Sagaletenni meessaneete dandaa hooga babbaxxitino qarrubbanna xiiwora reqecceessitanno. Hixamanyine loonse gibrinnu laalchonna laalchimma lossi’ra dagoomu tiiano lossate.
Sa’u soorrote dirrara gibrinnu handaara yannicha assatenni laalchonna laalchimma lossate, saadate jiro latishshinni, gobbaydi dikkuwara soyaate ikkanno laalcho hala’ladunni laashshate hattono maatete jireenyi loossa woyyeessate addi illacha tunge loonsanni dangoonni.
Tenne yannara gobbankeha gibrinnu handaara lossate amandoonni illachanna albillicho mixo lainohunni Gibrinnu ministirchi Girma Amente (Dr) ledo qixxaawote kifilenke assitino keeshsho aananno garinni shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Soorrote kawa gibrinnu handaarinni dayno guma hiittoonni xawisatto?
Girma (Dr):- Gibrinnu sektere sa’u gashshootta yannarano illacha uynoonnikki yanna dino. Gibrinnu massaganno miinja, gibrinnu massaganno Industire yaannohunni illachinshoonnita xawinsanni keeshshinoonni.
Gobbankera konni albaanni rosaminohu gibrinnu loosi loosi’rate injiitino baatto calla doorranni sa’ne sa’ne loonsannihonka. Qoleno, gibrinnu yannicha ikkannohu hala’lado baatto aana dureeyye laashshituro callaati yitanno hedono noonkanni.
Konninni, rosamino laooshshinninna irshu loosi hayyonni fulle dikko, Industirenna gobbaydinni eessinanniha gobbate giddo riqiwate dandiisiisanno laalcho laashshate illachinshe, laalchimmano lossate dandiinanni garinniiti xaa yannara loonsanni hee’noonnihu.
Handunni hawuurranni loonsannihu gibrinnu loosi hiikko garinnino ikkeenna yannicha ikkara didandaanno. Wolootta lophitino gobbuwa rosichi leellishannohuno gibrinninsa yannicha ikkinohu yannitte tekinolojenni loosi’rate widira reekkama dandiino daafiraati.
Konne adda assateno sa’u onte dirrara handaara woyyeessitanno poolise qixxeessine loosu aana hosiisate qaafo adhinoonni. Mootimmano handaara woyyeessitanno yine hendannire 500 ale gibrinnu mekaanayzeeshinete uduunne qaraxiweelo gobbate giddora eanno gede assitino.
Lawishshaho, konni albaanni goyirete yannanni hawuurreemmo baatto 20 miliyoone hektaare callatenkanni. Goyirete, gorsunna badheessu yannara loonsanniti xaphoomunni 30 miliyoone hektaare callatenkanni.
Goyirete yannaha calla la’nummoro sai dirira 20.4 miliyoone hektaare iillisha dandiinoommo. Tenne giddonni 5 miliyoone hektaare mekaanayzeeshinete hayyonni hawuurroonnite. Kuni yaa mekaanayzeeshinetenni hawuurroonni baatto 25% ikkitanno yaate. Tini jawa lopho dagginohu irshu loosi maashinna qaraxiweelo gobbate giddora e’anno gede assinoonni daafira hattono loosidhe galtinori, wedellu, mittimmate loosi maamarra maashinna afi’ra dandiitanno gede assinonnihuranna hidha dandiitannokkirino kirunni afi’ra dandiitanno gede injeessinoonnihuraati. Konninni, gibrinnu yannicha ikkanno gede safo tungoonni yaate.
Kunino, qasiisote irshira dancha kaayyo kalaqinoho. Lawishshaho, Badala laashshate injiitanno diilallote gadenna baatto aana noori loosidhe galtino daga mittichu Gaashe, wolu kayinni Qamade laashshankunni baalunku mittimmatenni ikkite mittu dani laalcho laashshituro laalchimmansa lophitanno.
Tenne yannara qasiisotenni loonsanni baatto shiimunni 10 hektaareeti.Konninni sae, laalcho gamba assinanni yannarano qasiisotenni laashshinoonni gide maashinna harancho yanna giddo gamba assa dandiitanno.
