Injiner Tesfaye Tsegayehu ilame lophinohu Yirgaalamete quchumira Gajaabba ollii giddo Atukka yinanni baxxitino baseraati. Mite yee fidala kiira hanafinohu Yirgaalamete quchumira afamanno Raas Desta umi dirmi rosi mineeti.
Raasi Desta umi dirimi rosi mine 1- 8 kifile geeshsha rosihu gedensaanni 9-12 kifile geeshsha Hawaasa Taaboori jawiidi layinki dirimi rosi mine harunsino. Yirgaalametenni Hawaasi quchuma e’’ara dandiinohu bayira rodoosi harunse ikkinota dimaaxino. Konni gedensaanni Hawaasi Infolik Injineringete kolleeje e’’e 1999 M.D Sivil Injineringete rosu golinni maassamino.
Injiner Tesfaye bayiru rodiisi konistiraakshiinete handaarira bobbahinoha ikkasinni; kolleejete rosaancho ikke noo yannanni hanafe rodiisiwa konistiraakshiinete loosi giddo loosanni rose jeefisinota qummeessino.
Kolleejete rososi jeefisanni hee’renni bayiru rodiisiwa konistiraakshiine hundaanni qaxarame loosate kaayyo afi’rinota xawisino.
Rosaanchu hee’renni rodiisi konistiraakshiine giddo loosa hanafinohu techoonkehu seyoote gafi wosinchi; roso jeefisihu gedensaanni qaxarame loosa hanafinkunni lame diro wo’mitinokki yanna giddo bayiru rodiisi kaa’lonni fajjo fushshsi’re umisinni loosa hanafino.
2001 M.D deerra 5 fajjo fushshi’re mite yee umisinni loosa hanafinohu Injiner Tesfaye; “umi’yanni looso hanafummo yannara lowo geeshsha waajjoommo; calli’yanni fule loosate haaro ikka’yanni babbaxxitino macciishshamme heedhanno; miteekke looso hoogammo ikka yaanno waajjillino giddo’ya kalaqaminonkanni; konninni kainohunni balaxe huuccatto assi’re hanafoommo, maganuno lowo geeshsha kaa’linoe” yaatenni hanafosi yanna qaaganno.
“Tesfaye Tseggaye Conistiraction” yaanno su’minni hatte yannara Sidaamu zoone giddo baadiyyete qarqartora shiimaadda pirojektuwa adhe loosa hanafanno. “Baadiyyete doogga lowontanni injiitinota di ikkitino” yaannohu Injiner Tesfaye; kaameelaho yinanniri nookkitanna mittichu xexxerrisu noosihunni hodhanni loosannota qixxaawote goli ledo assino keeshshonni xawisino.
Konni garinni hanafino konistiraakshiinete loosinni xaa geeshsha batinye mootimmannitanna hallanyu pirojektuwa loosara dandiinota coyi’rannohu Injiner Tesfaye; Umi pirojektesi 500 kumi birri sumimmenni hanafinota kayisanno. Konni gedensaanni loossa aante aantensanni dagganna jawaate loosasi sufino.
Umisinni loosa hanafi yannara mittu gurcho ikkino loosi xaadinosita qaaganno. Kunino Sidaamu qoqqowi Gorchee woradira wolootu loosu aana rosichu noonsa kontiraakterooti waajjite gibbino looso adhe jeefisinota xawisanno.
Looso ayirrannoha assinore xawisanni; “hatti yanna Zoonete hee’noommo yannaati; woradaho fayyimmate mereersha minate hendoonniha ikkanna; minnanni basera doogote ilaalaamete, diilallote akati qorraho, kaameelu e’’anno doogo dino, tunsichoho, hatte yannara ani mittichu xexxerisu nooehaati hodhishshaho horonsi’reemmohu. Tenne yannara bayiru dodii’ya ani rosaanchu hee’reenna uyinoe mini noonkanni. Hakkonne mine baankete amadisiise liqoo adhe Ayisuuze kaameela hidhummo” yaanni sayisino kaajjado yanna techora doogo ikkitinosita xawisanno.
Isira attenne Ayisuuze gobbaanni wolu kaameelaho yinanniri dinoosinkannii; hekko shota di ikkitinosi. Hattenne Ayisuuze hidhino korkaati ijaaraho hasiisanno uduunne hodhisateeti. Konni garinni mitte hige looseemmo yee adhino looso sharrame jeefisa noosita ammane amandoonni yannanni loose Onte aganna giddo jeefisino. Konne xawisannino “togo assa dandaa’yanni techo geeshsha maala’leemmo; baxxino hagiirrino macciishshamannoe” yaatenni xawisanno.
