1999 MD safamino woradaati. Xaa yannara mereeri Sidaami zoone hundaanni afamanno. Budu araaranna bununnire kayinsanni woyte balaxe su’misi woshshamanno woradaati Wonshi woradi.
Mereeri Sidaami zoone Wonshi woradi qaru gashshaanchi Kalaa Yohaannis Mudda qixxaawote kifilenke ledo keeshsho asse uynonke xawishsha aananno garinni shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Woradunniha kalaqamu diilallote gadenna xaphooma akatasi xawisinke.
Kalaa Yohaannis:- Wonshi woradi lame diilallote gade afi’rino. Alichaamenna worichaame diilallote gade noosi woradaati. Woradu roorenkanni miinjunniha badhete miqicho ikkinoha Buna latisatenni egennaminoho. Woradaho Buna hala’ladunni latisatenni kalqoomu dikko geeshsha shiqishshanno Industirra afantanno woradaati.
Buna luxubbe qixxeessitanni kalqoomu dikkora shiqishshannori haammata Bunu Industirra noowa ikkasi baxxinoha assitannosi. Layinkiti, qiidado (alichaame) hattono iibbado (worichaame) diilallote gade noosiha ikkasinni; alichaame qooxeessubbara Hayxunni, Qamadetenna Baaqeelu laalchinni egennamanno. Woradaho afantanno daga loosidhenna miinjidhe galtanno worada ikkasi xawisa dandiinanni.
Woradu 17 baadiyyetenna lame quchumu olluubbanni hanqafame xaphoomunni 19 olluubbanni tantanaminoho. Wonshi woradi Yirgaalamete quchiminna Daalle worada lede lame zoonna ledo qasiisotenni xaadanno. Woradu daga kiirono tenne yannara 139 kume ikkitanno yine hendanni.
Xaa yannara woradaho xaphooma 18 Bunu Industirra afantanno. Kuri mereerinni sasu jajjabbu dagate mittimmate maamari sette Industirra noosi. Kuri dagate maamarra tirfaamma ikkite kalqete geeshsha egennamatenni miinju handaarinni qeechansa fultanni afantanno.
Bakkalcho:- Woradu kalaqamu, budunna mannu loosino daa”attote (turizimete) jironni egennaminoha ikkasinni; woradu gashshooti tenne jiro roorenkanni agarsiisate, latisatenna egensiisate hiittoonni loosanni afamanno?
Kalaa Yohaannis:- Woradu hala’lado turizimetenna budu mereersha ikke leellanno. Budu mereershimmanni ledo xaadinse la’neemmo woyte mitte daganniti jawa dhagge noohu Aabbo Wonsho budu mereershanna budu yooaanchimmatenna halaalu mereershaati yinannihu tonaa lee ilama ale hanqafame keeshshinoho. Kuni yaa roorenkanni affininna budu aana shiqqanno dimokiraasete harinshonni loosamannoho. Roorenkanni araarunna budu amuraatubba reekkate loonsanniwaati. Gashshootunna turizimete handaara amaddino mereershi noowa ikkasi worada baxxinoha assanno. Giwamino manna araarsatenna gaance tirate ledo hala’lado loossa loonsanniwa ikkasi hala’laduri noota leellishanno.
Kalaqamu haqqeno wole maala’lissannote. Xaphoomunni 106 hektaare baatto aana agaramino dubbi no. Kuni dubbi galannohu mootimmatenni ikkikkinni budu mootenniiti. Konne mereersha baxxinoha assannori amma’notenna gosate badooshshi nookkiha baalanko taalu garinni farco uynanniwa ikkasiiti. Farco hasi’rannohu baalunku daye halaalu farco afi’ranno baychooti.
Wole, Gunguuta yinanni olliira biree Nugussate galannowi Diingami Koyyohu daallasaati yinannihuno giddosi hee’ranno. Woloottuno babbaxxino budunna dhaggete suudi noonsa donna afantanno woradaati.
Bakkalcho:- Woradaho haanju harumi latishshi loossa deerra hiittoonni xawisa dandiinanni?