Tayxe goyirete yannara hawuurroonni baatto giddonni 11.8 miliyoone ikkitannoti qasiisotenni hawuurantino baattooti. Tinino, 20.4 miliyoone hektaare baatto giddonni yaate. Tiraakteretenni hawuurroonni baatto kayinni 5 miliyoone hektaareeti. Konninni, hala’lado baatto qasiisotenni hawuurantanni nooha ikkasi dancha kaayyooti. Ikkollana, loosidhe galtinorira haammata hawuurshu maashinna shiqisha gadacho ikkitanno. Tenne yannara baatto qasisotenni hawuurantanni no; loosidhe galtinorino mekaanayzeeshinete hayyonni horoonsidhanni no. konne ikkinohura handaarunni soorro dagganni noota la”a dandiinanni.
Itophiyu sa’u dirrara diru giddo horoonsidhanni keeshshitinohu bushshu madaabbari 12 miliyoone kuntaala meddi yaannoholla. Sai 2016/17 laalchu dirinni kayinni hirre shiqinshoommohu 20 miliyoone kuntalaati. Kuni sorrote yanna kawa luphiimu garinni lexxanni daynota leellishanno. Bushshu madaabbara hidhatenna tuqisate dhukinkeno lophanni dayno. Qoqqowubbate iillinshi gedensaanni loosidhe galtinoriwa iillishate harinsho aana mommodda nooha ikkirono shiqqote bikki kayinni lexxino.
Lawishshaho, gibrinnunnihu gobboomu laalchi miinjunni shallanganni woyte 2016 laalchu dirinni gibrinnu 6.9% lophino. Gibrinnu sa’u boode dirra giddo kageeshsha lophe diegennino. 2004 M.D 5.4% noonkanni. Hakkiinnino, 6.1% lophanni daye sai dirira maareekkisiinsoommo kayinni luphiimaho. Handaarunni kaajjado poolise qixxeessine adhinoonni qaafo laalchonna laalchimma lossitanni afantanno.
Bakkalcho:- Gobbaydi dikkuwara shiqqanno gibrinnu laalchubba xaa yannara hasi’noonni garinni laashshinanni hee’noonni yine hendanni?
Girma (Dr):- Gibrinnu horo sagalete calla ikkikkinni kalqoomu dikkuwanni horaameeyye ikkano ledannoho. Gobbankeha handaarunni 2016 gumulsha la’nummoro gibrinnu laalchubba gobbaydi dikkuwara sonkanni xaphoomu laalchinni 75% ikkitanno. Konni bikkinni gibrinnu laalchinna laalchimma lophitanno woyte gobbaydi dikko beeqqaanchimmankeno lexxitanno.
Loosidhe galtino daganke laashshitannohu inte galate calla dikkino. Industiretenna gobbara sonkanniha hedote giddo woratenni tirfe laashshano ledanno.
Konni ragaanni, gobbara sonkanni Bunu laalcho calla la’nummoro Itophiyu Bunu afamino gobbaati. Kayinnilla, Bunu laalchimmanke hasi’nanni bikkinni dilophinonka. Sa’u onte dirrara calla dirunni laashshineemmohu Bunu bikki erotenni lexxino.
Tayxeno 1 miliyoone toone woy 10 miliyoone kuntaala iillanno yine agarranni. Konninni, kalqete Buna laashshitanno gobbuwanni Biraazilenna Veetinaaminni aane Itophiya 3ki deerrira afantanno gede assannose. Kuni yaa Itophiyu laashshitannohu Bunu bikkinna laalchimma lexxitanni dagginota leellishanno.
Sa’u onte dirrara calla Itophiyaho 8.5 biliyoone Bunu chigginye kaansoonni. Kuni haanju harumira ledotenni yaate.
Konninni, Itophiyu gobbaydi dikkora sokkanno Buni sa’u onte dirrara albaanni noohunni erotenni lexxeenna 2016M.D 1.43 biliyoone doolaare eo afidhino. Tenne eo afi’noonnihu Bunu laalcho soyaatenni callaati. 2017 laalchu dirinni kayinni 2 biliyoone doolaare iillanno yine hendanni. Wolootta qiwaatete gidi, daraarote, murotenna saadate laalchinnino lopho no.
