Birra 24 /2013 M.Dnni Cancishaano HWHT Aliyye gobbate gargarto aana iillishshino shigiggissannonna dhaggete gano harunsite Federaalete mootimma seera agarsiisate hanaffino gaadinni batinye HWHT albisaano massagaano seeru hundaanni hosseenna hajonsa la’’antanni afantanno. Mootimma shiqishshino woshshatto diadhineemmo yite godaho maafante gano iillishate wo’naaltino mitootu aanano qaafo adhinoonniti qaangannite. Cancishaano HWHT Aliyye gobbate gargarto aana gano iillishansa gobba siyatansanna kakkachimmansa takko ikkitollana, mannihimmate qoosso xiiwonna gobbate miinji aanano luphiima gawajjo iillishshanni keeshshitino. Konne calla ikkikkinni gobbate mittimmanna keeraanchimma huluullissunsakkinni Itophiya diigate sirchunna gosoomittete poletikansa halashshidhanni keeshshitinotino dihambannite.
Baxxinohunni soorrote gedensaanni gobbate babbaxxitino qooxeessubbara higge higge kalaqantannoti keeraano qansooti aana iillitanno gawajjo, sirchu aana illachishshino gano, keeru hoonginna yanna yannatenni huwantanniti hasiissannokkiti waagu lexxa gobba billaallisate mixo gumulsate amandoonni hayyo ikkitinotaati egennaammunna poletiku tittiraano kultannohu. Tini finqila gaamo gobbate agaraano aana gano iillishshu gedensaanni goda e’’atenna umonsa olaho qixxeessate gobbaanni qoqqowu daga daafira mitto xueessano badhe higge heddinore di ikkitino. Gargarooshshu olanto qoqqowunni fultuhu gedensaanni Tigrayete daga aana luphiima mannoomittete xiiwo iillishshanni afantanno. Wole agurreenna Federaalete mootimmanna wolootuno kaa’laano uurrinshuwa qansootaho iillishshanno kaa’looshshi dagate iillannokki gede ho’litino, safote latishsha nookki gede assitino, gobbate jiro gawajjitino, Danquulle olaho fushshite dirtino. Muli yannanni IFDR Dagate Riqiwaano amaale mini cancishaanote yite gumultinori HWHTna Oneg Shene hanaffinoha hunotenna gobba diigate mixonsa mittimmate hedonni gumulate waaxantinota xawissinotino qaangannite.
Konni kaiminni xaa yannara gobbate Gargarooshshu olanto, Qoqqobbanniri baxxitino wolqa, Milishu, Wedellu,Seesimurgote ogeeyyenna Odeessaano lede gobba’ya hajo la’annoe yaanno baali gobba gatisate olu base gaadanni afamannoha ikkanna; batinyootuno olu basera gobbansa gatisate lubbonsa kakkaltanni afantanno. Qoqqowubbanna quchumu gashshoottano olu basera afantanno gargarooshshu olantora hasiisanno kaa’looshshe assitanni afantannoha ikkanna techoonke borronni Sidaamu Qoqqowi gobbate gargarooshshira assanni noo irko, adawu akatinna woloota amadantino hajubba aana Sidaamu qoqqowi keerunna ga’labbote biiro sooreessi kalaa Alemayehu Ximootiwoosihu ledo assinoommo hasaawa aanino garinni qixxeessine niwaawete shiqinshoommo.
BAKKALCHO:- Aliyye gobbate kifilera hananfoonni oli Mittu woyi Lamu qooqowi mereero harinsanni hee’noonni ola ikkinokkita Sidaami daga affenna huwatte gaadatenni hanaffe leellishshanni noo uurrinsha noona; tenne aana noohe hedo maati?
Kalaa Alemaayehu:– Aliyye gobbate kifilera hananfoonnita gobba gatisate woshshatto harunsite Sidaamu dagano umise qeecha fultanni afantanno. Qarunni Aliyye gobbate kifilera hananfoonni gaadi Mittunna Lamu qoqqowiha ikkikkinni gobba diigate, qineessinoonni seera galchate hananfoonni gaadooti. Tenne gobbate woshshattora ninkeno qoqqowu garinni uminke beeqqo assinoommo. umi doychonni noonke wolqa olu base sonkoommo; layki doychonnino hattonni. Tini Itophiya gatisate sokko ikkasenni mootimma adhitanni noo qaafo halaalu noota, suwashshonna taalo ikkaseeti huwateemmohu. Anino massageemmo uurrinshara umi’ya kaa’lo assanni afameemmo. Umi’yannino assa hasiissanno’’ere assate qixxaawoommoho.
