Maamaru su’mi “Ajuuja Adote Saada Ceatto Maamara yaamamanno. Ajuuja, yaannohu qaalu tiro mittichore seedinse woy xeertinse la’’atenni iillinanni timo yaate. Ajuuja amade woyyaawino deerrira iillate hixamanye loosi’ranno manchi hiittenne yannarano seyoote iillanno.
Aliyye Sidaami zoone Wondogennetete quchumi gashshootira afantanno Interpirayzooti mereerinni mittoho; Ajuuja adote saada ceatto maamari. Maamaru 2010M.D sasu labballinna lame meenti miiloomittenni tantanaminoha ikkasi maamaru safaanchinna gambisaanchi Taammiru Ledamo qixxaawote kifilenke ledo assino keeshshonni xawisinonke. Konni maamari miilla mereerinni lamu digiretenni maassantinore ikkitanna sasu kayinni dipiloomu rosu deerri noonsare ikkansa coyi’ranno.
Jaallasi gamba asse hasaawisatenni maamarunni tantananteenna looso hanaffu yannara mitticho saa 50 (ontawu) kumi birrinni hidhite looso faajjetenni hanaffino. 2010M.D Oomo maykiro fayinaansete uurrinshanni liqootenni afidhino woxinniiti looso hanaffinohu.
Maamaru gambisaanchi Taammiru coyi’ranno garinni; umikki yannara ontawo kume birra liqiidhe mitticho saa hidhite loossanni keeshshituhu mittu diri gedensaanni liqoonsa qolte layinki marro 177 kume birra liqii’ra dandiitino.
Loosoho hasiissanno base uminsanni qixxeessidheeti looso hanaffinohu. Xaa yannara adote saada ceattonni ledote me”e ce’anni afantanno. Saeno, mittu barri caacurre abbisiisse ceate looso hanafinoha ikkanna; albaanni eessitinoha mittu barri caacurre lossite dikkote shiqishatenni xaa yannarano wirro abbisiisse ceate balaxote qixxaawo assitanni afantannota kulinonke.
Adote saada calla ikkikkinni meu kiirono haammattanni dagginota coyi’rannohu maamaru safaanchinna loosu harisaanchi kalaa Taammiru Ledamo; laashshitanno ado roorenkanni qooxeessu dagoomira shiqishshannota kulanno.
Quchumaho ado mitticho litire 75 birra ikkitanna; maamarinsa laashshanno ado kayinni qooxeessu dagoomi horoonsi’ronno yaatenni mitticho litire 56 birrinni dikkote shiqishshanno.
Minenkeno ikkiro adonna quuphichu laalchubba dihoogganno yaanno. Loosi’ni geeshsha kayinni roorenkanni qooxeessu dagoomino horaameeyye ikkanno gede laalchonke taalunna dagoomaho hekko kalaqannokki waaginni shiqinsheemmo yaanno.
Qooxeessaho adote laalcho gamba assitanni Addis Ababunna wolootta quchumma geeshsha shiqishshanno maamarra heedhurono; Ajuuja adote saada ceatto maamari kayinni xaa geeshsha kuri maamarra ledo xaadooshshe kalaqinokkitanna laalchonsa uminsanni dikkote shiqshshanni hirtannota coyi’ranno.
Hiikko dani loosono ikkeenna umikki yannara hananfanni woyte ikko mereeronko xaaddanno mitiimmubba heedhannoti addaho. Kayinnilla, xaaddanno mitiimmubba cincatenni sa”atenni woyyaawu deerrira iillate dandiinannitano hawa dihasiissanno.
Ajuuja adote saada ceatto maamarino xaadinonsa qarra kulanni; mitticho looso hananfiro xaadannorinna qarrisannori bacuri hee’ranno. Xaaddanno qarrubbara kayinni anga uynikinni meessi ajuuja albaange sufisiisa gadacho ikkitanno yaanno.
Oomo maykirofaynaansetenni adhitinoha umikki doycho liqoote asalensa qolte layinki marro 177 kume birra liqootenni adhitu barra 130 kuminni hidhitinotinna barru giddo 32 litire ado xuurranni saa minira dagguhunni 15ki barra hedeweelcho gawajjantino (reytino). Tini ikkito loosinke aana jawa hekko kalaqqurono hexxo murrummokkinni loosonke jawaantetenni sufisiinsummo yaanno.
Hattenne yannara kageeshshi woxinni hirroonni saa gawajjanturono; miilla hasaambe kawi ka’inni woxe hanse gamba assine wole saa hidhinummo. Layinki dirono hattonni 100 kuminni hidhinoommo saa hedeweelcho gawajjantinonke yaanno.
Hatti ikkito xaaddunkerono hexxo dimurroommo; roorenkanni cincine ga’a ajuujanke timora iillate jawaantetennilla loosi’nanni sa’noommo yaanno.
Konne calla dikkino; xaa yannarano saadate kiiro haammattanni dagginota ikkasenni bayichu ruukkimma hekko ikkitinonsata coyi’ranno. Hakkiichonni gallanni harunsinanni loonseemmo daafira bayichu ruukkimma amaddinonkehura saada hirre kiironsa ajishateno hendoommo. Woleno, laalchonke mannu hala’ladunni hidha rosino daafira; ado bebbeenkanniwa Interpirayzete latishshi borro mini aannonke gede xa’minummorono xaa geeshsha dawaro diafi’noommo yaanno.
