“Reyinohu maalunni ikkinnina ayyaanisi ninkewiinni di baxxino” yaatto techo gatto!
Arrawu bushsha eikkinni fooliishsho dinosi. Afoonna arrawo reyannokki TPLF awaawuraanchi Geetaacho Raddihura techonno afiisi di reyino. TPLF nooha lawisanno ayyaani iimisinni di xeerti’rino
1994 M.D TPLF safaanchi reyi waro bushshu shotosina hamaraancho kiirroonni; faarsinoonni.
“Reyinohu maalunni ikkinniina
Ayyaanisi ninkewiinni dibaxxinonke “
yitanno faarso di hawantannonke. TPLF tenne faarsonni daganna dagooma ama shii’rinohu gede dadille keeshshanno gede hajajjino. Maddetenni maddete geeshsha dukkana qasse wi’lishiishshino. Kuni TPLF gobbaanni gobba massagannohu nookkita buuxisate wo’naaltino hayyooti.
TPLF hoogguro gobba di heedhanno yitanno amma’no giddo surkite; techo geeshsha huluullo mimmitu giddo kalaqantanno gede tuggino bassi guma lame sase widoonni mixxinanni hee’noommoti xawoho.
Tenne gobba nookki gede assate,diinaho sayisse aate wo’naaltino. Xa “reyinohu maalunni ikkinnina ayyaanisi ninke wiinni di baxxino” yitanno faarso giddonni co’o yitinoha lawa hooggurono TPLF ayyaanino maaluno waammate hundaanni ikkinota duuchunku huwata hasiissanno. Ikkollana dubbo e’e gattino mite mite cancishaanchu HWHT massagaano, noohu gede ikkite kaphunniha ayyaana fincate wo’naaltanni no.
Insa qasse hadhino babbadooshshu xaari gede ikkiroommero, 27 diro insa poletika agginonna horotenni dimbitinori techo Itophiya nookki gede assitannonkanni. Xaano konni sasu diri giddo Itophiyu qansooti aana gawajjo iillishshinori insa soqqamaanooti.
Bushu ayyaani waamama hoogiro gobba diiganno. Ammanaano huuccattotenni,ayyaanto malunni,wedellu wolqatenni,amuwu sinqunni annu annisi qeecha fulatenni HWHT ayyaananna maala waammate hundaanni assanno barri dayino. Ayyaanisi di baxxinonke yaannoha huuccattotenni diingummoro ikkinniina giddo giddo di baino.
Danchumma wixinohu danchummalla mixxanno. Busha wixinohu hattonni. 27 diro winxoonni boddooni,27 diri giddo fincinoonni bushu wixi sai sase diro laaleenna mixxinanni keeshshini. Techono mucci di yino. TPLF marquulle amate wiinni bade shitino; sa’u lamalara amanna anna shite lamu diri marqa reeshshu mereero tugge hadhino. Jajju aana kabbaada tugge hudete ola fantino. Afimale saada bonbunni giirtino.
Bashsho amaalete mini nafa gumulikkinni “cancishaanote” yaate muddantanno Ameeriki techo HWHT na Oneg Shene Cancishaanote yaatenni hurudhi yitino. Itophiyu daga Cancishaano Alshabaabe Ameeriku haxonni dirrisate assitino irko wodaninsa afanna techo Itophiya cancishanno diini dayi wote sammi yaa doodhitino.
Itophiya woxxineemmo Yanna xaati. Layinki Adiwu qeelle cigile Juntunna Oneg shene aana diriirtanno barri techooti. Kalqoomu macca’ya hashuwaho yino. Halantino mangistuwa uurrinshanna ga’labbote amaale mini loossanni noo gari mittu widira kaa’litannore ikkansano Filisxeemetenni Israeele, Sooriyunni Yemene, Iraaqetenni Afgaanistaanete, Liibiyunni Somaaliyu geeshsha baca lawishshuwa tittirre kula dandiinanni.
Konnirano halantino mangistuwa uurrinshano ikko hundasiinni noohu ga’labbote amaale mini gobbuwate taalo ikkino laooshshi noonsakkihura hattono xintantino illachira uurritinore ikka hoogansa haarore ikka hoogirono; xaa yannara Itophiyu giddoydi hajubba aana leellishshanni noo uurrinshansa kayinni uurinshuwa wodhonsanna chaarterensara gobbaanni ikkino garinni wolootaho kaa’litanni, woloota kayinni miiccanni noore ikkansa faajjetenni leellishannoho.
Ikkireno ikkeenna,Soodara yiiro tunsanno. Tunsewo gedee di keeshshanno. Itophiyu kaaliiqi sheemaati noose gobbaatina xaano woxarattonke albisa gobbuwara ikkikkinni kaaliiqiwaati. Kaaliiqi kaa’lanni nootano hegersinoommo. Manninke mitto ikkino. Mitte anganni hawuudhanni mitte anganni diina shorrate mitteenni kaino. Fooliishshi’rate barru no. diinu goxikkinni gonxeemmo yanna dino. Juntu co’o yiikkinni,bushu ayyaaninsa mucuqqi yiikkinni Itophiyu dagara fooliishsho dino.
Kayinnilla mitte leeltannoe; Qarrammoommo geeshsha di qarrammeemmo. Bushu barri saeenna tenne dhagge wirro dhaggete gede hasaambeemmo barri di xeertote. Konne saate layinki Adiwa assine dhaggete borreessate techo baanteemmo kakkalo waagu noote.
Qarranke kaxxinanni,iimaanni ha’neemmo la’minanni!!
Yaareed Geetachew
Bakkalcho Woxawaajje 27/ 2013 M.D
