’ratenna mini giddo horonsi’neemmo addi addi uduunnichimmara horonsi’nanni dangoommo; afammeemmono. Mini giddo baxxino garinni ha’nura ikkitino haqqenni loonsanni addi addi uduunnichi seeda diro hee’ratenni ilamate taraawanna la’nanni.
Mini giddo uduunnichi yannaasinchu garinni faafiriku deerrinni loosama hanafasira albaanni gobbanke giddo mannu angatenni batinye addi addi budu uduunnicho loosanni keeshshino. Tenna doogonni loosamino uduunnino xaa yannara donimmatenni borreessame ofollasi anfoonnite.
Budu gobbaanni xaa yannara yannaasincho ikkitino doogonni haqqu loosi woy ferniicherete industire hala’litanni daaseno anfoonnite. Ikkinohurano barru baala lowo geeshsha yannaasincho ikkino ferniicherete uduunne hirranni minnanna suuqqa darga baala la”a rosantinota ikkitino.
Techo sewoote gafinkenni konne haqqu looso lainoha ikkanna sai 40 dirira haqqu loosira bobbahino Faasilo Haqqu Loosi Faafiriki faafiriku milimillo ikkitanno.
Gobbankera ferniicherete industire albisaano giddo afamannohu Faasilo Haqqu Loosi sai 40 dirira loosoho bobbahe batinyu mannira mini uduunne wonshanni keeshshino. Addis Ababu Quchumi giddo Mekkanisu qarqarira afamannohu Faasilo Haqqu Loosi Faafiriki waalchoho hee’re lainohura faafirika dilawanno. Kayinni giddora e’nanni woyte batinye loosaasine amade addi addi mini uduunne loosanno hala’lado faafirikaati.
Faasilo Haqqu Loosi Faafiriki Xaphoomu Loosu Harisaanchi Kalaa Abdurahimaani Seydihu yaanno gede, faafiriku uurri yannara kaima assirinohu addi addi haqqu loossa loosateeti. Faafiriku 1973 M.D uurrihunni hanafe yannate noo Jermenete, Xaaliyaanunna Raashiiyu looso ikkitino yannaasincho maashinna horonsi’ratenni kaajjadonna islaanchimma noosi uduunne loosatenni afamanno.
Yannate faafirikaho loossanni keeshshitinori Xaaliyaanu qansoota ikkitanna, faafiriku insawiinni gobbate giddo dureeyye widira taraawe yannate noo yannaasinchonna jajjabba maashinna horonsi’ratenni ferniicherete uduunne loosanni techora iillino. Xaa yannarano yanna abbitinonna haaroo ilamata ikkitino maashinnanni ferniicherete uduunne loosasi sufino.
Faafirikaho loosamanno uduunni baxxino garinni uurrinshate saaxinenna saanqubba 30 diriranna hakkuy ale mittoreno ikkitukkinni keeshshitannota ikkitinota coy’rannohu Kalaa Abdurahimaani, konnirano korkaatu konni alba gobbate giddo loonsanni loossa xaphooma ha’nura ikkitino haqqe horonsi’ratenni ikkinota coy’ranno.
Kalaa Abdurahimaani yaatto gede, sai tonnunna tonaa ontu diri kawa M D F yaamantanno tekinoolooje daasenni batinye loossa tenne yanna abbitino tekinooloojenni riqiwantino. Alba haqqunni calla loonsanni uurrinshu saaxine, saanqubbanna labbannori M D F yaamamanno uduunninni riqiwantino.
Gobbate giddono jawiidi deerri noo gobbaydi soorro fushshiishshanno Ostiriyaa yaamantanno haqqicho gobbate giddora eessitanno. Kuni haqqino xaaxote horonsi’nanniho. Mittu mittunkurichi loosamannohu M D F nna Ostiriya haqqa horonsi’ratenniiti. Konninnino sae addi addi ferniicherra gobbaydinni e’anno. Kunino lowo gobbaydi soorro xa’manno. Handaaru xa’manno gobbaydi soorro gatisate lowo loosi gatanno. Handaarunni batinye ga’ara yinannikki gattanno loossa no. Konni ragaanni batinye loossa loosa xa’manno.
