Taaltino sagale sag`la mannimmate lophora, gatamaratenna wolqate hasiissannote. Mitte mancho lame lubbonni noo yannra taaltino sagale ita woy saga`la hoogguro iltanno qaaqqi afi`ra hasiissannosi qelpheepho woroonni ikkinnoha ilatenni roore amate miqichonna mundeete doycho rakkisanno. Kurichi ikkannokki gede assate Fooliki Asiide, Vaaytamini D, hattono kaalseeme, lawannore shiilo ikkitino sagale ita kinine egemma hasiissanno. Kunino, mitte godowii no mancho barru giddo afi`ra hasiissannose vaaytaaminenna shiilo afi`ra taalo assitanno.
1. Fooliiki Asiide (folic acid)
Fooliiki Asiide vaaytamine B 9 woy (Folate Vaytamini B 9) dana ikkitinote. Tini Vaaytaamine bisu gatamarshiranna lophora hasiissanno qeechi noosete. Godowi yannaranna illanni geeshsha qaaqqoho mitte mitte bisu lophora tini vaaytamine addintanni hasiissanno.
Foolikete Asiide anje noonsa amuwi giddo noo qaaqqi bisu aana, buqqeetenna surrete fayyimma aana gawajjo abbara dandanno. Tenne vaaytamine anje kaiminni daanno godowi yannara “Neural tube defects) yinanni dhibbira reqecci yinanni. Konne gargadhate yanna yannatenni 400 maaykirogirame fooliiki aside adha hasiissanno.
Godowu giddo qaaqqi, buqqeenna surrete lopho hanafannohu shoole lamala giddooti. Tenne yanna giddo ama godowi noota afa hooggara dandiitanno. Konnira, godobbara hedo noose beetto barru baala tenne vaaytaamine adha hasiissannonse.
Foolikete asiide addi addi sagalenni afi`ra dandiinanni. Lawishsha, baaqeelunna atarunni, quuphe, burtukaanetenninna wolootta sagalenniiti. Konni alennii mite mite sagale loonsi yannanni kaayse fooliki aside worranni. Ikkollana, barrunni adha hasiissannonke fooliki asiide adha qarrissara dandiitanno. Taaltino sagalenni lende 400 maaykiro giraame fooliiki asiide noonsa vaaytaamine adha hasiissanno. Tini vaaytaamine godowi noo meentira yine loonsanni vaaytaamine giddo heedhanno. Iso callano qixxeesinanni.
2. Vaaytaamie D (vitamin D)
Vaaytaamine D godowi noo meentiranna giddo qaaqqi keeraanchimmara hasiissanno. Vaaytaamine D anje amate miqichi aana fayyimmate qarra kalaqanno. Godowi giddo noo qaaqqi, yanna iillituikkinni barriweelo ilamanno gede assara dandaanno. Konne gargarate barrunni 600 (IU) vaayitaamine D adhanno gede godowi noo maatera amaallanni.
Lowo yannara arrishote caabbichinni Vaayitaamine D afi`ra dandiinanni. Arrishote caabbichinni aleenni Vaayitaamine D quuphunni, (Salmenninna Tuna) yinanni qulxu`miwinni afi`ra dandiinanni. Vaaytaamine D noo sagalete dani kiirotenni ajanno. Ikkollana, mite mite yannara adotenna seeryaalootu giddono afi`ra dandiinanni. Togoo sagale giddo worte xaaxxe hira dandiitanno. Togoo assitanno dirijitta sagale xaanxoonnirichi aana borreessite xawissanno. Qoleno kininete gede assite Vaayitaamine D qixxeessa dandiinanni.
3. Kaalseeme (calcium)
Kaalseeme/calcium/ miqichu fayyimma aana hasiissannotenna miqichu kaajjanno gede assate lowo qeechi noo shiilooti. Yanna yannatenni godowi giddo noohu lophanno qaaqqira hasiissanno kaalseemete bikka afi`ra hoogiro, amasi miqichi giddo noo kaalseeme horoonsi`ra hanafanno. Kuni amate fayyimma gwajjanno. Ikkado kaalseeme afi`ra miqichu fayyimma agaratenni aleenni mundeete xiiwo korkaatinni kalaqamanno dhibba godowi yannara gargarannota xiinxallo kultanno. Mite mite godowi noo ama barrunni sagalete ledono ikko vaayitaamine 1000 (mg) kaalseeme afi`ra hasiissannose.
Kaalseeme/calcium/ babbaxxitino sagalewiinni afi`ra dandiinanni. Adonna adote giddonni afi`nanni laalchinni kaalseeme afi`ra dandiinanni. Daabbote, shaanu, gaashete, hattono wolootu sagalenno kaalseeme heedhanno. Godowi noo maatera woy amara yine loonsanni kaalseemeno heedhanno. Kininete gede assine kaalseeme qixxeesinanni daafira horoonsi`ra dandiinanni.
Kaalseemete giddo noo kinine
Mite mite kaalseemete kinine (tablets) sagalete ledo ita dandiinanni. (calcium citrate) yinannita amaddino kaalseemete kinine sagalete ledo woy mullu godowinni adha dandinanni. (Calcium carbonate) yinannita amaddino kaalseemete kinine sagalete ledo egemma dandinanni.
Kaalsemete kinine haammata yannara lamu xibbinni kaayse ontu xibbi (mg) geeshsha bikkine loonsanni. Konni korkaati, bisinke mitte hige calla hasiissannosi kaalseeme bikkine worroonnite. Haammata kaalseeme adhiniro bisu giddora e`anno kaalseeme ajanni hadhanno. Lawishshaho:-mitto kume kaalseeme egemminiro giddosira bisoho e`annoti onte kume kaalseeme callaati. Barunni mitto kume kaalseeme hasiisissannose ama barrunni lame higge onte onte kume (mg) egemmate. Kaalseeme kininete gede egeminniro godowu moolara dandaanno. Konne gargarate lowo waa aga hasiissanno.
Aleenni xawinsoonni shiilono heedhennanni mundeete anje gargadhate barrunni 30 (mg) ayirene adha hasiissanno. “Ayirene” yinanni shiilo mundeete addintanni horo uytanno. Tini ayirene gaashetenni, maalunni, wolootta sagalenni afi`ra dandiinanni. Amuwaho mundee du`nantanno yannara ayirenete bikki ajanno. Konne gatamarate ayirene no kinine egemma hasiissanno. Tenne aleenni xawinsoonni vaaytaamine afi`rate hasi`nummoro kininete garinni qixxeesinonnita ikkikkinni sagalete giddo noota horoonsi`ra hasiissannota fayyimmate ogeeyye amaaltanno. Keerunni.
Bakkalcho Woxawaajje 27/ 2013 M.D