Baxxinohunni, Itophiyu muli yanna kawa maakiro ikkonoomete woyyeesso assase gobbaydi dikkora sonkanni laalchubba bikki lexxanno gede assino. Konni albaanni seerimale doogonni Baarawidira fushshinannita saadate jiro, Buna hattono gide seeru garinni calla fushhsinanni gede assinoonni. Konni kaiminni, umikki bocu-boci dirinni miinju woyyeesso assini gedensaanni luphiima soorro daggino.
Lawishshaho, sa’u shoole agannara calla gibrinnu laalchubbanni 1 biliyoone doolaare ale eo afi’noonni. Kuni sai diri labbanno yannanni ledo heewisiinsiro 20-25% lexxo leellishino.
Bakkalcho:- Gibrinnu sektere tekinolojetenni irkinse yannoonsate assinanni hee’noonni wo’naalshi hiittoonni xawisa dandiinanniho?
Girma (Dr):- Tekinolojete yineemmo woyte mittu mekaanayzeeshinete. Mekaanayzeeshine horoonsi’nummo bikkinni gidu hafanfarreno gatisa dandiinanni. Winxoonni gidi gatinni mini geeshsha iille sagalimmate horora hosannohu 20-30% geeshshi hafanfareennaati. Kuni Itophiyaho calla ikkikkinni lophitanni noo gobbuwarano xaadannoho. Iillino gide gamba assinanni tekinoloje horoonsi’neemmo woyte minde hakkawoyntenni maashinetenni ganne laalcho adhineemmo gede assannohura laalchu hafanfarre gatissanno.
Wolu kayinni, woyyaawino sircho loosidhe galtinorira shiqishate. Filamino wixa horoonsi’ra calla handaaru ogeeyye yitanno garinni 30-50% geeshsha laalchimmate aana eewaancho xiiwo noosi. Konnira, woyyaabbino sirchubba loosidhe galtinorira shiqinshanni hee’noommo. Loosidhe galtinori bushshu madaabbarinni aante woyyaawinoha filamino wixa xa’mitannonke.
Sa’u dirrara mereerimunni shiqinsheemmohu filamino wixi dirunni 1 miliyoone kuntaala ikkannoho. Kunino, baalanka filamino wixa mitteenni yaate. Xaa yannara kayinni erotenni lende 2 miliyoone kuntaala filamino wixa loosidhe galtinorira shiqishate mixi’ne loonsanni hee’noommo. 2017 laalchu dirinni 2 miliyoone kuntaala filamino wixa shiqishate mixonke gumulleemmo yine hendeemmo.
Illachinsheemmohu sagalete gidi hattono gobbaydi dikkuwara sonkeemmo laalchubba aanaati. Lawishshaho, Badala, Qamade, Hayxe, Bashanqanna Gaashete laalchubba Itophiyunniha sagalete laalchubba 85% dibbanno. Kuri onte gidu laalchubbaha woyyaawino sircho shiqinshummoro laalchimmankeno hakko bikkinni lexxitanno.
Lawishshaho, Qamade kalqoomu mereerimu laalchi bikki leellishannohu hektaaretenni 36 kuntaalaati. Itophiyuno mereerimunni hakkeeshshi laalcho afi’rate widira iillitanni no. Kuni yaa, Itophiyu giddo 80 kuntaala mitte hektaarenni laashshitannori no. Ikkeennano, mitte hektaarenni 60 kuntaala laashshitannori no. Adhineemmohu kayinni gobboomu mereerima gumaati.
Woleno, jawa Investimenteeti yineemmohu Gibrinnu ministere 5 yannaasine Horophilla hidhaseeti. Kuri Horophilla kanchafarenna gide guddanno ceanna labbinore gargarate ragaanni jawa qeecha afidhino.
Kuri Horophilla xaa yannara gibrinnu loosi handaarinnino sa’e daddalu owaanterano hosa dandiitanno gede assinoonni. Ikkinohura, muli yanna giddo filamino wixi uurrinshubbano kuri Horophillanni kemikaale kiiffanni noonkanni. Woloottano handaara yannoonsate dandiisiissanno loossa loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Gibrinnu laalchubba dhaaddotenni horonsi’raanonniwa iillishate hiittoonni loonsanni hee’noonni yaatto?
