Musinnu barru barrunkunni dhukisi lophanna danasi soorranni;gawajjosi bikki hala’lanna gobboomunni jawa mitiimma ikkanni dayinkunni haammata dirra kiirantino. Konne dagoomu naqarsa jawaante gargadha dandiissanno wolqanna cinco kalaqa hoongummoro gobbate tii’’a gawajjote giddo eessara dandaannota ammannanni.
Gobbanke giddo mussinnu einokkitinna kikkisinokkiti loosu millimmo dino yuummoro dikaphisiisannoe; korkaatuno baalunti loosunnitano ikkito wole millimmo dagoomitte heeshshora gobbaanni ikkitannokki daafira amma’note base loosi millimmo nafa gattukkinni baalanti mussinnu sabbinni laaqantinota ikkase faajjetenni la’nanni hee’noommo.
Amma’note garinni la’nummoro daafurroonniha ikkinnina daafurroonnikkiha adha difajjinanni; konni daafira mussinnu assooti jifote, saalaho, shollinyeho, hadhote, dagatenna gobbate lophora lugaamaho yitanni amma’note massagaano babbaxxino bareranna dagatenna tuqu xaadooshshira xawissanna la’neemmo.
Tiiu jawimma hoonginni muishsha adhihu gagasosi fane ha’ranna; mootimma hoofaancho daga hodhaancho ikkitino gari noo daafira mootimma kaajjado seera fushshituronna amma’note uurrinshuwa widoonnino noohu huwanyote rosi kaajjiro dagoomu konni gobbaanni fulara dandaannokkita amma’note massagaano xawissanna la’noommoha ikkara dandaanno.
Konnirano tenne murcidhenna rumuxxite bushshinota mussinnu ha’rinsho mootimmanna tsere mussinnu komishiine amma’note uurrinshuwa ledo xaadde loosa noonsata qummi assitanni; budinke, tii’’inke balchoommanna amma’nonke ragaannino ikkiro assootu shollinyinna gawajjo xawo ikkitinohura baalunku kawaanni qolle balanxe hururamme sharrama hasiissannota amma’note massagaanonna annuwi seejjote hedonsa uyitanno.
Gobbate deerrinni hee’noommo buxima aana ‘’bagu aana bakakka’’ ikkatenni qansoota jawa waaga baatisiisino; xaano baatisiisanni no. Mitte pirojekite hanafante mittu dirinni gooffanno yine mixo amandirono hanafante doogo gattannanna eliro 10 diri gedensaanni gooffanna la’nanni. Hakko iso isilanchimma hoogge mittu diri giddo horote gobbaanni ikkitanno. Kuni mussinnunna mooru ilama qarrinsanni ledo heedhanno gede assanni noo dhiiganna daanille ikkasi huwata busullete.
Waa diriirsinoommo yite tuubbo hirte mula koofficho tu’annori me’’eho? Dagate dayino xagicho meessi hajora moorte xiwaminohu reyootenni abbalamanna la’annorina? Sagalete anjenni gattaabbino qaaqquullira daggino “pilaamineete” fushshite hirtannorina? Doogote gatamarshira dayino woxe sarraaqqanno ogeeyyenna massagaanona? Kuri lophotenna latishshu daanille dikkitino?
Daganke martuwa baala, owaantete basera, baattote ledo amadantino loosu ha’rinshuwanni, faynaansete handaarinni, hiranna hidhate ha’rinshuwanni, farcote widoonni, babbaxxitino mootimmate uurrinshuwara, latishshu uurrinshuwara, dagate uurrinshuwara, wkl xaaddannonsa mussenyooti wolqansanna cinconsara aleenni ikkitino. Kuni motimmano xonsiise ilamate hadhote dhagge tuge gobba lophotenni gufisanno daanilleeti.
Tenne baalantera daganke baattinohuno ikko baattanni noo waagi shotunni tittirre gundanniha dikkino; seeru qoossonsa woxunna womaashshinsanni hidhatenni kayisse; mussenyootu kalaqqanno kiphonninna gaancinni jironsanna womaashshinsano gatikkinni lubbonsano hoogganno.
Kawiinnino sainohunni beronna techo gobbate tii’’ira asuncho ikkasi geeshshi bikkinni; luphi yitino gobboomu cinconni qasamme qeela hoongummosiro ga’a gobba gobbate gede hoogisankera dandaannoha busha naqarsa ikkannoti xawunni leellishshannote.
Tenne gobbate tiia huluullote giddo eessate geeshsha iillitinota mussinnu hajo marro higgannokki doogonni cincotenni sharramme qeela woy gargara hoongummoro; ga’a hendeemmohanna hexxo assi’noommoha jireenya agurina techo gobbate gede uurrine hee’noommoseta gobbanke xinta kise hembeele tuuqose nafa hoogisiisannonketa di hiluullameemmo.
Tenne widoonni, mootimma mussinnanna mussenyoota qasamate xiinxallotenni irkisse hanaffino olanto jawaachinshannita; gobba jawa ba’nenni gatissannota; dagankeha ga’a barra xuma assa dandiisannota ikkitinota ammannanni.
Daganke mussinnu hajo barru baala heeshshonke aana kalaqqanno mitiimmubbanni sainohunni haammata ilama sa’nenni techora iillitinota gobbanke tiia huluullote giddora eessitara dandiitannota ge’ino macciishshammenni hegersitara hasiisanno.
Techo gobbate gede miqilaallitanninke noo mitiimmubba mitto ragaannino ikko wole widoonni konni dogoomu naqarsi mussinnu guma ikkansa calla ikkikkinni baatisiissinonke waagi mageeshsha bushahoro wo’ma daganke hasiisanno garinni hegersatenni tsere mussinnu sharrora baqqeenyunni beeqqo assitara agadhinanni.
Jeefoteno, ani togo yoommo: olliichikkira qansoonni giira lawaabbanni dagge ateno itase digattannona kai kaoommona;kuni ruqani qaaqquullenke ite gudikkinni jawaante waa ganne xoyissine; bushsha banna tunge beeshshine madaarrona!
Demmellaash Demmeqe
Bakkalcho Sadaasa 10, 2017 M.D
