Mixxineemmohu winxoommohaati!

Mittu manchi mitto baatto loosi`re galino manchiwa shiqqi yee dagganno goyirete yannara mayi dani gide mixxattoro soroweelo kulammohera dandeemmo yaanno. Hakkunni gedensaanni wixanno gidi qamade ikkinota garunni hedihu gedensaanni shiqqi yee “aantanno yannara mixxattohu qamadete” yii. Addintannino yanna iillituta kuni baatto loosi`re galinohu mixxinohu qamadete.

Baatto loosi`re galinohuno qamade wixe gaashe, hayixe wixe badala mixxannokkinte gede baala anenna ate hajono togoonti. Mite mite coyibba uminkera yanna uyne wodanchinummoro albillicho mixxi neemmo coyi xawo ikke leellankera dandaanno.

Heeshshote giddo wolootu manni ledo noonke xaadooshshinni baca coyibba xaaddankeranna tuncu yitankera dandiitanno. Mite mite wodana koffi assitannote, mite kayinni hagiirsiissannote. Maa labbunkekkinni sayinseemmotino bacate.

Lawishshaho coyi’ra hasiissannanke sammi yinoommo akatubba la`no hanni. Busha coyi’ra hoogankenni mitto barra dancha guma mixxineemmo. Qulaawu maxaafino afoo qorophannohu wodanasi agadhannota seekke kulannonke. Hattonni afuu giira ikkinota, eltonna rumono burqitanno biso ikkinota leellishannonke.

Hattono dancha coye coyranke korkaatinni albankeenni mittu danchu gumi agarannonke. Uminke aana latisanno coye wixa hasiissanno. Korkaatuno manchi beetti wixinohaati mixxannohu.

Wole widoonnino mitu manni wixa winxannihu coyi“ratenni calla lawannosi. Ikkolla ikkinnina sammi yaatennino wixa winxanni. Sammi yaa umisenni huuriweelo sokkaati. Coyi`nikkinni qaale fushshi`nikkinni luulte macciishshantannote.

Heeshshokki giddo gumula hasiissannahe gumuloottokki coyibbano wodanchi. Gumula hasiissannahe gumula hoogakki korkaatinni gumiweelo minikkira higatto barri daara dandaanno. Hattonni assa hasiissannohekki coyibbanni qoropha hasiissannahe aguroottokkita mite mite baincho assootubba wodanchi. Konne coye konni aleenni xiiwa dinoe yite cincite agurakkinni mitto barra mixxatto gumi noota hanni hawi.

Mitu mitu manni wixa winxannihunna mixxinannihu mitto coye gumulatenni calla lawannonsa. Kayinni assa hasiissannonkekki coyibbano assa hoogatenni gumasi mixxinanni.

Hiitte baseno ikkito hiikko xaadooshsheno agurte haranna xeertira nooheta wodanikki kulannahe umikkira babbaxxitino korkaatta qixxeessatenni keeshshootto akata qaagi. Keeshsha hasiissannokki baseranna xaadooshshi giddo keeshshakkinni guma la“atto barri dixeerti`ranno. Hattonni cincatenni keeshsha hasiissannahe macciishshammetenninna muddamatenni agurte harootto coyibba, basenna xaadooshshubba la“i. Mitu mitu manni soro maati lawi`ne.. wixa winxannihu mittu coyinni haratenninna xeertiratenni calla lawannonsa. Tino jawa sorooto. Agurre hara hasiissannota anfanni hee`neenni cincine keeshshinoonni akatinna xaadooshshi giddono guma winxannitanna mixxinanniha dilawannonsa.

Rahono barrisi`rono, danchano ikko busha baalunku coyira guma mixxanke digattannote. Konni daafira baalanka coye wodanchatenni harisanna gumula noonke yitannoti techo sokkaati.

Abbebech Maatewoos

Bakkalcho  Sadaasa 3, 2017 M.D

Recommended For You