Annisinna amasi baxille duuwe mitte qaera ga’labbi yee lophate kaayyu difajjinosi. Marqu qaaqqi amasi ledo mininni fule fiixunniwa taxxi yiihu gedensaanni dargunni darga, mitte qaenni wole qae, fiixunni fiixunniwa doyanni qaaqqimmate yannasi xiiwate gadachamino.
Konni garinni shiimu qaaqqi lophe lubbo badi woyte kayinni fiixu mininni fule umisinni loose soorramanna lopha dandaannota ammani woyte kayinni yanna diadhino. Tenne yannara shiima yannano ikkituro hee’rino ahaahesi qaenni fule wolewa hige ha’re babbaxxino coye daddala hanafanno. Konni garinni mite lame yaanni hanafino daddali biifeenna techo miinjunnino dirunnino ikko ilatenni baraa’rinoha ikkino; kalaa Wolaansi Ingamohu.
Kalaa Wolaansi Ingamohu ilaminohu Shabbadiini woradi Howolso yinanni baadiyyete ollii giddooti. Ila aayiddisira aamantino 6 labballu ooso mereerinni isi ilamuraanchoho.
Amasinna annisi baxille afi’ranni mereeronsa lophateno ikko rosate kaayyo diafi’rino; hixisi fiixuyiwinni fiixunniwa sa’’anni lopha ikkino.
Gedenso qaaqqu wolansi lopheenna 18 diro ikkisi woyte galagale heeshshosi annisi amawa woyi ahaahesiwa ikkitino. Hakkono dikeeshshino; diru lexxi kiiro fulle meessinni loosi’ratenna heeshsho soorri’rate hasatto galtanni ha’rase gattannokki daafira ahaahesiwa shiima yanna hee’rihu gedensaanni loose soorramate Hawaasi gaangaawa doore baafanno heeshshosi assi’rinota coyi’ranno. Dooreteno lowontanni dikeeshshino; hakko shiima yanna dadda’lanni keeshshihu gedensaanni Shaammannu quchuma hige luuncaawe addi addi daddalu loosi aana keeshshinota kulanno.
Kalaa Wolaansi mite yee daddalo hanafinohu bununni ikkirono, badala lendanna dimbissanno agatto agurranna duuchare daddalinota kulanno. Buna loosidhe galtino dagawinni hidhe umoho duqqe seeda xeertinye lekkatenni hodhanni masse hiranno. Suutunni umoho duqqatenni harrichoho hogowe masse hirate widira reekkamanno. Harinshotenni harrete hogowatenninosa’’e kaameelu widira reekkame umisi Ayisuuze hidhe umisi kadanni buna sidaamu qoqqowi giddo babbaxxitino woradda doyisse hiranno. Badalano togonni kaameelaho hogowe Sidaamu qoqqowinni sa’’e Oromiyu qoqqowo Ajjenna Urji yinanni woradda masse hiranni loosino.
Togoonni daddalu looso sufummohu gedensaanni yaanno techoonkehu seyoote gafi wosinchi kalaa Wolaansi Ingamohu; 1979 M.D albasi hoteelete loosiwa qolinota coyi’ranno. Hawaasi gaangaawi woradira Dooyyo Calle yinanni baadiyyete quchumi giddo hoteele fa’ne loosa hanafinoha ikkanna hoteelete loosisinni lophanni ha’ri woyte hakkonni loosanno qooxeessira umisiha hee’nanni mine mi’nara dandiinota dimaaxino.
Kalaa Wolaansi konni garinni hoteelete loosi aana keeshshihu gedensaanni 2007 M.D Hawaasi quchumira wole “Shaamanna” yinanni hoteele fa’ne loosate wo’naalinoha ikkirono loosu hedino garinni ha’ra hoogasinni cufe agure galagale alba rosaminowa Hawaasi gaangaawa doorete quchuma hige hakko loosa hanafinota dimaaxino. Roorenkanni hoteelete looso doorete quchumira kaajjishe loosasinni gummaamo ikke ledote hoteele layinki asse Shaamannu quchumira fa’nara dandiinota coyi’ranno.
Techoohu seyoote gafi wosinchinke; maatete billaalla korinni anjenni lubbo badikkinni qa”etenni fule fiixu mine kiiranni lophate aamaminoha ikkirono lubbo afi woyte kayinni loose lopheemmo yee qaenni mudhe fulino illacha diso’rino. Kunino kalaa Wolaansi hoteelete loosi aana keeshshino yanna giddo Dooretenna Shaamannu quchummara umisi su’minni su’mantino lame jajjabba hoteella annaati; ledoteno Hawaasi quchumira mine minnanni uduunne hirranni suuqe afi’rino; hattono umisiha hee’nanni minenna mini kaameela afi’rino.