Kalaa Yohaannis:- Haanju harumi ledo amadisiisantino loossanni haqqe kaasate harinsho la’neemmo woyte Wonshi woradira roorima baatto kalaqamu haqqenni diwantinote. Aabbo wonsho budu mereershira calla seeda dirra kiirsiissino haqqe afantanno. Tinino kiirre dandiinannikkiri babbaxxino dani haqqe seeda dirra heedhe uminsanni to’anno, ciirtanno hattono lattannota la’nanni. Babbaxxitino ilamate sooddiyyeno afantanno woradaati.
Bakkalcho:- Woradaho noota budunna dhaggete jiro yannaasincho assatenni daa”attotenna eote bue assate ragaanni loonsoonniri no?
Kalaa Yohaannis:- Aabbo wonsho,Dimokiraasete harihshonni budu gashshootu amanyoote harinsanniwaati. Kunino, jajjabba haqqe caali hundaati. Konne amuraate harinsanni woyte heewisamannohu dino. Gashshootu reekko assinanni woyte budu wodho garinniiti. Kunino, biifadu garinni gumulamannoho. Wole ragaanni, kuni affini amanyoote bowirsinanniwaati. Woluno, ayyaantote ledo xaadinohunni Fichee Cambalaallate ayyaani ikko yannate soorro dagganno woyte Beeddahe la’nanni hala’ladunni masaalle barra murranni lallawate amuraate gumullanniwaati.
Konne, yannaasincho assate Aabbo wonsho budu mereershira afantanno dhaggenna budu amuraatubba woradunna qoqqowu halamatenni ikko-turizimete Looje minatenna egensiisatenna mixo amandoonni.
Qoqqowu Woga Turizimenna Ispoortete Biiro ledo halamatenni muli yanna giddo loosu giddora eate balaxote qixxaawo gunde hee’noommo. Woradunnita budunna kalaqamu jiro yannitte assatenni egensiisatenna eote bue assateno hajo la’annonsa bissanni ledo halamme loonsanni hee’noonni. Konnira, mootimmatewiinni agarrannihu caabbicho halashshate. Hajamaano farco hasidhe budu mereershi geeshsha martanno doogono mootimmatenni loonsoonni.
Bakkalcho:- Woradaho safote latishshi halashsho loossanni daggino soorro no?
Kalaa Yohaannis:- Safote latishshi loossa lainohunni baxxinohunni doogo Wonshinni- Bookkaso- Dawaale yinanni, Bookkaso- Lakko, Bookkaso- Dayye, Bookkaso- Yirgaalame, Bookkaso-Bursa- Xexicha yaamantanno doogga mootimmatenninna dagate beeqqonni loosantanni afantanno.
Bakkalcho:- Woradaho sai diro loosantinori jajjabba pirojektubba hiikkuriiti?
Kalaa Yihaannis:- bacareeti. Lawishshaho,dooggate safote latishshi halashsho loossa ledo amadisiisamonohunni sai diro Bookkaso- Yayye 23km doogo loosantino. Bookkaso- Dawaale 17km doogo loosantino. bookkasonni- Lakko 26 kiilomeetire doogo loosantino. Woluno, xaa yannara Yangalu way buusi loosamanniiti noohu. Kunino, Bursa, Arbagoona, Bookkaso widoonni harancho yanna giddo iillate dandiisiisannoho. Woluno, sai diro mootimmate gashshootu borro mini ijaara G+2 ijaara loonse gundoonni.
Daaimu hossannowa balaxote rosi mine Gudumalu olliira ijaarroonni. Woradu umi dirimi Yoo mine hala’lado ijaarreenna tayxe dirinni maassiisate qixxaambe hee’noonni. Poolisete borro mini ijaarshino danchu garinni gumulamanni afamanno.
Dagate danchu gashshooti xa’mora hasiissanno dawaro qolatenna latishsha halashshate qoqqowu mootimma ledo halamme loonsanni hee’noonni. Hattono Gajaabba olliira mittichu hallanyi caabbicho eessinanni gede assino. Caabbicho halashshate loosino loosamanni saino. Dagate beeqqonni hattono Bunu maamarranni hala’ladda doogga loonsoonni. Konninni,12 kiilo meetire ikkitanno doogo loonse sa’noonni.
Bakkalcho:- Qansootaho loosu kaayyo kalaqate ragaanni woradu mootimma hiittoonni loossanni afantanno? Maatete jireenyi loossanni daga horaameeyye assate loossana amadisiisse hiittoonni xawosatto?
