Goggoxxote kaansere hiittoonni kalaqantanno?
Goggoxxote kaansere kalaqantannohu goggoxxote giddo noo uurrinshu seelubba rosantinokki seelubba widoogge soorrantanno woytenna qorqorshu gobbaanni ikkino garinni/ bikku aleenni lophitanno woyteeti. Kalqenke aana batinye kiiro noonsa manni tenne xissonni gawajjamanno.
Meentuno labballunni roore sase eronni amadamate kaayyonsa lexxitannota mashalaqqubba leellishshanno.
Reqecceessitanno akatubba
Caangete reqeccaawa, ayodiinete xe`ne, bashshono noo goggoxxote qarrinna labbino xisso maatete giddo heedhuro goggoxxote xissora reqeccaawate kaayyo hala`litara dandiitanno.
Malaatta maati?
Goggoxxote kaansere babbaxxitino malaatta leellishshannoha ikkanna; xisso nookkiti goggoxxote muje lopho, huurote soorro heera, sagale egemmate qarrama, goowu qooxeessira ufuufama woy wole darshe fula hattono bisu shontenna daafuru macciishshamme xaaddara dandiitanno.
Xagishshubba maa maa hanqaffanno?
Tenne xisso xagisate mundeete buuxo (TFT), altirasaawunde, goowunna gagasu siiti iskaane ledotennino mujetenni akeeka adhine buuxo assinanni.
Goggoxxote /tayiroodete/ kaansere hiittoonni xaginsanni?
Xaginsanni dana murrannihu kaanserete daninni, deerrunna fayyimmate akati aana irki`neeti.
Xagisate doorshuwa
Tini xisso xaaddino mannira darre gowatenni, raadiyo aktiiv ayoodiinetenni, caangetenninna kemoteraappetenni xagisa dandiinanni.
Goggoxxote kaansere xaginsihu gedensaanni maa assa hasiissanno?
Xaginsihu gedensaanni uurrinshu harunsote yanna heera hasiissanno. Harunsote yannarano mundeetenna goggoxxote misile buuxubba assinanni. Konni garinnino fayyimmate ogeeyye kaansere wirro higge daase daafira harunso assitanno gede kaa`lannonsa. Konni ledo amadisiisante xaaddannota hiittenne gawajjubba woy qarrubba fayyimmate ogeeyye ledo hasaawateno kaa`lanno.
Xaggate soorronna mundeete buuxubba assira hasiissannonsahura baxxinohunni godowinni noo amuwi ilate albaanni harunso hanaffeemmero woyyannoha ikkanno.
Hattono xagishshu harunso garunni assira, xaginaate uyinanni yannara xa`mo heedhuro xa`ma, fayyimmate ogeeyye fajjitukkinni meessi kakkaooshshinni xagicho soorrirate wo`naala hooganna xaphooma goggoxxote muje noo`neta huluullantiniro woy goowi`ne aana darshe heedhuro fayyimmate ogeeyye amaa`la hasiissanno.
Goggoxxo darre xagisi`nihu gedensaanni xaadara dandaanno qarri?
Kokkete nerve gawajjonna huurote soorro (huurote wolqa ajjara dandiitanno.
Tini malaatta baca yanna harancho yannara keeshshitannoreeti. Darre xaginsanni yannara woy daadaancho fushshinanni boombe e`anno yannara diilallote boombe qarqartora afantannoti kokkete vervubba kisamansa korkaatinni kalaqantara dandiitanno.
Kokkete nerve gawajjo oppireeshiinete yannara afantinoha ikkiro fayyimmate ogeeyye nervete xaginaate assitanno. Batinye yanna kokkete nerve gawajjo darre xaginsihu gedensaanni mittu agani gedensaanni 1.8% ikkinoha ikkiro sasu agani gedensaanni qole ajatenni 0.5% ikkanno.
Goggoxxote mundeete boombe gawajjantaranna mundeete du`nama xaaddara dandiitanno. Kuusantino mundee baca ikkituro diilallote boombe tuatenni foole tayissara dandiitannohura 48 saate giddo mada tirre mundee fushsha hasiissanno.
Foo`linanni bisi aaana gawajjo iilla (Tracheomalacia, Laryngeal edema) – gawajjo kaajjado ikkituro shombu giddoonni e`anno boombe (Endotracheal intubation) worrara dandiinanni. foo`linanni bisi aana kalaqantino darshe ajishate xagga (Steroids) hajanjara dandiinanni.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Sadaasa 10, 2017 M.D
