Heeshsho sutantanna ikkinniina dirritanna afa agurrinkunni dirra kiirantino. Waagu lexxanna ikkinnina dirranna afa agurroonni. Korkaatu maati yiniro Dolaare lexxitino yinanni.
Saadate ado baadiyyete ce’noonni saadanni daggannote. Lukkote quuphino hattonni. Loosidhe galtino daga waaga mayira leddini yiniro “Doolaare lexxitino” yite harancho dawaro qoltanno. Ado Ingiliizetenna Awuroppunni di dagginote. Muuzeno hattonni. Ikkollana gano dinoyya yiniro 27 diri giddo suunqoonni miinju sharre daganketa heeshsho amandannikkiwa iillishshino.
Olu Aliyeenni kaita quchumaho duuchuri waaga lexxi. “miciica giirriro mine memo qece yitanno” yaanno maammaashshi gede qaccete kaino xiyyitu ola heeshshote olira soorritanno do’nootu daddalaano layinki ola quchumaho fantino.
Olu lame sase danaati. Diinu xiyyita guditi miinju ola fanino. TPLF giddo ilante TPLF giddo lophitino do’nootu daddalaano, Itophiyu daga aana waagu ola fantino. Kunino,gide maaxatenni,ola dago assite tenne yanna agarte waaga leddu. Bero Hawaasi Yuniversitera Marketiingete rosiisaanchonna xiinxallaancho Itophiyu Pireesete uurrinshara Olu dagonni heeshsho hiikkitanni nooronna yannate hajo aana xawishsha aanni ledonke keeshshinohu pirofeser Birihaanu Borjehu yiino garinni; daddalaano qarrunna shettote yanna agarte waaga leddanno; roorenkanni olu yanna agarte. Olu yanna agare waaga ledatenni qansoota shetisannohu Itophiyu qeelama halchannoho. Giddo hee’re diinaho soqqamannoho.
Olu yanna agarte waaga leddanno daddalaano Olu jaddaasinera uyinanni yoo mini agadhannonsa. Qasanno diininni baxxitinore di ikkitino. Konni daafira ola dago assidhe waaga leddanno daddalaano Cancishaanchu juntinni bande la’nannire dikkitino yaate.
Gobba diiganno diinira hale ikkite hudete ola leddanno daddalaano “bagu aana bakakka” yinannihu gede qarru aana qarra leddannore ikkitino daafira diinu aana fannoommo ola waaga leddanno do’nitte daddalaano aana jirsanke tunge mittimma gargadha hasiissanno yanna xaati. Togo yaano, daddalaanote aana ola fana ikkitukkinni;dureessu yinisi waaginni hidha agure yekkeerama hasiissanno. Buxicho heda hasiissanno.
Ani hidha dandoommo daafira duuchunku hakko waaginni dikki’ra di dandaanno. Diina qanse shorrinannihu intenna angeeti. Dhuku daannohu sagaletenniiti. Sagale giira kaxxituna diina madhukinni qeellanni?! Diina qeelate badhe ikkitannokki daddalaano Itophiyu diinaati. Konni daafiraati sharrama allaggicho calla ikkikkinni Cancishaanchi juntinni baxxinokki honqooqicha daddalaanchooti.
Ee mite mite daddalaano Itophiya gatisate badhenna hale ikkitinori no. kuni addaho. Birransanna woxensa fushshite Gargarooshshu olanto kaa’latenni sa’e qawwe loggo’mite gaaddinori di hooggino. Hattonni tenne dago horonsidhe miinji’rate dodantannori bacaho.
Techo miinji’nanniha intannihu keeru hee’rirooti;gobba heedhurooti. Ille sunqi’nannihuno hattonni. Ce’ne qaammannihuno keeraancho ama gobba heedhurootilla. Konni agani giddo keeru baeenna Amaaru qoqqowira baino jajjanna ba’ino lubbo minu kiiro. Qansidhanni reyitino amano hattonni. Miinji’rino jajja hune qae qamattesinni daraminohuno kiirre di gundanniho.
Hakko ikkinori gobba diigantanno wote mittu mittunku minira daa hoogasira may wowe noonke?! Ee;konniraati tunge sa’noonni miinju sharre mittimma gargadhanno olama hasiissinohu. Duuchunku Junta olamate qote qoteho miinju xiiwo kalaqqannore gaaramme olama hasiissannonke. Diininke Di junta callaho!!!!
Bakkalcho Woxawaajje 27/ 2013 M.D
