Kalqenkera noo meento batinyunni gawajjitanno kaanserete xissuwanni shoolki deerra amaddinoti otoottote birxichi kaansere yinanni kaanserete danaati. Tenne xisso baxxitinota assannohu 80% ale gawajjitannohu mereerimanna haffayidi eo noonsa gobbuwara heedhanno meento ikkasenniti. Ikkollana, umo uynanni kittiwaatubbanni hattono yannantenni anfe xagisate kaa`lannoha (papsmear) otoottote birxichi kaansere buuxo assatenni gargadha dandiinanni.
Qarunni reqeccishshanno doogga
Tenne xissora reqeccishshanno qara qara doogga giddonni mittu doogimalu siimu xaadooshshinni sa’annoti HPV vayirese ikkitanna; batinye yanna xisso malaatta heedhusekkinni bisu giddo maaxante otoottote birxichi kaansere abbitara dandiitanno. Tenne gargadhate kaa`litanno kittiwaate dirinsa 17-25 geeshsha hattono 25-40 diri geeshsha noo meentira aa hananfoonni.
Siimu xaadooshshinni taraabbanno sirote bisu kifile xissonni amadamino meenti (HIV) lede tenne xissora reqeccaawate kaayyonsa hala`lado ikkitinotanna Seeda yannara yaano 5 diri ale kininetenni adhinannita ila hoolanno xagicho adhitannore qarunni kullanni. Hattono sigaara wiliishshidhannorino tenne xissora reqeccaabbannota kullanni.
Tini aleenni xawinsoonni doogga shiimunni korkaata ikkitara dandiiturono baxxinohunni HPV vayiresenni gawajjama kayinni duuchunku aleenni roore xiiwo abbitanno doogooti.
Malaatta
Otoottote birxichi kaansere giddoyidi otoottote waalchi kifilera e`e danbetenni taraawasera albaanni amadantino meyaa aana mayi malaateno dileellishshanno. Konniraati otoottote birxichi kaansere buuxo (papsmear) baalunku 22 diri ale ikkinonsa meentira ajanna dirunni mitteege buuxo assa lowo geeshsha hasiissannota kullannihu. Taraawasera albaanni afa dandiiniro co`ontanni huna dandiinanni. Togo ikka hoogiro kayinni godowu daa gobbaanni otoottote giddonni mundee du`nama, xaadooshshu yannara xisso woyi madira heera, kaajjado ikkitino otoottote daadaancho heera hattono otoottote qooxeessira xisso malaatu gede leeltara dandiitanno.
Xaginaate
Mitte meyaa otoottote kaanserenni amadamase buuxantuhu gedensaanni umihunni taraawote deerri afama noosi. Konni kaiminni xaginaate dooranna aa dandiinanni. Deerrano murrannihu otoottote birxichi aana calla ikkinota woyi hakkiinni sa“e bisu filaano mujja (lymphnodes) giddora e“ase hattono hakkiinni sa“e wolootta bisu kifillara taraawase buuxatenniiti.
Tini xaginaatta aantinoreeti
Ikkinohura otoottote birxichi aana muraminoha ikkiro qiidado nayitiroojinenni kanserete base hunate xaginaate (cryotherapy) assinanni. Konninni sa`e layinki kifilera e`uro cararete hattono kemoteraappete xaginaate otoottote birxicho darre xagisate ledo uynanni.
Jeefoteno wolootta bisu kifillara taraabburo wo`ma otootto darre fushshate xaginaate lede cararetenna kemoteraappete xaginaati hasiisara dandaannota kullanni.
Xaphooma hiittino meyaati balaxxe otoottote birxichi kaansere umi buuxo (papsmear) assi`ratenni hattono HPV vayirese kittiwaate adhatenni haammata kiiro noonsa meento diru tuqa shitannota kaajjado kaanasere gargadha dandiitanno.
Tenne xissonni lubbamanno seenni giddonni 80% ikkitannori lophitanni noo gobbuwara heedhannore ikkansanni mitte mittentinni meyaa beetto baxxitino qorophonna illacha aatenni reqecceessitanno doogga gargadha hasiissannonsa.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Bocaasa 26, 2017 M.D