Injiner Tesfaye mitto looso loose afi’ranno baatooshshinni qole loosu uduunne hidhasi techo iillino deerra iillanno gede kaa’litinosita dimaaxino. Yanna yannatenni fajjosi deerra woyyeessi’ranni jajjabba ijaarra gatamarsha adhe loosasi sufino. Konninnino Sidaamu qoqqowi giddo 20 ikkitannota umi deerri hospitaalla ijaarinota kule Booni hospitaale, Bansi woradi gashshooti ijaara lawishshu gede kayisino.
Sidaamu qoqqowi gobbaanni albi wodiidi qoqqowi hundaanni afantannore Jinku Yuniversite lendanna wolayittaho,Hosainahonna wole qooxeessubbara kiirre gundannikkire batinye jajjabba ijaarra loosinota xawisino.
Togoo harinshonni su’mino egennamanna mannunnino egennamanni dayi gedensaanni, Hawaasi quchumi giddo jajjabba loossa adhe loosa dandiinota yaannohu Injiner Tesfaye; quchumu giddo haammata hee’nannitanna daddalu minna, jajjabba dirimu ijaarranna mootimmate loosu minna ijaaroommo yaanno.
“Konne baalare tittire xawiseemmohu korkaatu hanafote yannara xaadinoehu ayirrannonna wolootu kontiraakterooti waajjite gibbino loosi aante dagganno loossa shottannoe gede assinoeta buuxisateeti. Manchu beetti looso’yaati yee hajame amadiro uullanni ka’’e jawa deerra iillannota wolu manni afara hasi’reemmo” yaanno.
“Anera boohaarshi’ya looso’yaati “ yaannohu Injiner Tesfaye; “looseemmo yee adhoommo looso hashshanna barra uurre loosiiseemmo. Hiikkunni loosira kakkaooshshunna sharro heedhurooti loonse lopha dandiinannihu; anino konni garinni loosa’yanniiti konne deerra iillammora dandoommohu” yaanni jawaantetenni loosa gumaho iillishshannota qummeessanno.
Hawaasi quchumira batinye jajjabba mootimmannitanna hallanyu pirojektuwa adhe loose jeefisinota hasaawinonkeha ikkanna; Hawaasi quchuma e’nannihu Sidaamu bude xawisanno waalchi, Taaboori ilaali latishshi pirojekte, Gudumaalu waalchinna muli barrubba giddo loosante xaphoomu ministirchinni maassantuti doogimaru/koriderete/ latishshi umikki fooliishsho qarunni kullanni pirojektuwaati.
Konistiraakshiinete handaari batinye hekko afi’rinota xawisannohu Injiner Tesfaye; duucha woyte projektuwa hanafante amandoonni yannanni jeefantannokki korkaatta kulanni; Umihunni womaashshu qarra ikkinota xawisanno. Layinkihunni Yanna yannatenni gatamarshu uduunni waagu lexxo wole handaaru mitiimmanna hananfoonni pirojekte amandoonni yannanni jeefantannokki gede assitannota huwachishanno. Techo garafote wonshinoonni waagi barru barrunkunni lexxanni ha’rate akati noo daafira horo calla ikkikkinni kisaaruno hee’ranno handaara ikkasi xawisanno.
Lawishshaho; “Ani loose jeefisoommoti mootimmate pirojektuwa roore anga womaashshu irko mootimma umise assitanna ikkinnina ani umi’ya fulonni calla loosiiseemmoha ikkoommero techo geeshsha goofa hooggara dandiitanno” yaannohu Injiner Tesfaye; mitte pirojekte hananfihu gedensaanni illacha tuga hasiissannota huwachishanno.
Konni daafira duucha woyte Hawaasi quchumira hanafante uurritanno pirojektuwa doogo gattannohu qarunni womaashshu anjenni ikkinohura loosiisidhanno bissa kontiraakterootaho woro woroonni balaxote baatooshshe baata hasiissanno; kontiraakterootuno adhitino womaashshinni uduunne hidhitanni amandoonni yannanni jeefisate dandiisannonsata huwachishanno.