Sidaamu daga togoo ikkito kalaqantanno batinye yannara beeqqo assitino dagaati. Alba Aduwu oli yannarano gobbate woshshatto adhite Sidaamu wedelli gaaddino. Dargete yannarano Sidaamu wedelli timbiliqqi yite fultino; Itiyo- Eertiru oli yannarano kuni oli hasiisannoho yine ammana hoongummorono gobbate su’minni daynoha ikkino daafira hatte yannarano Sidaamu wedelli beeqqite sa’ino.
Baxxino garinni kayinni baxxitino sharro assinanni hee’noommohu Juntu ledooti. Korkaatuno gobbate mitiimma ikkansanni hegerera ba’’a noonsa yine murroonni muro garinni tenne muro gumulsate Sidaamu qoqqowi garinni batinye looso loonsanni he’noonni. Tenne cancishaanonna hunaano wolqa higge ka’annokki gede hegerera hunate gobba assitanni noo sharrora anino umi’ya kaa’lo asseemmo yee ammaneemmo. Adhinanni hee’noonni qaafono hasiissannotenna garaho yee ammaneemmo.
BAKKALCHO:- Itophiya diigate mixidhe ka’inori cancishaano gaamo hunote assootensa suffe afantannoha ikkanna; konne assootensa gargadhate wolootu qoqqowubba gede Sidaamu qoqqowwino umisi sharro assanni afamannona; xaa yannara lamenti cancishaanote yine bandoonniri HWHT nna Oneg Shene mittoo’mansa ledo amadaminohunni dagoomu kaa’lame gargadhate kakkaooshshi ma lawanno?
Kalaa Alemaayehu:– HWHTnna Shene albano ikkiro su’minsa babbaxxo ikkinnina loosinsa mittoho. Mitte yannara horote korkaatinni giwantinonkanni; dhaggete kiphono kiphantino. Ikkollana xa wirro mittimmansa haaroonsidhinohu jeefote yannaraati yee ammaneemmo. Baxxinohunni Oneg Shene qinaawino garinni gobba giddo canco kalaqate dhukinsa konneeti yinanniha di ikkino. Ikkollana insa badheenni HWHT batinye hunote looso loossanni nooti anfoonnite. Gobbate babbaxxitinno qarqatora gobbate ille ikkitino mannooti aana harunsite qaafo adhatenna kiphote kakkayissanno hajubba xiinxallite shiqishate widoonni HWHT loosonsa loossanni keeshshitino. Konninnino batinye egennaamma gudisiissino. Baxxinohunni Sidaamunna Oromiyu dannunni xaaddanno qooxeessubbara batinye kipho kalaqqanni keeshshitino.
Ikkollana daga adhitino qaafonni xa noo akatinni insa dhuka di afidhino. Korkaatuno Itophiyu qansooti mittimmansa kaajjishidhe noonsa wolqa horonsidhe tenne hunaano gaamo mitteenni gargadhitanni, dagoomuno insa assoote xawo fushshatenni mixonsa diiganni noo daafira xa noo akatinni halchotenni sainorichi lowontanni dino.
Qooxeessinkerano togoota gosoomittetenna loosidhe galtinori kipho kalaqate wo’naaltinonkanni; ikkollana daga insawiinni mitte qaafo balaxxino daafira mittoreno kalaqa di dandiitino.