Kalaa Yohaannis:- Baxxinohunni, wedellanna meento horaameeyye assate hallanyunnino ikko gaamote tantanonni looso kalaqate ragaanni hala’lado loossa loosantino.
Wedellaho calla 19 hektaare baatto gibrinnu handaarinni tantanante laashshitanno gede loosu kaayyo kalanqoonni. Konninni, Hayxe, Qamade, Badala, Baaqeela, Wahe lawinore laashshitanno gede kaayyo kalanqoonni. Meentohono hattonni loosu kaayyo kalanqoonni.
Konni gobbaanni maatete jireenyi ledo amadisiisaminohunnino hala’lado loossa loosantino. Mittu barri caacurre hattono 48 barri goodanna lossite hattono Quuphu Lukkuwa wedellu uminsanni ce’anni dikkote shiqishshanno harinsho kalanqooni. Horaameeyyeno ikkitanni afantanno.
Wolu garinni, Bunu chigginye qixxeessate hattono Abukaado, Mangonna Paapaayya labbinore hala’ladunni laashshinanni worada ikkasinni illacha tunge looonsanni hee’noonni. Sai dirono Sidaami qoqqowi deerrinni fultino ga’rafo qeelatenni woradinke wedelli qixxeessitino Abukaado, Mangonna Paapaayya labbino chigginye babbaxxitino woraddara iillishshanni sa’inoti qaangannita ikkitanna; wedella hala’ladunni miinju horaameeyye assate loonsanni hee’noonni.
Qoleno, wedellu owaantete handaarranni bobbakke loosidhanno gede assinanni hee’noonni. Shaenna Buna qixxeessate handaarinni bobbakkinorira 11 kontiinere sayinse uynoonni. Loosu kaayyo handaarranni hala’ladda loossa gumulantanni afantanno. Industiretenni, gibrinnunni, owaantete handaarranni bobbakke loosidhanni horaameeyye ikkitanno gede assinanni hee’noonni. Quuphunna maalu Lukkuwa, Adote saada, xiikkinanni bootta shiqinsheenna loosidhanni dikkote shiqishshanno gede assinanniiti sa’noommohu.
Woradaho sai dirinni xaphooma 52 Interpirayzootinni tantanatino wedellira loosu kaayyo kalanqoonni. Kuri Interpirayzootinni kummatenni kiirranni qansooti tantanante loosu kaayyo horaameeyye ikkitanno gede assinoonni.
Tayxe dirinnino haaru garinni loosu kaayyonni hanqafantanno gede assate 920 wedella tantanne qajeelsha uynoommo. Hattono Baarawido hadhe loosoho bobbakkannore 300 ale ikkitanno wedelli qixxaabbanno gede assinanni hee’noonni. Sai dirono handaarubnni hala’ladunni loonse sa’noommo. Konnira ledote, haaruudde Interpirayzoota tantanatenna galo Interpirayzooti deerra woyyeessate Pooli-Tekinikete Kolleejje ledo halamatenni kaajjado irko assinanni sa’noonni.
Bakkalcho:- Woradaho danchu gashshooti ledo amadisiisante dagatewiinni ka’anno xa’mubbara dawaro qolate ragaanni loosaminori marichi no?
Kalaa Yohaannis:- Danchu gashshooti xa’mubba ikkite dagatewiinni ka’annoti doogote ledo, caabbichu halashshso ledo amadisiisante ka’anni keeshshitino xa’mubba lainohunni sai dirono qoqqowu mootimmanni ledo qinaawatenni deerru deerrunkunni dawaro qollanni sa’noonni.
sai diro qoqqowu mootimmanni ledo ikkatenni dooggate halashsho qarrubba noowa doogga loosate, caabbicho halashshate loossa loonsirono; xaano kayinni Gonna baakko yinanni doogo loosama hooga dagate widoonni danchu gashshooti qarra ikkite ka’anno. Konne qarra tirateno qoqqowu mootimmanni ledo qinaambe loonsanni hee’noonni loosi no. Daga kayissano xa’mubba ninkeno qoqqowu mootimmara shiqinsheenna konni dirinni dawaro afidhanno hajubba deerru deerrunkunni tirantanni hadhanni no. Aananno dirinni tirate mixo amandoonni hajubbano hala’lado noota la’’ate dandiinanni.