“Sa’u lamalara maassiinsummohu doogimaru/koriderete/ latishshi lowo geeshsha gawajjinoe; ikkollana amandoommo looso deerrasi agadhino garinni jeefisa hasiissannohura hashshanna barra yinummokkinni loosiinse Shoolu agani giddo jeefinsoommo. Konni loosinni tirfe ikkikkinni su’ma gatisi’noommo” yaanni koriderete loosinni hagiirraamo ikkinota kayisanno.
Injiner Tesfaye aantete hoteelete turizime handaara karsamannota xawise; adhe loosanno pirojektuwa gobbaanni; xaa yannara umisita 52 daallasa afidhinota Internaashinaale hoteelle Hawaasi quchumi giddo ijaadhanni afamannota dargaho leelline la’’ate dandiinoommo.
Konni gobbaanni haqqu looso, yaano mininna biirote uduunne laashshate mixono noosi. Hattono minnate daddali (Riil Isteetete) handaarano karsamate hedanno. Konnirano qoqqowu mootimma kaa’litannoeta xawissinoe yaanni xawisino.
Injiner Tesfaye dagoomittete yawo fulate widoonni assanno beeqqo xawisanni; “Xa’minie yannara kaa’leemmo” yaanno. Babbaxxitino yannara gobboomunna qoqqowu mootimma assitanno woshshattorano dawaro qolanni keeshshinota xawise; konni gobbaanni Ayyaanu yannara anga ajjinorira sagalimmate hosanno uduunne kaa’lo asse aatenni qeechasi fulannota kulanno. Muli barrinnino Lakkote quchumira 4 miliyoone ale fulo asse qarraataammaho mine mine uyinotanna qoqqowu mootimma maassiissinota qummeessino.
Tenne uulla aana hoongoha irkinsenna kaa’lamme hee’ra hasiissanno yee ammananno. Baalunku dandaaminke bikkinni qarraminoha hoongoha xiiwantenni shiqqi yine afi’noonniha beenke sa’’a jawa waaga afidhinota huwachishanno. Ayyaanaamu loosi aanano beeqqo asseemmo yaatenni xawisanno.
Angasira afantanno baalante pirojektuwa hundaanni 100 ale ikkitannori uurrinshu loosaasine nooha ikkanna; mereerimunni 300 ale ikkitannorira yannate geeshshi loosu kaayyo kalaqantinonsata coyi’rino.
Hoteelle gooffe looso hanaffanno woyte shiimunni 60 ale ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalaqqannota qummeessinonke. Gooffanno woyte batinye owaante uyitanno yine mixo amandoonniti internaashinaale hoteele giddose yannaasincho kaaffe, gambooshshu hara, sagalete haranna kaameela uurrisi’nanni basenna woloota yanna labbanno owaante uyitannota ikkase lede buuxisino. Xaa yannarano gatamarshu 80 anga xibbuunni jeefaminota hasaawinonke.
Techo konne deerra iillasira jawiidi qeecha adhannohu bayira rodoosi Zelaalemi Wolde-Amaanueeliha ikkinota xawisannohu techoonkehu seyoote gafi wosinchi Injiner Tesfaye; anjenni hanafe rosiise losse isi faasho harunsate hasatto galtannosi gede kora ikkinosita dimaaxino. Konnirano bayiru rodii’yara jawu galati nooe yaanno. Ile amansano jawaata loosaasine ikkitanno gede babbaxxino looso loosatenni lawishsha ikkite lossitinonsata qaaganno.
Jeefoteno sokkasinni; “Irkisammo” yaanno. kaa’lama hoongummoro hiikkano di iillineemmo. Xa ane fajjonni loosidhanno jaalla noo’’e; kaa’lammummoro gobbate ikkineemmo.Tenne uulla aana hee’nummo yanna geeshsha mittu woleho qinaawa ikka hasiissanno; qinaawa ikka hoongummoro dimaassammeemmo; loosu manna ikka hasiisanno yaatenni sokkasi sayisanno.
Seyoote kaimu sharrotenna loosu mancho ikkate yaannohu Injiner Tesfaye; “Cee’ma manchu beetti seyoote gufichooti. loonse; hunkiine ita hasiissannota qullaawu qaali hajajanno; qullaawu qaali hajajono gumula hasiissanno” yaatenni sokkasi sayisanno.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Sadaasa 10, 2017 M.D