HWHT Shene ledo calla ikkikkinni hedotenni insa ledo lawanno baali ledooti loossannohu. Sidaamu afoo coyidhanni insa hedo gumulsate sokko amadde millissanno wolqa assinoommo xiinxallonni bande amandoommo. Togo yaa xa hee’noommo yannanni hiittenne garennino ikke tenne hunaano wolqa hedo qaafisanno baali Sheneeti yaate. Lawishshaho; Sidaamu qoqqowi giddo Sidaamu afoo coyi’rannoha ikke gobbate cancu assoote gumulannoha ikkiro Sidaamu afoo Coyi’ranno sheneeti; Oromiyahono Afaan Oromo coyi’ranni Oromote daga keerenna mittimma diigannoha cancu assoote gumulannoha ikkiro, Oromote daga budenna dhagge hunanno assoote gumulanno baala Afaan Oromo coyi’ranno Sheneeti yine adhineemmo, Amaaru qoqqowiranna wolootu gobbate qooxeessubbarano hattonni. Xaphoomunni Shene Afaan Oromo coyidhannoreeti yine heda di hasiissanno. Kuni laooshshu Olanna hedote babbadooshshe ikkino daafira hunotenna cancu assoote coyi’nanni afiinni bandanniha di ikkino. Kuri bissa qansootu mundee dunatenni hagiirsiisannonsa looso loossanno; Ninke kayinni daganke keere agarsiisate uurrinoommo wolqa ikkankenni dagoomu tenne yannanni ga’labbote loosira qoteho uurre assanni noo kaa’lo lowo geeshsha galatisiissannota ikkase xawisate baxeemmo.
BAKKALCHO:- Qoqqowu keere hunate dagate giddo maaxante hunote sokkonsa gumultannore Juntu soqqamaano badate assinoonni wo’naalshinna xaa geeshsha amandoonniri heedhuro xawisinke.
Kalaa Alemaayehu:- Xaa yannara soorrote gashshootinni ha’nanni hee’noommo harinsho no. Massagaanotenni hanafummoro; Umihunni daggino soorro irkisatenni soorrote harinsho giddora e’urono giddonsa co’o ikkitinokkiri massagaano heedhanno. Laykihunni mootimmate tantano giddo hee’renni shiima kiiro amadannoha ikkirono albi amanyoote halchannohu dihooganno. Korkaatuno sai amanyooti giddo insa ledo moore jiro kalaqirinohu gobba ga’labbi yitanno woyte xa’mameemmo yee hedatenni gobba ga’labbi yitara hasi’rannokkihu di hooganno.
Wole widoonni daddalunnino ikkiro insa ledo xaadooshshe kalaqi’re loosanni keeshshinohu; mite yannara leellishanno malaati no. Konni gobbaanni woxunni hirantinori; baxxinohunni Itophiyu diina ikkitino gobbaydi gobbuwanni irkisante gobbaanni heedhe woxe kawa qolte soyatenni gobbate wedella cancohonna kiphote kakkaysanno looso loossannoti buunxoonnite. Konni daafira qoqqowubbate giddo togoo wolqa dihoogganno. Kuri wolquwa amadate mootimma kaajjado harunso assitanni no. Kuni gashshooti biilloonye amadi gedensaanni heeshsho ayirritino, keeru baino, kipho batidhino…WKL yaanno duduwo fincatenni daga hembeelsatenni daddalaano lede konni assooti aana beeqqo assitanno bissa noota buunxoommo. Lawishshaho; sagalete horonsi’nannihanna shiimaadda uduunne maaxatenni dikkote aana laalchu anje kalaqantanno gede assitanno daddalaano konni hunote laooshshi biso assine adhineemmo daafira yanna yannatenni base basente togoo bissa badate harunsinanni hee’noommo. Qoqqowoho Juntu soqqamaano noota anfe ninkeno harunsine qaafo adhinanni hee’noommo daafira muli barrinni co’o assineemmo yee ammaneemmo.
BAKKALCHO:- Anfinte gede Sidaamu qoqqowi babbaxxitino daganna dagoomi gamba yee hee’ranno qoqqowooti; baxxinohunni Hawaasi quchumira batinye kiiro afidhinori Tigrayete ilama ikkitino daga heedhanno. Xaa yannara gobbate noo akati ledo amadaminohunni kuri qansooti ledo shiqqi yee kaa’lame loosate akati ma lawanno?
Kalaa Alemaayehu:- Tigrayete daga baalanti Junta di ikkitino. Juntaho yineemmori kiirotenni bikkantino gaamo; baxxinohunni Kalaa Sibhaat Naggihu harunsaano ikkitino wolqaati. Mite yannara dagate giddo so’rino laooshshi noota huwanteemmo. Tigrete afoo coyi’ra dandiihu baalu Juntaho yinanni laooshshi digaraho. Ninke qoqqowoho heedhanno Tigrayete ilama ikkitino daga ledo duucha hinge hasaawa assinoommo. Tigrayete ilama ikkite heedhe ninke ledo taalo mashalaqqe uytanni ledonke noori hee’ransa buunxoommo. Mundeetenni Tigre ikke hee’renni Meqele afinokkihu Sidaamimmatenni hee’rannohu nootano buunxoommo. Konni daafira tenne baala hedote giddo worino garinni halamme loonsanni hee’noommo.