Girma (Dr):- Laashsha calla di-ikkadote. Laalchonna laalchimma lossate ragaanni jawa looso loonsoommo. Kayinnilla, laashshinoonni laalcho aantanno yannara ataachate, gamba assatenna horonsi’raanote iillishate loosi lame uurrinshubbanni loonsanniho. Mittu, baxxinohu dikki’ra lainohunni Daddalunna Qooxeessu Xaadooshshe ikkanna; wolu kayinni maamarranna kontiraatu Irsha lede loosidhe galtino daganke dikko mereersino garinni laashshitanno gede assate qeechi ninkeha ikkanno.
Laalchu aana waaga leddannori loosidhe galtinore dikkitino; mereeroho millissanno dallaalootaati. Konnira, konne qarra ajishate Gibrinnu ministere gede noonke mali laashshaanonna geexaano xaadisate.
Itophiyu giddo laashshatenna shiqishate ragaanni sa’u dirrara haammata loossa gumulloommo. Kayinnilla, laashshinoonni laalchi daganniwa iillanno gede assate loosi layinki gafaati. Kuni yaa, laalchu dikko shiqanno gede assate. Mittichu manchi Irshu gati heera hoogasira dandaanno; laashshinoonniha hidhe itate kayinni dikkote laalchu (sagale) heedhara hasiisanno. Baatto loosidhukkinni dikkotenni hidhite ita dandiitannori sagaletenni umonsa dandiitino yaate.
Bakkalcho:- Gaance kalaqantino qooxeessubbara noohu gibrinnu loosi hiittoonni xawisa dandiinanniho?
Girma (Dr):- Gaance noo qooxeessubbara loosamanni noohu gibrinnu loosi ninke agarroommohunni aleenniiti. Ninkeno Gibrinnu ministere gede gaance noo qooxeessubbarano dandaami garinni hasiissanno waaco shiqishate loosinke.
Sai diro Amaaru qoqqowira shiqinshoommo waaco qoqqowoho xaa geeshsha gaancubba nookki qooxeessubbara iillannohura aleenniiti gibrinnu waaco shiqinshoommohu. Kuni yaa, 7 miliyoone kuntaala ikkannoha bushhsu madaabbara loosidhe galtinorira iillinshonni yaate. Kuni, konni albaanni Amaaru qoqqowira hiittenne yannarano assine diegenninoonniho. Bushshu madaabbara iillinshanni keeshshinoonnihu ga’labbote wolqanni dukkisammeeti. Korkaatuno, loosidhe galtinori baatto loosi’ranna laashsha hoogguro loosidhe galtinori gede hattono gobbate gede umbanni ikkito kalaqantannohura.
Muli yanna giddo Aliyye Shawa qooxeessira basete geeshsha marre maala’lisanno laalcho la”ate dandiinoommo. Ninke qeechi loosidhe galtinorira hasiissannota gibrinnu waaco iillishate. Ga’labbote bissanni ledo halamme iillishate ragaanni jawa looso loonsoommo yee ammaneemmo. Gaance sa’e sa’e kalaqantannowa Oromiyunna Tigirayete qoqqowubba lede noo qooxeessubbara gibrinnu waaco shiqishate ragaanni jawu loosi loosamino.
Bakkalcho:- Maatete jireenyi loossa quchumahonna baadiyyeteno hasi’noonni deerrinni gummaamma ikkitanni no yite hedatto?
Girma (Dr):- Maatete jireenyi loossa hananfinkunni lame dirra kiirsiinsoommo. Konni loosi giddora e’noommohu shoole dirra mixo qixxeessineeti. Looso hananfinkunni lame dirra mixote gumulsha sai diro Hawaasi quchumira xaphooma loossa keennummo yannara huwantoommori hee’riro shoole dirra mixo lame dirra giddo gumula dandaankeeti. Timonkera iillankennino ledote timo worre loosu gidoora e’nommo akati kalaqamino.
Lawishshaho, Lukkuwu latishsha hananfummo yannara lame dirrara albaanni mittu barri caacurre beenkeemmohu diru giddo 26 miliyoone callaatinkanni. 2015M.D kayinni 41 miliyoone iillinshummo. Sai diro 2016M.D kayinni 80 miliyoone caacurre tuqinsoommo. Tayxe dirinni tuqisate amandoommo mixo 150 miliyoone mittu barri caacurreeti.