“Maamarinke su’minni noo kontiinereno woloottaho uynoonni. Kuri baalu loossanke hasi’nummo deerrinni halashshine loosi’ratenna laalchonkeno garunni dikkote shiqinshe dagoomaho iillishate ragaanni mitiimma ikkinonke” yaanno maamaru loosu harisaanchi kala Taammiru.
Kontiinere uynanninke gede xa’mi’noommo; kayinnilla, dawaro diafi’noommo. Qoleno, Interpirayzetenni tantanammoommo maamara ikkinummorono yanna yannatenni hasiissannonke irko diafi’neemmo yaanno.
Albaanni looso hananfummo yannara amandoommo bayichi loossa hala’litanni hadhu bikkinni ruukkanni dayno. Loossano halashshatenni adote saadara ledote me”enna Lukkuwa ceate loossano hanafoommo daafira noonke baychi lowontanni ruukkasinni loosinke aana jifo kalaqanni afamanno yaanni coyi’ranno.
Hala’ladu baychi hee’reemmero maamarunni saadate sagale (hayisso) laashshinanni horoonsi’ra dandiinanninnita kayisinohu kalaa taammiru; kayinnilla, faabrikunni qinaabbino sagaleeti hidhinanni horoonsi’neemmohu yaanno. Uminkenni latinsanni horoonsi’neemmo injoo nookki daafira faabrikunni qinaabbinota saadate sagale 50 kiilogiraame 1 kumi 825 birri shallagonni Hawaasinni hidhinanni horoonsi’neemmo. Kunino, qooxeessaho saadate sagale shiqqo anje noota leellishannoho yaanno. Hayisso kayinni babbaxxitino uurrinshubbanni ga’rafotenni hidhinanni horoonsi’neemmo yaanno.
Konni loosinni bobbahate rosicho afi’rinohu rososi gudi gedensaani Meqi yaamamanno baycho abbisiwa marinowa qooxeessaho Kaatolikete amma’note mine haammata saada ce’nanni hee’noonni gara lae afi’rino huwattonni qooxeessisira hige jaallasi gamba asse maamarunni tantanamate sumuu yitanno gede asse looso hanafisiisinotano kulanno.
Konni albaanni roorenkanni wedellu uminsanni looso kalaqqe loosate rosichino hasattono dinoonkanni. Xaa yannara kayinni mootimmano tuggino illachi kaiminni wedellu loosi’rate hasidhanno handaarinni balaxote qajeelsha adhitanno gede assinanna loosu giddora e’anni afantanno. Laooshshuno soorramanni daynota la’nanni.
Ajuuja adote saada ceatto maamari miillano danchu loosu kakkaooshshi noonsare ikkansa farci’ranno. Miillannihu loosu kakkaooshshinna hasatto kaajjado ikkitinohura maamaru gummaamo ikkanni daynotano coyi’ranno. Maamarunni tantanamme looso hanafummo kawa loossa baala mimmitu ledo sumuu yaatenni, halamatenni, kaa’lamatenni jawaantetenni loosi’nanni dangoommo. Maamarinke su’mino ajuuja yaannoha ikkasinni albillichono jawa deerra iillate ajuuja amadeeti loosi’nanni hee’noommohu yaanno.
Maamaru hundaannino wolootta 4 qansootira loosu kaayyo kalaqantino. Kuri qansootira looso kalanqoommo yine loosonke lawashshi diyineemmo; ninkeno taalo loonseemmo. Muli yanna giddono mittu barri caacurre eessine ledotenni woloottahono loosu kaayyo kalaqate hexxo noonke yaanno.
Dagoomitte yawo fulate ragaannino woxu dhuki anje noonsarira maamarinsa irko assanno. Muli barubba giddono lamu mannira tayxeha Gannu ayyaana garunni ayirrisse hossanno gede woxunninna uduunne hirte irko assitinota coyi’ranno.
Loosu ayirradoho. Loosi’niro woloottaho irki’ne hee’ratenni fulle meessaneete dandiinanni. Hiikkonne loosono misha hoonge loonsiro shiimunni ka’ne jawu deerrira iillinanni. Looso shiimunni hanafa hoonge lowohunni hananfeemmo yine hendiha ikkiro hasi’noonniwa iillinikkinni gantanni. Loosu ayirradoho; yaanno maamaru loosu harisaanchi kalaa Taammiru.
Loonsanni yannara babbaxxitino hekko xaaddara dandiitanno; kayinnilla, hiikko gari waagano baatisiisiro cincatenni loosi’ra agarrannita amaalanno.
Maamarunniti kaimu kaapitaale liqootenni afidhinoha 50 kume birra ikkanna; xaa yannara loossansa halashshite kaapitaalensano 3 miliyoone birri geeshsha iillishidhinota coyi’ranno.
Qixxaawote kifilenkeno maamaru albillicho roore seyoora iillanno gede halchitanni;mamaru loosu harisaanchi kayisino mite mite irkisa hasiissanno hajubba hajo la’annonsa bissa rakkino dawaro uyitansarano qixxaawonke kifile kawaanni qummeessitanni;harunsono assitannota ammantanno.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Sadaasa 17, 2017 M.D