Gurchunni Hawaasi quchumi teesaanno ikkitinori Juntu hanafino assootira woxunninna mashalaqqe aatenni kaa’lo assitanni noore 13 ikkitanno mannoota amande seeru hundaanni hosiisate dandiinoommo. Kuri mannooti harancho yanna giddo kaima anfoonnikki jiro kalaqidhinore, albi gargarooshshu massagaano ledo kaajjadu xaadooshshi noonsare ikkansa assinoonni harunsonni buunxe wolootu Tigrayete ilama ikkitino dagara xawo assinanni hee’noommo. Baxxinohunni albiri gargarooshshu massagaano horonsidhanno minna xa insa kiraho uyte woxe sokkannori noota iilline buuxo assinanni hee’noommo. Insano seeru hundaanni afantanno.
BAKKALCHO:- Sa’e sa’e Sidaamunna Galchimi Arsi Zoonera dannunni xaaddanno qooxeessubbara kalaqantanno kipho HWHT sirchu poletiki korkaatinniiti yaate dandiinanni? Dandiinanniha ikkiro ga’labbote bissannino ikko dannu qooxeessira heedhanno daganni mayi agaramanno? Xaa yannara tenne qooxeessubbara noohu adawu akati maa lawannoro amadisiisse xawisinke?
Kalaa Alemaayehu:- Galchimi Arsi Zoone calla ikkikkinni Oromiyu qoqqowi Sidaamu qoqqowi ledo 80 anga xibbuunni dannunni xaadanno. 21 Woraddanninna 104 Olluubbanni yaate. kuri qooxeessuubba sau 27 dirrara mitiimma noo qooxeessuubbaati. Tenne mitiimmubba hasaambe tirranni keeshshinoommo. Sau lame dirra kawa tenne qooxeessubbara kipho kalaqante di-egentino. Galchimi Arsi Zoonerano illacha tunge loonsanni hee’noommo daafira baxxitino kipho dikalaqantino. Sa’u lamala giddo Lame woradda mereero kalaqantinota shiima kipho dagoomu ledo hasaambe tirroommo ikkito kalaqantino.
Xaphoomunni xaa yannara baalante dannunni xaaddanno qooxeessubbara hananfoonni loossa gummaamma ikkansanni Sidaamunna Oromiyu qoqqowubba mereero keere kalaqatenni aleenni aantete miinjunni lamenta daga mittoonsate lamente qoqqowubba gashshooti illacha tuge loosanni afamanno. Lawishshaho; Sidaamu qoqqowi Burrunni ka’’e Gaaxa yinanniwa Oromiyu mootimma safote latishsha iillisha dandiitinokkiwa Sidaamu qoqqowi umisi fulonni 10km Carete doogo loosiisanni afamanno. Oromiyu qoqqowino qole Sidaama,Wolayitta,Halaabanna Arsi xaadisanno baycho 280 Miliyoone birrinni deerrasi agadhino buusa loose dagate uyno. Konni gobbaanni dagate mittimma kaajjishate Lamenka qoqqowo xaadissanno qooxeessubbara afantanno umi dirimi rosi minnara Sidaamu qoqqowira Afaan Oromote afoo hattono Oromiyu Qoqqowira Sidaamu afoo mittu rosu dani gede assine rosiinsanni gede mixo amande loonsanni hee’noommo. Konni gedensaanni daga afidhino keere sufisiisate mimmitinsa ledo hananfoonni mittimma albinni woyyaabbinota ikkasenni hiittino keere huntanno wolqa kipho kalaqate hedduro nafa daga hasidhannokkita xawisate baxeemmo.
BAKKALCHO:- HWHTha bunshete assoote Sidaami garinni xawinsanniti batinye doogga no. Lawishshaho; 1994 M.D Looqqe goofo mitto xawishsha assine adhinanni. Hakkawaro barraho HWHTri jajjabba massagaano quchumu giddo nootaati addi addi buenni fultano mashalaqqe kultannohuna tenne aana noohe hedo beehittonkero?
