Michete xisso bisu aana kalaqantanno infekishiinubba/daafammme/ mereerinni qara ikkitanna; baxxinohunnino aliidi woyi woriidi suumete qacce albinke gogi ledo xaaddanno qooxeessi aana fultanno waa gurditino shiimmaadda madanni egennantino.
Michete xisso malaatta maati?
Michete xissora reqeccishshannori umi yannara bisinke aana infekishiine iillishshanno woyte batinyunni mayi malaateno dileellishshanno; ikkolla ikkinnina aantanno yannubbara kalaqantanno woyte aantino malaatta leellishshara dandiitanno.
Aliidi woyi woriidi suumete qaccera guraanni woyi qiniite widoonni albu gogi ledo xaaddanno base qooxeessira caarate, hangaarsiisate woyi hoxooxate macciishshamme macciishshantara dandiitanno. Konninnino 24 saate gedensaanni duu`mite waa kuussinoti shiimmaadda mada kalaqantanno.
Michetenni dagganno mada kalaqantuhu gedensaanni shotunni dhoohatenni daadaancho/ malaa burqissara dandiitanno. Hakkiinnino hakkawontenni moolatenni moolino godu qoolinni diwantanno.
Aleenni xawinsoonni malaatta gobbaanni umu damuume, iibbabba, daafuru macciishshamme hattono goowu woyi kikki`late giddo afantanno “liimf Nood” yaamantino mujjate darshe iillishshara dandiitanno. Madano gadetenni 2 – 4 lamalla yanna giddo bassiweelo hurtanno.
Michete xisso wirro kayissanno akatubba maati? * Bisunnihu xisso gargadhate dhuki gawajjamanno gede reqeccishshanno akatubba / HIV, kaanserete xisso/ labbino xissuwa heedhuro, meyaate aganu doycho yannara kalaqantanno hormoonete soorro korkaatinni, gadetenni vayiresetenni dagganno gansho labbino infekishiinubbanni gawajjamanna arrishshote caangeranna diilallote reqeccaawa hattono yaaddonna surre fooliishsho hooga michete xisso wirro wirro higge kalaqantanno gede assitanno.
Michetenni dagganno madara mini giddo maa assa dandiineemmo?
Xisso ga`labbissannore Michete xissonni dagganno mada korkaatinni macciishshantanno xisso ajishate xagisaanote hajajo gobbaanni xaggate minnara /farmaasete/ afi`neemmota ayibuperofiininna (Ibuprofen) asetaaminofen (Paracetamol) farmaasete ogeeyye hajojo garinni horonsi`ra hasiissanno.
Qiidado waa
Michete xisso ledo amadisiisante daggannota madate qaccuwara kalaqantanno gogu duu`manna xisso ajishate qiidadu waayinni cuu`noonni hocco woy kaadetenni barrunni boode yannubbara 5nni-10 geeshsha basete aana amada kaa`litannota bisu xagisaano coyidhanno.
Yaachishannore agura
Surrete yaaddo ajisha bisunniha xisso gargadhate dhuka leddannota xiinxallotenni buunxoonni. Konni daafirano boohaarsitanno coyibba hasi`ratenninna bisu guunte millimillo assatenni hattono ogeeyyete amaale afiratenni gargadha hasiissanno.
Michete xissora budu xaginaate horonsira garaho?
Michete xisso gargadhate daga babbaxxitino qooxeessubbara hundinni hanafe addi addi mu`ro horonsidhanna la`nanni. Konneno budillaancho xagisate handaari gede adha dandiinannita kullanni.
“Journal of Asia-Pacific Biodiversity” fushshitino xiinxallo garinni kalqenke giddo 64 anga xibbuunni ikkanno dagoomi xaaddannosi fayyimmate qarrubbara budu xaginaate umi doorshi gede horonsi`ranno. Gobbanke Itophiyaho qole 80 anga xibbuunni ikkanno dagoomi budu xaginaate horonsi`rannota babbaxxitino ha`nura xiinxallubba leellishshanno.
Galchimi gobbuwa budu xaginaati qole michetenni kalaqantanno mada vayitaamiin C nni jiroo`mitinore loome, burtukaane, paappaayya labbino sagalla horonsi`nanni gede amaaltanno. Gobbankehu budu xaginaati qole damakase (Ocimum Lamiifolium) yinannita ha`nura mu`rote darra huunco agatenni woyi darra mitteenni cuukkatenni madubbate aana woratenni horonsi`neemmo gede amaalanno.
Michete xissora xagisaano amaa`la garaho?
Michete xissonni kalaqantanno madubba batinye yanna uminsanni hurtannore ikkansanni xagisaanote amaale hasiisa hooggara dandiitanno. Ikkolla ikkinnina babbaxxitino akatubba kalaqantanno yannara xagisaanote amaale afira gadacho ikkitanno.
Ikkinohurano HIV woyi kaanserete gawajjamaano ikkiniro, michete xisso korkaatinni illete qooxeessira madubba kalaqanturo, lame lamala ale hurtukkiinni keeshshitanno madubba heedhuro, atoopik dermataytiisi (Atopic dermatitis) xissamaano ikkinironna wirro wirro higge madubba kalaqantannoha ikkiro xagisaano amaa`la hasiisannota xagisaano kultanno.
Xagisaano mayinni kaa`litara dandiitanno?
Xagisaano madubbate akata seekkite buuxxuhu gedensaanni asaykiloviirinna (Acyclovir) valsayikiloviir (Valcyclovir) labbinore miche gargartanno xagga hattono babbaxxitinota xisso ga`labbissanno xagga hajajjara dandiitanno. Miche gargartanno xagga bisu aana buudhinannire woyi afuunni efemminannire ikkitara dandiitanno.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Sadaasa 3, 2017 M.D