Saadate sircho woyyeessate ragaanni konni albaanni woyyaabbino Adote laalcho uytannorenna barru giddo haammata litire Ado xuudha dandiinannire boco miliyoone ikkitabnno saada sircho woyyeessineemmonkanni. Kuni kayinni gobbate gede la
Neemmo woyte ikkado dikkino. Sai diro tenne kiiro 2 miliyoone ale iillinshoommo. Tayxe dirinnino 3.6 miliyoone saada sircho woyyeessate mixo amandoommo.
Diidu ceattonna wolootta loossa ragaannino loossanke mixote aleenni gumulloommo. Konne looso quchumunna baadiyyeteno xaadinse la’neemmo woyte roorenkanni quchummate gumulantanno loossaati. Konni albaanni baadiyyete qooxeessubbara Quuphu waagi dirranni harannonkanni. Tenne yannara kayinni quchummateno Quuphe luphiimu garinni laashshinanni hee’noonni.
Adote laalchino hattonni. Baxxinohunni, quchumu gibrinna hasi’nanni garinni soorra dandiino loosinni mittu maatete jireenyi handaarinni loonsoonni loosooti.
Gatu laalonna mu’ro laashshinanni gede bandoommori lame hayyo no. filamino wixi waagu lexxo no; ninke kayinni xinxallote guma fushshineemmohu gide lainohunniiti. Tenne yannara kayinni gummatenna laalote waaco shiqishate hala’lado loossa agartannonketa huwantoommo.
Quchumu gibrinni baca handaarra amadanno. Kuri mereerinni maatete jireenyi mittoho. Quchumu gibrinni babbaxxitino laalonna mu’ro quchumu teessaano noonsa ruukkado baatto aana hala’ladunni laashsha dandiitino hayyo ikkino. Konni albaanni quchumu teessaano hidhitannilla horoonsidhannonkanni. Tenne yannara kayinni laashshaano ikkitino.
Maatete jireenyi loossa ragaanni jawa looso xa’manni noonkehu saadate sagale shiqqooti. Baxxinohunni, mitte basera usurante xiikkantanno saada qinaabbino sagale hasiissannonsa. Kone qarra sufino garinni tirate manaadda saadate sagale faabrikka baalante qooxeessubbara batisa hasiissannota ammannoonni; Industirete ministere ledono konne looso qinaambe loosate millimillo hananfoommo.
Laashshate hayyo lainohunni baadiyyete qasiisotenni gide laashshate hanafoommo garinni maatete jireenyinni Adote qacha, Quuphu qacha, Malawu qacha yinanni tantannoommo garinniiti. Konni garinni tantananke handaarunni afi’nanni laalchubba dikkote shiqishate injaanno gedeeti.
Adote laalchi ragaanni sai diro Ado gamba assinanni dikko shiqinshannire 7 Bootte kaameella qoqqowubbate tuqinsoommo. Tirfe Adote laalchi noo qooxeessubbanni Ado gamba assitanni Industirranna dikkuwate horoonsi’raanote shiqishshanno gede assinoommo. Konninni, maatete jireenyi loossa worroonni timo garinni la’nanni woyte gummaamma loossa gumulantanni noo kakkaooshsheeti yien adha dandiinanni.
Gorsu latishshi loossa yannoonsanna batinyunni ijaara noonke. Diilallote gadi soorronni hembeelamannokki gibrinna kalaqa noonke. Sagalete utuwimma agarsiisate ragaanni loonsoommo loossa heedhurono albillichono haammata loossa gattannonketa kaajjinshe loosa noonke.
Baalanti qoqqowubba mittu gari dhuki dinonsa. Babbaxxino dhukinna jiro noonsare ikkansanni baalanka dhuka Itophiyu dhuka assine gibrinnu loosi hayyo woyyaawino widira reekkate qoqqowubbate hayyote mixo qixxeessinani hee’noommo. Tenne yannarano onte qoqqowubbara qixxeessinoommo. Gattinorirano aantetenni qixxeessineemmo. Baalante qooxeessubbara noo dhukanna jiro mitteenni amande Itophiyu jireenyira qeechansa fultanno gede assinanni hee’noommo. Kunino, mixonke garinni tolanno yitanno ammano nooe.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite oottonke hala’ladu xawishshi daafira wodaninni galanteemmo.
Girma (Dr):- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Sadaasa 10, 2017 M.D
