Sidaami giddo Affini bude lendanna haammatu horo aannohunna daga galtanno budi no. Mittu mittunku budu amanyootino daga hundinni hanaffe kalaqamu egennonsanni kalaqqe massagantanninna galtanni keeshshitinoha ikkasinni, ilamatenni ilamanniwa reekkamanni daye techono horote aana hosanni afamanno.
Mitu mituno Sidaaminni sa’’e wole dagawa naandannihanna gobbate hasiisannoha ikkanni nooti addaho. Konninni ayirradonna kaajjado Sidaamu daga diru soorro ayyaana Fichee Cambalaalla mite yine kullanni kalqete donaati.
Baalanti budu ikkitonna amanyootubba uminsa korinni daninsanni gumulantannoha ikkirono; muli dirra kawa kayinni mite mite ikkitubba danansa soorritanni dagge techo dagoomu giddo qarra tirtannore ikkitukkinni qarraho kaima ikkitanni afantanno. Baxxinohunni, saibbo miinenna jilu hajo.
Sidaamu budinni miinenna jilu umi uminsa suudenna bikka afidhinoha ikkirono; xaa yannara kayinni budillaancho suudensa agurte akkimale deerra iillansanni dagoomu giddo miinjunna dagoomittete rakko kalaqqanni noota daga gunguntanno.
Xaa yannara Sidaamu qoqqowi giddo darbino jilanna saibbo miine miinantanna la”a rosantinota ikkitanni daggino.
Ikkinohurano dagoomu heeshsho aana duuchu handaari xiiwo iillishshanni afantanno gede huwattinoti qixxaawonke kifile; hajote aana Sidaamu qoqqowi Woga, Turizimenna Ispoortete Biiro Layinki Sooreessinna Wogate Handaari Sooreessi kalaa Daawit Dangisohu ledo assitino keeshsho nabbawaanonkera shiqinshoommo.
Kalaa Daawit Dangiso coyi’ranni; Sidaami giddo addi addihu horo aanno budi lawishshaho affini, seesu amanyooti, adhamate, mi`nate, ji`late, wi`latenna wkl hee’rirono; muli yanna kawa kayinni harinshotenni dagoomu giddo gawajjanno rosichi kalaqamanni dayino.
Bire hundinni dayinohu seenne ofoshshiishanna diiro lawinori gawajjanno rosichi gatanni dayinoha ikkirono; muli yanna kawa kayinni dagoomu giddo danasi soorre kalaqaminohu darbino jilinna saibbo miine xaa yannara akkimale deerra iillitinota xawisanno.
Konne gawajjanno rosicho ittisate babbaxxitino yannara biirote widoonni addi addi fullahaanonna ogeeyye ledo qinaawatenni xiinxallotenni hala`lado looso loonsoonnita qummeesse; assinoonni xiinxallonnino 10 ale ikkinohu gawajjanno rosichi dagoomu giddo kalaqaminota buuxate dandiinoonnita huwachishino.
Assinoonni xiinxallo garinni ragge, doogo fule huucci’ra, diiru, qege, looso cee’ma, suuqi’rate budi ajanna w.k.l dagoomu giddo busha rosicho ikke afamannota xiinxallotenni bandoonnita buuxise; kuri ikkitubba ittisate addi addi looso loonsoonniha ikkirono; co’o yee dagoomu giddonni ba’’a hoogirono ajanni dayinota xawisino.
Xaa yannara biirote garinni uurrisate illacha tunge loonsanni hee’noonni gawajjanno rosichi mereerinni saibbo miinenna addi addi darbantino jilla afantannota coyi`rinohu kalaa Daawiti; baxxinohunni, saibbo miine lainohunni addi addi yannara xiinxallo assinoonnitanna xiinxallote guma kaima assatenni hajo la’annonsare dagoomu bissa baalanta gamba assine hasaawinsanni keeshshinoonnita qummeessino.
Biirote soorreessi miine hundi yannara shiima ikkitinotanna amuraateho calla yine darchunnihu ledo massinannita ikkiturono; yanna yannatenni luphiimu garinni darbantanninna lexxitanni hattono danase soorritanni hadhe xaa yannara 150-200 kumi birri geeshsha iillitinota xawise; Kunino, dagoomittetenna miinju aana luphiima gawajjo iillishanni afamannota farci`rino.
Tini saibbo miine dagoomittetenna miinju aana iillishshanni noo gawajjo jawa ikkitinota huwachishinohu kalaa Daawiti; xaa yannara miine adhannohuno “beetto`ya digire, dipilooma rossinote, maasterse noosete” yaatenni rosu deerra kulanni ledannota xawisino.
Konni kaiminni deerru deerrunkunni miinnanni miine babbaxxitinota ikkasenna seenne hirate widira reekkantanni afantannota kayisino. Konni gobaanni saibbo miine konni garinni suffanni hadhu bikkinni ilamate mereero gurko kalaqantannota huwachishino.
Togo yaa labballu seenne adhate qarrantanno; seennuno adhamatenni gufisamanno yiino. Hattono mito mitowa miine miinate baatto hirantanni noota huwantanni yiino.