Ledoteno techo alba mininni fuli gedee callicho di ikkino. Aleenni xawinsi jajjinna miinjinni bayira ikkitinota annimate eltono baraa’rino. Kalaa Wolaansi techo minaannanna 11 ooso annaati; 11 ooso mereerinni 7 seennenna 4 labballoho. hattono oosotenna balli baxi annaati. Kalaa Wolaansi coyi’ranni “alba anni’yara hanqati seenne maganu anera roorse baraarinoe” yaatenni alba ikke sainore qaaganno.
Konni gobbaanni techo umisinna maatesinni sa’’e haammatu wedellira loosu kaayyo kalaqa dandiino. Kunino lamente Hoteellara maatete gobbaanni 51 ale ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalaqantinota xawisino. Kalaa Wolaansi ayyaanaame heeshshosinnino gumaamoho. Techo geeshshano batinye amma’note minnara massagaanchimmatenni owaatinota dimaaxino. Aleenni xawisinke jajja kalaqi’rara dandiinohu mite yee hanafino bununna badala umoho duqqenna harretenni hogowe hodhise hiranni hanafino daddalo jawaantetenna uurrisikkinni sufisiisasinninna kalaqaanchu kaa’looshshinni ikkinota coyi’ranno.
Dagoomittete yawo fulate widoonnino babbaxxitino yannara daga kakkayisatenni addi addi uurrinshuwa minante horote aana hossanno gede kaa’lo assinota xawisanno. Lawishshaho Doorete quchumira ‘Adenhaqore’ yinannihu umi dirimi rosi mini minamanno gede daga kakkayisatenni luphiima qeecha fulinota kulanno. Konni rosi mine techo 1 nni 8 kifile geeshsha rosaano rossanni afantanno. Konnira qoteho ayyaanaamo roso rosiinsanniha qullaawu maxaafi rosi mineno minsiisinota kulanno.
Massagooshshu ba’’iro keeru baeenna gaance batidhanno yaannohu techoonkehu seyoote gafi wosinchinke; keeru hoongi gobba diiganno; gobba diigantanno coye loosantenni woroonni noore kakkayise keere abbara dandaanno coyi loosamanno gede kaa’lo assa hasiissannota kayisanno.
Konni gobbaanni Shaamannu quchumi babbaxxitino daganna dagoomu heedhanno quchumaati; hakkonne quchuma 30 diro massagoommo yaanno. Baxxinohunni qoqqowu xa’mo jawaattu yannara kalaqantino gaancenni qensanni fultinore quchumu daga mine minenko gamba asse qodhaano gaame waalchoho agarsiisensa galoommo” yaanni sa’ino yanna badhera hige qaaganno. Xaa yannara sidaamu qoqqowi amaale mini, Hawaasi gaangaawi woradi amaale mini miilaati.
Hattono xaa yannara qoqqowu mootimmara shiqishoommo hedo adhamooshshe afidheenna woradaho 54 barrubba giddo 1200 kaare baatto aana deerrasi agadhinoha polisete borro mine minsiisoommo. Borrote mini seejjamaano keeshshitannoha deerrase agadhitino baseno amadinoho. Konne looso gumulsiisate daga gamba yitanno base baalanta horonsi’ne dagoomunniwinni woxe gamba assinoommo. Xaphooma dagatewinni gamba assinoonnihu 7 Miliyoone birraati. Konni aana mannu wolqa lendanna gatamarshu 35 miliyoone geeshsha gudino. konni loosira ani 100 kume birra kaa’lo assoommo. Birrunni aleenni hashshi caabbicho qanse loosu jeefama geeshsha hashshanna barra uurrine minsiinsoommo yaanni xawisanno.
Aanteteno saadatenna lukkuwu ce’’atto hanafate mixo amadinota kulinonke; Korkaatuno yaanno kalaa Wolaansi; hoteelete hasiissanno adonna quuphe gobbayidinni hidhinikkinni mininni afi’rate dandiinanni gede. Konni gobbaanni qoqqowunna Hawaasi quchumi gashshooti base uyiero duuchu dani owaante mittowa harisate dandiisannohanna duuchu qansootira loosu kaayyo kalaqannoha jawa ijaara gatamarate mixo amadinota xawisanno.
Looso hananfannihu shiimiccurichinni ka’neeti yaannohu techoonkehu seyoote gafi wosinchinke; techo aja dume loosiweelte dooggate qaccera ubbeenna la’neemmo. Kuni ikka dinosi; korkaatuno tini ooso techo kakkayisannohu nookkih auminsanni mullu coyinni sharrante hanaffe loosu giddora e’oommero shiima yanna giddo umonsanna dagansa kaa’late dhuka kalaqidhanno yaanni xaamanno.
Jeefoteno baalunkuri aleenni gobbanke keere agarsiisate kaa’lammo. Noonke qarra ofolline hasaawunni tidhate wo’naallummoro darga baalaho kalaqantannoti qansootu rewo gatteenna gobbanke keere buuxisa dandiineemmo yaanni sokkasi sayisino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Bocaasa 26, 2017 M.D