Baxxino garinni ferniicherubba gobbate giddora eesse hiratenni sae loossannore ikkitino faafirikubba gobbate giddo kalaqantara hasiisanno. Faafirikubba gobbate giddo batidhanni dagganno woyte haadhe dagganno tirfe lowote. Loosu kaayyo kalaqatenni hanafe gobbaydi soorro anje aanano lowo qeechi hee’rannosi. Konni Kaiminni faafirika fanne loosa daafursitannota ikkitino daafira duuchu manni gobbanni abbe hira doodhanno. Kuni qole fernicherete industire lopho aana umisi guffa kalaqannoho.
Ferniicherete industire yannaasincho assatenna lossate loosi laafaho. Baxxeewo garinni xaa yannara gobbate deerrase agadhitino jajjabba hoteelubba lendeenna jawu deerrinni ijaarsantanni no. Kuri minna qolte ferniichere hasidhanno. Ikkinohurano ferniicherubba gobbanni eessantenni loossanno faafirikka qasa gadado ikkitanno.
“Gobbate giddo noo shiima ferniichere loossanno faafirikka mereerinni mitto ikkinohu Faasilo Haqqu Loosi yannaasincho maashinna horonsi’ratenni yannate ledo qaafanni afamanno. Ikkollana Kaynni dirisi deerra qaafino yaate didandiinanni” yaannohu Kalaa Abdurahimaani, konnira hasiisanno uduunni shiqonni hanafe batinye gobbaydi qarrubba hee’rase xawisanno.
Faasilo Haqqu Loosi handaari jifote akatta dandee 40 dirira ferniicherra loosanni dayno. Tenne yanna giddono faafiriku hasi’ranno rankenni loosanna xa noo wiinni woyyino deerra iillate batinye guffa xaaddusirono xaa geeshsha anga amadannonkehu gobbanke giddo mitto ikkitino ijaarshu istaandaarde hoogaseeti.
Haqqu faafirikka loossanno loossa xaphooma horo uytannohu loosantanno ijaarshubba giddooti. Ijaarshubba qolte istaandaarde noonsakkire ikkansanni handaaraho jifo ikkitino. Lawishshaho: mittu ijaarira loonsoonni saanqi woleho di-ikkanno. Konni qarri korkaatinnino Faasilo Haqqu Loosi Faafiriki hala’ladunni loosate widira eara didandiino. Baalunku mine ha’ratenni addi addi deerri noonsa saanquwanna wolootta loossano loosano. Kayinni kuni umisinni faafiriku lopho goshooshino.
Kuri gobbate giddo loosantanno ijaarshuwa istaandaarde noonsakkire ikkansanninna faafiriku hala’ladunni loosate widira daa dandaa hoongirono mereerima 500-600 saanquwa loosate dhuki noosi. Saanquwate danino babbaxxinoha ikkanna annu annu hasatto garinni honsu dani saanquwa Faasilo Haqqu Loosi Faafiriki giddo loonsanni.
Abdurahimaani yootto gede ikkiro, gobbaydi gobbara baaluri loosamannohu istaandaardetenniiti. Mittu manchi istaandaardete gobbaanni ikkinore loosiisira hasi’riro ledote baatooshshe xa’mamanno. Korkaatuno ledote dizaaynete looso xa’manno. Gobbanke giddono togoo qajeelle abba lophote qara ikkitinohura rosiisi’ra hasiissanno. Korkaatuno mittu mittunku manchi mine loosatenna batinyeho mitte hige hala’ladunni loosate mereero hala’ladu badooshshi no. Kuni badooshshino industirete lopho badhera gatisanno.
“Qajeellete xawishshi mittu istaandaardete” yaannohu Kalaa Abdurahimaani, mittu mittunku coy istaandaardetenni loosama dandiiro loosuno ikko heeshsho shottanni hadhanno gede huwachishanno. Xa faafiriku 150 loosaasine noosiha ikkanna boco anga ali loosaasine qole meento/seenneho.
