Itophiyu daganna dagoomu barri sa’u 18 dirrara baaliiqino amanyootinni ayirrisamanni keeshshe tayxe geeshsha iillino. Tayxe 19ki yannara Bocaasa 29,2017M.D Wodiidi Itophiyi qoqqowi Arbamincete quchumira baaliiqino amanyootinni ayirrisamino. Arbaamince Xaphoomu ministircha Abiy Ahimedi (Dr) ledde duuchanta daga iibbadu garinni wosinsidhino. Quchumaho tenneetinkunni babbaxxitino qixxaawonni ayirrisamanni keeshshinohu ayyaanu kuneeti Bocaasa 29,2017M.D soodimarinni hanafe baaliiqino amanyootinni ayirrisamino.
Ayyaanu gobboomu deerrinni Bocaasa 29,1998 hanafe diru du’ma babbaxxitino gobbanke quchummara baaliiqqino qixxaawonni ayirrisamanni leellannoho. Itophiyu daga, dagoomunna mannu ayimmansa ayirrisantanno gede, umonsa uminsa gashshanno gede, afiinsanni rossannonna loosidhanno gede hattono uminsa kaayyo uminsanni sumuu yitanno gede dandiisiisinonsa.
Kuri dirra giddo daga, dagoomunna mannu budinsa garinni uddidhe, ayimmansa xawisanno uduunne amadde sirbitanni ha’nura budensanna balchoomansa egensiissino; wolootu daga, dagoominna manni ledo noonsa shiqqo roorenkanni luphi yitanno gede assidhino; umonsa, qoqqowonsa gobbansa latisate qaalu sheemaate e’ino.
Barru ayirrisama baaliiqu gobbanke budi agarooshshira, lophoranna egennammera jawa qeecha afi’rinota woganna turizimete handaari ogeeyyenna dhaggete xiinxallaano huwachishshanno.
Gobbankeha dagate, dagoomunna mannu ha’nuru budinna balchoomi egennamanno gede, gobbate giddoyidi hattono gobbaydi turistooti bobbakanno gede kaa’lo assasino handaaru ogeeyyenna dhaggete xiinxallaano coydhanno.
Barru ayirrisama hanafi yannanni kayse daga, dagoomunna mannu balchoomma, budu, woganna ayimmate xawishshooti hala’ladunni egennantanno gede assinoonni. Baaliiqa gobbate woga agaramara, lophoranna gobbate jiro lophora kaa’lo assatennino umisi qeecha godo’lino yitanni ogeeyyenna xiinxallaano xawissanno.
Wodiidi Galchimi Qoqqowi Woga, Turizimetenna Ispoortete Biiro budu dhaggenna donu xiinxallo dayrektoreete dayrekterchi Kalaa Wondimmu Lemma xawisanni; daga, dagoomunna mannu barri ayyaani diru du’ma mitteenni ayirrisamasi daga mimmitunniwa noonsa xaadooshshi roorenkanni kaajjitanno gede assino. Ayyaanu dagate mittimma kaajjilliranna beeqqaanchimmara baca kaayyo uyino.
Itophiyu 75 ali daga, dagoominna manni hee’rannose gobbaati. Kuri baalu haammata ha’nura bude afidhinoreeti. Kuni budi wogatenna turizimete handaari bowiranno gede luphiima kaa’lo noosi.
Sa’u 18 dirranni ayirrisantinori dagatenna dagoomu ayyaanna mereerimunni qoqqowubbate afamanno budinna qoqqowubbano kalqete gobbuwanni daggino turistootinni hattono gobbate giddo daa’’ataanonni daa’’atantinota kalaa Wondimmu qummeessanno. Kuri giddonni mittu batinye ha’nuru budinna kalaqamu jiro teesso ikkinohu Wodiidi Itophiy qoqqowo ikkasi qummeessanno.
Kalaa Wondimmu xawishshi garinni; Wodiidi Galchimi Itophiyu Qoqqowira 13 daganna dagoomi heedhanno. Honsu Oomotikete afoo coyidhannoreeti. Kurino Dawuro, Konta, Kafa, Maao, Tsaara, Beenchi, Shekko, Shekkanna Diizzi dagaati.
Gattinori shoolu dagoomi kayinni Naylo Sahara afoo coyidhannore ikkansa qummeesse; kurino, saada ce’e heedhannorenna bocunni saada ce’anninna baattono loosidhanni heedhannoreeti. Dagoommanno Meiniiti, Zilmaamu, Surrii, Maajangi dagaati.