Bakkalcho:- Woradaho Investimentete injo marichi no yite xawisatto?
Kalaa Yohaannis:- Woradinkera roorenkanni Buna hala’ladunni latinsanniha ikkasinni; Buna laashshatenni, Abukaado, Mango, Paapaayya laashshatenni, Hayxe, Qamadenna Baaqeela laashshate handaarranni bobbaha hasidhannorira hala’lado injo no.
Woluno, kalaqamunni jiroo’mino worada ikkasinni faabriku deerrinni waa qineessitanni dikkote shiqisha hasidhannorira jawa injo no. Daa’’attote (Turizimete) handaarinnino Loojja ijaartanni handaarunni bobbahate hasidhanno dureeyyera injo noosi woradaati. Malawo laashshate loosinni hattono Yirgaalamete quchuminna Agro- Industire paarkerano mule afamanno worada ikkasinni Industirete waaco ikkannore woradaho hala’ladunni laashshatenni shiqisha hasidhanorira lowo injo noosi woradaati.
Woradaho babbaxxitino Investimentete handaarranni bobbahate hasidhannore ninkeno woradu mootimma gede dayoe bushshu yine adhine koyinseemmo. Woradinkera handaarunni bobbahate hasidhannori balaxxe xiinxalo assite mixonsa garinni loosi’rate dandiisiissannoti dancha injo noota xawisate hasi’reemmo.
Bakkalcho:- Amandoommo baajeettete dirinni woradaho balaxo uyne loonsanni yine mixi’noonniri maati?
Kalaa Yohaannis:- Dooggate looosi ragaanni Baakko yinanni doogo, Yangallu buusa, Arbegooninni- Yayye massitanno doogo bushsha murate loosi goofino. Kincho tugate loosi loosamanni afamanno. Kuri pirojektubba ijaarshi loosi konni dirinni goofeenna dagate owaantete fano ikkitanno yine hendanni. Wolu, poolisete borro mini, woradu Yoote mini ijaarshino konni dirinni goofe owaantete fano ikkanno yine hendanni.
Fayyimmate uurrinshuwa halashshatenni amuwahonna qaaqquulleho isilancho fayyimmate owaante afidhanno gede assate dandiisiissanno uurrinshuwa ijaarate mixo amande hee’noommoreeti. Kuri mereerinni gama hananfe hee’noonni. balaxo uyne loonsanniri fayyimmate mereershubba (mereerimma darre gowate owaante uynanni mereersha) ijaarsha gunde dokterootano qaxarre muli barrubba giddo loosu giddora eessate qixxaawo gunde hee’noommo.
Bakkalcho:- Ledotenni, dagate beeqqo kaajjishate hattono wolootta bissa halamme kalaqate Wonshi woradi dagara ikko hajo la’annonsa bissara saysa hasi’ratto sokka noohero saysa dandaatto.
Kalaa Yohaannis:- Daganke hala’ladunni loossate beeqqo assitannote. Konninni, xaa yannara xalala anganni way uurrinshuwa gatamarate loosi dagate beeqqoonni hala’ladunni loosamanni afamanno. Doogga fanate loosino hattonni dagate beeqqonni gumulamanni no. kuri latishshu loossa daganke jawaatte sufisiissanno gede sokka’ya saysa hasi’reemmo. Woloottano albaanni loonsoonnire babbaxxitino latishshu uurrinshubba daganke annimmatenni agarte garunni horote aana hossanno gede assa noonsa. Dagatewiinni deerru deerrunkunni ka’annota latate hasatto xa’mubbarano mootimma yanna yannantenni dawaro qoltanni hadhannoha ikkasinni dagano tenne affe ledonke ikkitanno gede yeemmo. Wole kayinni, sagaletenni meessaneete dandaate daganke jawa jirsa kara hasiissano. Maatete jireenyi loossa handaarinnino horaameeyye ikkate jawaatte loosa noonsa yaate baxeemmo.
Bakkalcho:- Ledonke keeshsho assite oottonke xawishshi daafira galanteemmo.
Kalaa Yohaannis:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Sadaasa 3, 2017 M.D
