Wedellichu Melaaku, Taammiraati, Woyinisheetinna Yemeeggaworqi mittu qachira ilante lophitino oosooti. Anjenni hanaffe mimmitu ledo egennante mittu qachira lophitinori kuri jaalla dirinsanni lophitanninna rosunnino xiibbanni hadhu woyte Yuniversituwatenna kolleejuwate babbaxxite keeshshiturono galagalte xaadissannonsa hajo dihooggino. Kunino hundinni hanafino jaalooma diinaggete widira soorrate. Konni garinni rosonsa addi addi uurrinshuwara 2011, 2012 na 2013M.D jeefissuhu gedensaanni uminsa looso kalaqqe loosate heddanno; heddinowa calla digattino. 2015M.D shoolunku jaalla gamba yite Wondogennete quchumira keekenna daabbo loonsanninna beenkanni maamara uurrisidhe loosa hanaffinota maamaru gambisaanchi wedellichu Melaaku Hayilehu ledo assinoommo hasaawinni buuxate dandiinoommo. Konni garinni xaa yannara Wondo Gennetete quchumira afamannoha “Baarkoot daabbonna keekete laashshaancho maamara” gaamotenni uurrisidhe loossanni afantanno.
Maamaru gambisaanchi wedellichu Melaaku, maamarunni gaamante looso hanaffu gara xawisanni; umi yannara isi rosaanchu hee’reenna jaalisi rosu mininni jeefise fulanni hee’renni daabbote mine fa’ne loosiro woyyaawino garinni horonsiraancho ikka dandaannota hige hige amaalinosita qaaganno. Ikkollana, yaanno wedellichu Melaaku; “Jaali’ya duucha hige daabbote mine fa’nate hedo beehierono ani kayinni lowontanni hedosira macca tuge dimacciishshoommo” yaanno. Yannate harinshonni kayinni Yuniversitete rososino jeefisihu gedensaanni shiima yanna mootimmate mine loosinoha ikkirono qaxarame loosasinni hagiidhinokkita dimaaxino.
Qaxarame loosasinni lowontanni hagiirraammo ikkinokkita hasaawinonkehu maamaru gambisaanchi wedellichu Melaaku; mitte yannara daabbo gannanni mine towaatate kaayyo xaaddinositanna tenne yannara albaanni jaalisi amaalinosi amaale qulli yitinosita coyi’ranno. Konni gedensaanni loosu daafira egenno noonsa manniwinni mashalaqqenna amaale adhe gaamotenni ikkite loosate hasatto noonsare aleenni su’mansa xawinsummore ledosi lophitino jaalla ledo ikkatenni maamarunni tantanante daabbonna keekete loosinni bobbakknota xawisinonke.
Wedellichu Melaakunna jaallasi looso hanaffinohu 450 kaimu womaashshinni ikkanna; konni giddonni 200 kumi mootimmatewinni afidhino liqooti; gatinoha 250 kume kayinni maamaru miilla uminsanni ledde gamba assite hanaffinota kulinonke. Loosoho hasiisanno uduunne wonshidhe daabbonna keeke loosa hanaffinohuno qooxeessu garinni loosoho hasiissanno xiinxallo assituhu gedensaanni ikkinohura dikko afi’rateno ikko hajamaanote ledo xaadate yanna adhinonsakkita lede xawisanno. Konninni, harancho yanna giddo uminsano lowo geeshsha horonsiraano ikkite maatensa kaa’lanna hundansaannino wolootu wedellira loosu kaayyo kalaqa dandiitinota maamaru gambisaanchi qixxaawote goli ledo assino hasaawinni coyi’ranno.
Xaa yannara Baarkooti keekenna daabbote laashshaanchi maamari hundaanni maamaru miilla gobbaanni 15 wedellira uurrinshu loosu kaayyo kalaqantinota coyi’rannohu maamaru gambisaanchi; kuri giddonni 8 seenne ikkanna qixxaabbino daabbo hirranni mereershuwara hirtanno loosaasineeti. Gattinori 7 labballino loosu beehachinsa garinni loossanni afantannota egensiisino.