Wodiidi Galchimi Itophiy qoqqowira kuri 13 dagoomma gamba yite mittimmatenninna beeqqisiisaanchimmatenni saffino qoqqowooti. Qoqqowoho woradunna zoonete deerrinnino ayyaanu ayirrisamanno.
Tayxehu dagate, dagoomunna mannu barri Arbamincete quchumira ayirrisamasira albaanni mittu mittunku qoqqowinni daga, dagoomanna manna beeqqisiisino garinni ayirrisamanni keeshshino. Wodiidi Galchimi Itophiy qoqqowirano togonni ikkino; konninni, gobbate mittimma, dagate baxille, keerenna qinaanbe kaajjishate dandiisiisanno garinni ayirrisamino.
Qoqqowoho 19kihu Itophiyu daganna dagoomu ayyaani ayirrisaminohu qoqqowunniti 13 dagoomubba budu godo’lensa godo’litannanna babbaxxitino qixxaawo leellinshannaati. Konninni, babbaxxitinori budu imaanna, wogatenna budu uduunni, mine ho’ronsi’nanni uduunni ledo haammata balchoomma shiqqino. Dagoomu woloota daganna dagoomi ledo noonsa gambooshshe leellishannonna kaajjishanno garinni ayirrisamanni keeshshino.
Ayyaanu Arbamincete quchumira ayirrisami woyte wo’ma gobbate daga, dagoominna manni budu imaanna, budu sagale, budu godo’le, wogatenna budu uduunnichino gatikkinni gobbanke baci-dagoomi ha’nuru budi xawishshoota towaanyote shiqqinshoonni. Kuri budu balchoomma gambiimmate, beeqqisiishshunna mittimmate xawishshoota ikkitinohura daganniha keeshshinoha mitteenni hee’rate bude leellishshanno.
Ayyaanu turizimete ragaannino horo noositano Kalaa Wondimmu xawisanno. Balaxe gobbaydi daa’’ataano kawiichira dagge daa’’attanno kaayyo kalaqanni no; daa’’ataannotewiinni gobbaydita woxu soorro afi’nanni gara halashshanno. Layinkihunni, gobbate giddo daa’’ataano mitte basenni wolenniwa ha’ratenni budu soorro assidhannoho.
Wo’mu Itophiyunni daganna dagoomu ayyaana ayirrisate Arbamincete quchuma hodhitanno beeqqaano gaamo Wolayitta Sooddote qoleno Arbamincete quchumirano hakko garinni jawa daae assinoonninsata leellishino. Ayyaanu yannara babbaxxitinori budu uddanna, budu sagallanna agatto, wogatenna budu uduunni hirate shiqino, daa’’atantannonna haammata gobbate giddoydinna gobbaydi gobbuwa daa’’ataano base e’inota coyi’re; turizimete handaarirano jawa horo noosi yiino. Ayyaanu babbaxxitino gobbanke qoqqowubbaranna quchumubbara ayirrisamanni konnira iillasi dagate mittimma, beeqqisiishshanna gambiima kaajjishanni daasino leellishanno yiino.
Ayerichinnino roore Itophiyu daga gobbate deerrinni keeru, baxillunna mittimma kaajjitanno gede assate mitteenni fulte mitto ikkansa xawissanno ikkitooti yaanni qummeesse; Itophiyu bacu-budi noose gobba ikkase leellishannoho yiino. Baci-dagoomimma Itophiyu giddo biinfillenna mittimmatenna gambiimate xawishsha ikkasi leellishshannota kule; ayyaanu baaliiqino garinni yanna yannantenni ayirrisamanni harunsanno gede assa hasiissannota qummeessino.
Daga, dagoomunna mannu konni ayyaanira ledotenni budensa egensiisidhanno. Ayimmansa xawisidhanno haaru diri soorro gedeeri wolootu babbaxxitino ayyaanna noonsata qummeessino. Isi yaatto garinni; Sidaamu, Dawuro, Kefa, Beenchi, Shekka dagoomubba uminsaha haaru diri soorro ayyaana ayirrisidhanno; qoqqowonko noori daganna dagoomuno hattonni uminsa bude, woga xawisidhanno ayyaanna noonsatano coyi’rino.