Kalaa Alemaayyehu:- HWHT Sidaamu daga aana iillishshe sa’ino xiiwo mitte hinge kulle gundannita di ikkitino. Yannate anino beeqqaancho ikka’yanni 1994 m.dnni iillitino goofo ille’yanni laoommoha ikkanna Sidaamu aana Sircho hunate gaadooti iillishshinohu. Sidaamu aana calla ikkikkinni Wolaytunna wolootu daganna dagoomi aanano togo assitanni keeshshitino. Illachinsa Itophiyu daga mittimma kaajjishate ikkikkinni garete, afuunni,amma’notenna budunni babbadante billaallitino gobba kalaqqe uminsa horo agarsiisi’rate. Batinye egennotenna miinjunni gobba lossa dandiitanno ooso shitanni keeshshitino. Yannate Sidaama calla ikkikkinni bilchaata surre afidhinore Oromote ooso Yuniversitetenni fushshite beebbate shitanna ille’yanni laoommo. Tenne baala la’nanni woyte HWHT Itophiyaho qara allaggicho ikkitinotanna higge ka’annokki gede assine hunate tenne yannanni massagaano ikkine konne looso loosanke kaayyote gede adhine loonsanni afammeemmo; HWHT bunshe kulle gundannikkita ikkase xawisate hasi’reemmo.
BAKKALCHO:- Xaa yannara Juntu fanino ola balba’lite uduunnu aana hasiisannokki waaga leddanno daddalaano Juntunni bande dila’neemmona qoqqowoho togoo daddalaano hee’ransa badatena qaafo adhate widoonni hananfoonni loossa heedhanno?
Kalaa Alemaayyehu:- Xaphoomunni qoqqowu garinni togoo mitiimmubba tirate uminketa harunsitanno wolqa uurrinse qinaawatenni loonsanni hee’noommo. Konninni assinoommo harunsonni batinye sagalete uduunne magaazinete duunatenni shiqishote anje kalaqantanno gede assitinorenna waaga leddino daddalaano hee’ransa buunxoommo. Kuri daddalaano duuntino laalcho fushshite hirtanno gede hedo kalaqatenna seera agarsiisate looso loonsanni hee’noommo. Togoo assooti aana beeqqino daddalaancho gobba qassino Juntu gaamonni bande dila’neemmo.
BAKKALCHO:- Qoqqowu daga injiitinokki yanna giddo heedhe gargarooshshu olantora assitanni noo irko maa labbanno?
Kalaa Alemaayehu:– Ani qoqqowu giddo heedhanno daga qoqqowu gashshootinna keerunna ga’labbote biiro su’minni addintanni galateemmo. Korkaatuno daga uminsa xe’ne wonshi’ra agurte afidhinoricho tayisse gobbate hajo balaxisiisse saadansa, gati laalcho, woxunni assitanni noo irkonna kakkalo la’’eemmo woyte Itophiyimma wirro dagganni nooha lawanno’’e. konninnino qoqqowu garinni babbaxxitino yannara 100 Miliyoone ali e’’o assinoommo; hattono batinye saadano uynoommo.
Mootimmate loosaasineno tenne yannanni uminsa heeshshora ikkinokki baatooshshe afidhannohu aaninni kaysse aganu baatooshshensa gobbate gargarooshshu olantora irko assite uytino. Konni baalira qoqqowu daga lowo geeshsha galateemmo.
BAKKALCHO:- Jeefote saysatto sokka heedhuro?
Kalaa Almaayehu:- Umihunni tini yanna Itophiyaho qara yannaati. Tenne qara yannanni baxxinohunni massagaano qooxeessinsara kalaqamannoha shiimammaadda coye jawa deerra iillikkinni tirate ammanamatenni loosa hasiissannonsa yee ammaneemmo. Layinkihunni Adawu wolqara sayseemmo sokka rosantino harinshonni fulte lifinxetenna ranketenni gummaamo looso loosa hasiissannonsa. Qoqqowu daga kaynni keere huntanno wolqa millimmo heedhuro hajo la’annonsa bissara mashalaqqe aatenni keere agarsiisate loosira hale ikka hasiissannonsata qaagiiissate baxeemmo.
BAKKALCHO:- Yannakki uyte oottonke hala’ladu xawishshira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Alemaayehu:- Anino galateemmo.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Woxawaajje 27/ 2013 M.D
