Keereho diriirtanno anga hasiissannota anfannihu keeru booraaweenna dartunna shetto daggino barraati. Xiwammiro hurrannikkiha; hurriro xiwammannikkiha lawanno maalaho. Fayyimmate horono anfannihu xiwamme daallasa amandoonni barraati. Keeru hasiishshano buunxannihi kipho kalaqantino barraati.
Itophiyu xa noo miinjunna latate dhikira woyyaabbino kaayyo kalaqatenna hegeraamo latishsha dhaabbachishate keeru addintanni hasiisanno. Itophiyu jawa dhaggenna elto amaati; fullankete kaimaati. Bareendetenni su’mise kalqetenni afamino gobba ikkasera kadotenni galtinokki gobba ikkase naqaashete.
Wolambinatisera anga di uyitino;kayinnilla gobbate lopho giddooyidi kiphonni jifantanna seeda diro kiirsiissino. Xa kalqe iillitino fullanketenna miinju kaajjillinni duumbara gattinohu giddoyidi kiphonna diinu soqqamaano kalaqqanno hembeelammenniiti. Keeru hoongi dagitte xaadooshshe cancishe;latishsha gufisannonna mannihimmate qoosso diiganno.
Itophiyaho kalaqante sa’ino kiphonna gaance korkaatinni safote latishshuwa, miinju lophonna qansootu keeraanchimma aana jawa hekko kalaqante sa’inoti muli barri qaaggooti. Konnira aliyye oli naqaashete. Mitte sa’niro wole doogonni gaance kalaqqanno sheexaanu soqqamaano xaano sai oli iillishino qansootu shetto maano labbunsakkinni uminsa hasatto guutisi’rate Itophiya raga baala hembeelsitara millissaanni afantanno. Mitootu kayinni muli barri giddo sumuu yite keeru doogo doodhitino. Lawishshaho Oromote olaanto yinanniri techo geeshsha addi addi qooxeessira keeru doogo harunsite higganni afantanno.
Keeru boo’raambe dagittenna miinju gawajjo iillishate gobbaanni, gobba diigge sircho huntanno. Konnira sooriyu mitto lawishshaati.
Itophiyu keerehonna latishshaho assitanno harinshora mootimmatenni, qansootunninna kalqoomu irkisaano ledo tantanamino loosonna sharro xa’manno. Itophiyu dagati keeshshitino dhagge leellishshanno garinni kiphote gedensaanni lopha dandiinannitaati. Ikkollana,keeru hoogiro wirro dhaabbatanna lopha hendannikkite. Xa Itophiyunna Itophiyu daga hattono baxxitino polotiku hedo noonsa bissa Itophiyu hegeraa’manna lopho hasattonsa ikkituro mittimmatenni hedonsa xawo shiqishshe hegersa hasiissanno.
Hiittenne gobbarano polotiku badooshshinni hettisama noote. Hedote baxxa kayinni babbadamooshshe dikkitino. Mitto assitannonke hajo “Itophiya” yaanno su’maati. Kayinnilla su’munni dadda’linanni diinaho soqqamme Itophiyu lopho gufisa waaga baatisiissannotenna ilama gatona yitannokki hajooti.
Hasaawunna malu qarru baalira doorshaho. Hasaambe tira dandiinanni hee’ne urde goshoosha olunni ammanatenna olu iillishanno gawajjo huwata hoogate. Itophiyu xaate olu huuro macciishshate dhuki dinose. Keere abbite latishsha sigiigisate gobboomu amaalammete bare kalaqantino. Tenne daggino kaayyo qaccera qolate wo’naala keere xiimbe urde woshshate. Kuni kayinni ga’a ilamate albaanni saallanni gede assanno. Itophiyu Xaaleenunni hirantinokkitinna diigantinokkiti techo mudukkisenni fultino oosonni hembeelamanna goxicho hooga qansino unuuna ga’matenni bande la’nanni hajo ikka hoogasenni gaabbineemmo!
Cancu mooraanchoholla doogo fananno. Keerunni kayinni daga horaameeyye ikkitanno. Olunni tirfidhannori olu doogo harunsite keere tiyidhe gibbannoreeti. Keere gibbannohu dagate qarrante ikkikkinni; dagate su’minni dadda’litaraati. Tini gaamo eemarama hasiissanno. Urde ga’a insaranni alba higguro “iteemma yite itantu okkoshaama” ikka digattanno.
Techo mootimma keereho anga diriirsite no. Dagano hattonni keeru woshshatto assitanninna woxarattanni afantanno. Mootimma mootimmate gede qarranna xa’muwa keerunninna hasaawunni calla tiratenni gobba geisate woshshatto assitanni leeltanno. Techo keereho diriirtino anga erantukkinni hedote badooshshinni madde amaddinoonniri eemarantine keeru woshshatto karsama busullete.
Olanna dhuka qarra tirranni doogo gede asse adhinohu, konninni qawwenna urdete doogo doodhinohu dagate xa’mo dawaro afidhannohu keerunninna keerunni calla ikkinota huwata hasiissanno.
Keereho balaxo aanna keeru huuro calla macciishshantanno dawaro daga agadhite no. Kumu manni mereerinni keere doodhannokkihu adda coyi’rate mitto ikkara dandaanno. Roore daga keerella doodhitanno. Keereho diriirtino angara keeru dawaro qolatenni dagate hasatttonna dawaro qola hasiissanno.
Keeru miinjaho, keeru lophote. Keeru tii’u gadaccho calla ikkikkinni miinju jireenyi safooti. Itophiyu lophote doogo aana noota techo kalqe naqqassanni afantanno. Illetenni leellanni noohuno konneeti. Diinu hude hasaawanno. Baashe lallawanno. Kayinnilla woyyaawinori daannohu keerunniitilla. Keeru jirote. Tenne yeemmo woyte gobbankera baaluri guutino; duuchunke duuwe noonna eltotenni elto ikkino yaa dikkino. Kayinnilla keeru hee’riro xa gobba amaddino latishshu doogo lophote tullora fushshiteenna anfeemmo barri dixeertote. Maganu Itophiya maassi’ro; eltosinni towaato! Qarra shetto qaccera qolo. Keerunni!
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Sadaasa 3, 2017 M.D