Daga, dagoomunna mannu barri babbaxxitino qoqqowubbaranna quchumu gashshootubbara ayirrisamannoha ikkasi kuriuu bude roorunni egensiisate hala’lado kaayyo kalaqanno yiino. Dagate, dagoomunna mannu riqiwamaano affinokki bude la’anno, mimmitunniwa egennantanno, budensa afoonsa ayimmansa egensiisidhanno gede kaa’late ragaanni jawu qeechi noosita leellishino.
Kalaa Geetaachew Gebretsaadiqi Kambaatu Dagoomi miilaati; Kambaatu Zoone Woganna Turizimete Biddishshi ogeessa ikke loosino; Arbamincete quchumira ayirrinsanni 19kihu Daga, dagoomunna manni ayyaani sa’u 18 dirrara ayirrisamanni leellinte gede baala Itophiyu baci-dagoomimma hasiisanno garinni leellishate injiino raga kalaqanno yiino. Babbaxxitino uddirate, sirbu, saga’late, wkl budi aamansha afidhino Itophiyira konne xawu ayyaana budu egensiishsha assate injiino raga kalaqanno. Ayyaanuno gobbatennino dagoomunnino badooshshu giddo noo biinfille la’’ate kaa’lanno yaanni xawisino.
Goshoonshete deerrinni baxxinohunni haaro Mereerimu Itophiy Qoqqowira calla batinye turistete goshoonshe noota qummeesse; kuriuu mereerinnino zoonete daganninna gashshootinni latanno gede assinoonniha Duurame quchumira muli xeertora leellannoha Ambarricho 777 Ilaala lawishsha asse kaysino.
Ambarricho Ilaali aana 777 deerrubba mannu wolqanni loosamansanna Ilaala turistete goshoonshe assa dandiinoonnita coyi’re; kuni ikkasinni haammata turiste goshoosha dandaanni noota egensiisino. Base daa’’atama hanaffunkunni sase dirra kiirsiissinota xawisino.
Wolootta baserano loosa dandiiniro haammata turiste goshoosha dandiinannita xawisino. Arbamincete, Wolayitta Sooddote, Kambaatahono ikkio Hadiyyaho, Sidaamaho hakko garinni jawa wolqa noonsa zoonna, qoqqowubbanna daganna dagoommaati.
Daga, dagoomunna mannu barri Kambaatu dagoomi kuriuu budensa fushshite leellishshanno gede kaayyo kalaqinonsa yiino. Hakko garinni ha’nura budensa egensiisidhannonna xa noo ilamara saysate kaa’lannota qummeesse; sa’u 18 dirrara ayirrisaminohu kuni ayyaani Kambaatu dagoomi heeshshosi gara, woga, budesinna turizimete goshoonshesi lossi’rate, harunsiisi’ratenna daa’’ataanote egensiisi’rate jawa qeecha uynota xawisino.
Kambaatu dagoomira olunna keeru yannara uddi’nannita budu uddano noota qummeesse; kuri uddanna ledo haammatu budu uduunni 19ki dagate, dagoomunna mannu ayyaani qixxaawo aana shiqqinota xawisino. Xaphoomunni amammandannikinna amammandanni budu donna amadatenni ayyaana ayirrisate hasiissanno qixxaawo assine ayirrinsoonnita egensiisino.
Kunino gilobaalaayzeeshinete xiiwonni kainohunni haaro ilama aana iillara dandaannoha budu burduuqamme gargaratenna ha’nura budese agadhitanno gede dandiisiissanno qixxaawo assinoonniha ikkasino xawisino. Qixxaawote ha’nura bude hasiisanno garinni affinokkiri affanno gede assate loonsanni. a
Annuwunna amuwu haaro ilamara egensiisa, goowu godo’le, lekkate millimmo, uddi’rate gari ha’nuru budinsa akatasi agurikkinni noo gedeenni godo’litanno gede assate qixxaawo assinoonnita egensiissino. Ayyaanu bude ilamate ragisiisate loosantanno loossara noosi jawu qeechi garinni qixxaawo assinoonni yiino.
Zoonete haammata turistete iillo ikkitannori budu, kalaqamu jiro noota qummeesse; kuri ha’nuru budi Arbamincete quchumira qixxaawino 19ki diri daganna dagoomu ayyaani barera shiqishate qixxaambeenna ayyaanu ayirrisamanno Arbamince quchumira shiqinota xawisino. Baci-dagoomu mittimmanke agarre Itophiya jiroo’misate jawaante loonso yaannino wo’ma Itophiyu dagara sokkasi saysino.
Demmellaash Demmeqe
Bakkalcho Sadaasa 3, 2017 M.D