Dagoomittetenna miinju aana luphiima gawajjo abbitanni nooti umiti saibbo miine ikkitinotanna layinkihu qole addi addi jili kalamanni dayinota xawisinohu biirote sooreessi; lawishshaho Sidaamu bashsho waro mine maassiissanno woyte mulla woshshe malawo hayikkise jileella “Minu hegerera ikkohe, geedo gedensa lati” yitanno maasso maassidhe hadhannota qummeessino.
Motorete maasso, mineho gaata dadhatenna w.k.l…yinanni jillanni jilino hattonni daga buxisanni afamannota kalaa Daawit xawise; lowo geeshsha dadillisanno coyi kayinni waamma (hawulte) maassiisate woraqata beenkanni ikkitono kalaqantanni dagginota kayisanno.
Wole widoonnino maastersetenni, digiretenni woy PHD maassamannohu dagoomu giddo sokka tuqisenna iillishe mazgawa amade iibbadu garinni jila qixxeessanna la“a rosantanni dagginota coyi`rannohu biirote budu handaari sooreessi; xaa yannara wi`lano jila ikkitanni dagginotanna jawaatte yine fula gatteenna jawa woxe uyne fullannita kayisanno. Kuni baalu xaphi yee dagate giddo dagoomittenna miinju rakko kalaqanni afamanno busha rosicho ikkinotano huwachishino.
Konne gawajjanno rosicho ittisate xiinxallo assinanni diru dirunkunni qoqqowu deerrinni eeli geeshsha millimillote bareno kalanqanni keeshshinoonniha ikkirono; hasi’nanni soorro dagginokkita xawisinohu kalaa Daawiti; konni albaanni baalanta hayyo horonsi’ne wo’naalloonniha ikkirono, soorro dagginokkiha ikkasinni xa kayinni laooshshu aana soorro abbate illachinshe loonsanni hee’noonnita coyi`rino.
Assinoonni millimillote barennino dagate mereero konne rosicho uurrisate kakkaooshshu noota huwata dandiinoonnita hattono geerru amuwunna wedelluno hifattinota coyi`re; dagoomitte heeshshora shettenna saalte ji`lannohuwano mii`nannohuwano martolla ikkinnina baxe marannohu dino yee huwachishino.
Konne assoote ittisatenna laooshshu soorro abbate massagaanote, amma`note annuwi, geerru, wedellu ledo meyaata woshshine qoqqowu deerrinni jawa bare harinsoonniha ; tennera mannu lowo geeshsha xissiisi`renna wi`le fulinota coyi`re; konninni kainohunni baalante zoonnara woraddatenna olluubbate geeshsha dirrine millimillo kalanqoonnita huwachishino.
Daggino soorro maati? baalunku qarqarira maa la`nummo? mixo maa labbanno? yitannote aanano muli yanna giddo keeno assinannita buuxisino kalaa Daawiti.
Ayee qarqarirano miine massannohuno haa`rannohuno geerraho, sa“e sa“eno adhannohuno dihooganno yee huluullosi xawisinohu budu handaari sooreessi; geerru uminsa uurrinsha amadanna sayissino muro kaajjisha noonsata qummeessino.
Sokkasinnino qarunni budu geerrinna deerra deerranko afantanno massagaano sayissino muro aana kaajjite uurra noonsa yaanno. Kunino geerru afoo fushshitino coyi giddo wirro afama hoogatenni konne busha rosicho uurrisate assinanni sharro gumulora qeechansa fultanno gede duu’re huwachishino.
Seennuno tenne ikkito tiyyire giwatenni yakka fule “hirtootie!” yaatenni gargara noonsata qaagiisse sooreessu; labbaa beettino hattonni fule “rodoo`ya hirama dinose kuni rosichi digaraho!” yaatenni egensiisa noositanna meentuno tennera halama noonsata qummeessino. Konni garinni baalunku ragi ragisinni konne gawajjanno rosicho uurrisate sharramiro gargara dandiinannita xawisino.
Sidaamu dagara miine hundi bude ikkiturono; konni deerrinni darbantanna la’’a hananfoonnihu kayinni muli yanna kawaati yaa dandiinanni. Kunino miinju aanano ikko dagoomitte heeshsho aana jawa rakko kalaqannohanna hifantanni gede assanno rosicho ikkasi kaiminni xiinxallotenni “gawajjanno rosicho” yine bandoonni.
Miineteno gobbaanni bikku ali jili dagoomitteno ikko miinju heeshsho aana hekko kalaqanni leellanno. Xaa yannara isinni mannu jila woshshinoonniwa marannohu saalenna sheteeti ikkinnina dibaxeeti.
Ayidde`ya tenne makkaraarsitino yannara saibbo miinenni, darbamino jilinni afi`nanni horo isi maatikka? bero gede jile itise duushshe techo kayinni liqoote mannu anga yorannohuno noota diwodanchitinoonnikka? kunino asalunni ji`li ku`uno wo`ma hooggeennasi abbooshshi`naentenni yee liqii`re baaxxanno. Hayi hoola! woriro baca la`nanni kalqeeti. Konni daafira konni bushu rosichi giddonni yanna adhinummokkinni fula hasiissannonke yitannoti sokkankeeti.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Sadaasa 10, 2017 M.D