Maamaru qarunni daabbonna keeke laashshannoha ikkanna quchumu giddo xaphooma shoole daabbonna keeke hirranni mereershuwa afi’rino; kuri giddonni lamu daabbo gannannihonna, lamu kayinni ganantinota hodhinse hirate calla horonsi’nanni beehacheeti yaanno. Baxxinohunni keeke roorsine loonseemmohu mite mite qixxaawo heedhuro hajajotenniiti. Koraaktuno, keeke horonsiraanote hasatto garinni bikkantanno. Togo yeemmo woyte ninke hee’noommo qooxeessi wole jajjabba quchumma gede duucha woyte keeke horonsirate rosichi lowontanni bati’re dileellanno; konnira, hajajotenni calla bikkamme qixxeessineemmo. Daabbo kayinni duuchunku qooxeessira dagoomunniwa wo’munku woyti hasatto ikkitinohura halashshine ganne hirranni mereershuwara shiqinsheemmo; horonsiraanono hakko bikkinni hidhitannota xawisanno.
Baarkooti daabbotenna keekete laashshaanchi maamari looso hanafinkunni lame dirra kirisiisino. Tenne yannarano Oomotenni afidhino liqoonninna uminsanni fushshitinohunni xaphi assite 450 kumi kaimu womaashshinni hanaffinota lede kayisannohu maamaru gambisaanchi; mittu diri giddo noonsa mootimmate asale qolte xaa yannara 2 Miliyoone kapitaale iillitinota coyi’rino.
Wedellichu Melaaku loosu aana hekko ikkinonsare kayisanni; “baxxinohunni, looso hananfummo yannara loonseemmo qachi caabbichu murmurama lowo geeshsha qarrissanno; konninni lowo geeshsha mitii’minoommo. Mite yannara liisamino gidi ganamate qixxaawe hee’reenna, mite yannara kayinni maashinete giddora eessine hee’neenna caabbichu ba’’anno. Bairono mulenni didaanno. Konninni, lowo geeshsha qarrammoommo yanna no. Caabbicu togo ba’’asinni lowo geeshsha kisaaraho reqeccaamboommo; konni kaiminni, konne looso uurrisate hendoommo yannano noonkanni” yaatenni xawisanno.
Hatti ninke looso hananfoommo yannara ikkinohura caabbichu bairo wole doorsha horonsirate dhuki aana diillinoommo yannaati. Xa kayinni caabbichu bai yitanno bidhattonni fulloommo. Korkaatuno, caabbichu bairo nafa wole doorsha horonsi’nanni hee’noommo. Togo assankenni xaadankera dandaanno kisaarinni gante xa danchu deerrira afammemmo yaano.
Mamaru aantete amadino mixo xawisanni; qarunni hananfoommo looso dagoomu hasatto kaima assino garinni babbaxxitino qarqartora mannu wolqano lende halashshine loosate yaanno.
Jeefote sokkasinni; Ninke mitte yannara qaxaramme loonsoommo wedellaati. Hakkiichinni agurre fulleeti doogonke soorri’noommohu. Qaru coyi mittu manchi anera woyyannoe, heeshsho’ya woyyaawino garinni massaganna soorra dandeemmo yee hedino doogo doodhara dandaanno. Balanxe doorshalla taashshi’niro dirrine loosa hasiissanno garinni wolqanna woxe fulo assine loosatenni hoolannori dino. Jawaante loonsi bikkinni hasi’nanni guma afira digattanno. Konni daafira ani amaaleemmohu tenne hee’noommo yannanni qaxaramaancho ikka dihendannite. Korkaatuno, qaxaramme loonse aganunni afi’nanni e’’onni heeshsho massagate mitiinsannoha lawannoe. Woluri gateenna qara qara hasatto wonshirate didandiinanni. Roorenkanni jawaante woyyannonkeha loosu handaara doodhinummoro harancho yanna giddo woyyaawino coyi aana iilla dandiineemmo.
Konni qooxeessira luphi yite leeltannoti womaashsha afi’nanni qooxeessira noo tultaawaati. Wedellu liqoo adhite loosse qoltanno injoo heedhurono liqoo afi’rate ha’nanni harinsho lowo geeshsha daafursitannotenna caacceessitannote. Hiikkonni qooxeessirano wedellu liqoo adhite loossanno kaayyo heedhurono ninke hee’noommo qooxxeessira kayinni wedellu hakkonne woxe afi’rate hadhanno xeertinyi lowo geeshsha daafursannoho. Wedellu gaamotenni tantanante liqoo adhite loosu giddora e’annokki gede assitannoti mitteno liqoo afi’rate widoonni mitiimmaati. Konni daafira mootimmano tenne hajo aana noo harinsho shotissuro, wedellu seerasi agadhino garinni mulenni liqoo adhite mulenni loosu giddora e’ara dandiitanno yaanno. Togo ikkiro wedellu loosse soorrantannokki korkaati dino yaatenni hedosi woranno.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Sadaasa 3, 2017 M.D