Loosaasine faafiriku giddo heedhannonsa keeshshonni baatamaano ikkansannino aleenni agaraanchimmatennino ikko wolu loosu handaarinni ogimmate widira daa hasidhanno baalira faafiriku kaayyo aatenni noo maashinna horonsi’re ogimma afidhanno assanno. Konninnino batinyu horaameeyye ikkino.
Wedellu togoo faafirikka giddo e”ansanni lowo egenno afi’rino. Gobba soorrantannohuno egennotenninna loosunni ikkinohura togoo faafirikka batidheenna wedellu horaameeyye ikkara hasiissanno gede Kalaa Abdurahimaani coy’ranno.
Faafiriku yaa lowo coye hanqafannoha ikkasi deerrinni Faasilo Haqqu Loosi Faafiriki batinye jifo dandee tonne tonna onte diro kiirsiisino. Loosanno loossano faafiriku aantetenni sufara dandaanno gede assitannosire ikkitinohura aantete addi addi maashinna gobbate giddora eessatenni faafiriku looso halashshate mixo noosi.
Faasilo Haqqu Loosi wolootta faafirikkanni baxxinoha assannosihu faafiriku owaatamaanote fanoho. Ikkinohurano owaatamaano faafirika e’e hasidhanno uduunnicho hajaccitanno. Loosamanno yannarano la”a dandiitanno. Kunino owaatamaanchu hasi’rino uduunnicho hiittoonninna hiittoo uduunninni loonsanniro afate dandiissiisasinnino aleenni ammana heedhannonsa assanno.
Yuniveristubbano lendeenna addi addi uurrinshubbara hala’ladunni saanquwa loosannoha ikkirono roore anga loosannohu kayinni yannaasincho ikkitino halanyu minnara ferniicherete uduunne wonshateeti. Loosantanno loossa islaanchimmase agadhitinore ikkansanninna ikkitara assinanni sharronni keeshsha heedhanno. Owaatamaano hasidhino daafira calla rahotenni diadhitanno. Kaajjadonna islaanchimmasi agadhino looso yanna adhine loonsanni. Ferniicherete loosi sufo nooha ikkasinni Faasilo Haqqu Loosi yannaasincho maashinenni islaanchimma noosi uduunnicho loosatenni afaminonna seeda yanna owaatamaano noosiho.
Gobbanke lophote doogo aana hee’rase deerrinni ferniicherete industirra hala’la noonsa gede huwachishannohu Kalaa Abdurahimaan, faafirikubba hala’litanno woyte hala’lado kiiro noo mannira loosu kaayyo kalaqqanno. Ikkinohurano Faasilo Haqqu Looso halashshate baycho mangitte uytannosi gede xa’mirinoha ikkanna xa’mo dawaro afidhuro ledote loosu kaayyo kalaqatenni looso hala’ladunni loosate mixo noosi.
Mangitte hiratenna soorrate aana bobbakke loossannorinni loosate faafirkka irkisatenni hala’lado loosu kaayyo kalaqate dandiitanno gede kaa’lonna harunso assa agarrannise. Konninnino sae mittu mittunku manchi loosanno hiikkuno loosu gumi ledame gumu leellannohu gobbate aanaati.
Konni daafira kaajjado loosu bude budenke assi’ratenni gobba soorra hasiissannonna gadacho ikkitino gede coy’rinohu Kalaa Abdurahimaani, mittu manchi sewoo batinyeho tirfitanni ha’ra noose gedenna batinyu sewoo ledante qole gobba lossitanno gede noosi amma’no xawisatenni hedosi gumilino.
Ninkeno isi hedo argi’ratenni mitti mittinke bobbankoommo loosu handaarira gumaho loosatenni gobbanke lossino yaatenni gumullummo.
Addisu Adoola
Bakkalcho Woxawaajje 27/ 2013 M.D
