Itophiyaho Investimentete handaarranni, daddalunni, shiilotenni, daa”attote (turizimete), gibrinnunna wolottano kalaqamu jironni hattono owaantete handaarranni bobbakke loosi’rate hasidhannori gobbate giddonna gobbaydinni dagganno dureeyyera injiitino kaayyo no.
Noota Investimentete kaayyo garunni horoonsi’ne latate kayinni qarunni qooxeessu keerinna ga’labbo agarantinota ikkitara agarranni.
Gobbankera duucha qooxeessubbara Investimentete injo nooha ikkirono; tenne yannara kayinni mite mite qooxeessubbara kalaqamannohu keerunna ga’labbote qarri handaaru hala’lannokki gede jifanna la’nanni. Ikkeennano, mootimma handaara halashshate amaddino murci’raanchimmanni keeru qarubba nookkiha roorenkanni halashshatenna gobbate giddonna gobbaydi dureeyye loosi’rate hasidhanno handaarranni bobbakkanno gede loossanni afantanno.
Tenne yannara Sidaami qoqqowira addaxxinanni keeri no. Konni kaiminni, qoqqowoho keerunni fulle e’nanni loosi’ratenna lophate kaayyo hala’ladote. Baxxinohunni, Hawaasi quchumira Investimentete halashshao loosi roorenkanni kaajje sufanni noota kullanni.
Ninkeno tenne lamala wosinchu gafinni Hawaasi Quchumi Gashshooti Investimentete Halashsho Borro Mini Sooreessa ikkinohu kalaa Taaddese Fiqire ledo keeshsho assinoommo.
Bakkalcho:- Hawaasi quchumira muli yanna kawa Investimente halashshate millimillo hiittoonni xawisatto?
Kalaa Taaddese:- Amandoommohu 2017 baajeettete dirinni Hawaasi quchumi gashshooti gede Investimentete halashsho borro mini widoonni babbaxxitino handaarranni 45 luphiima dureeyye quchumaho bobbakkanno yineeti mixo amandoommohu. Industiretenni, owaantetenna gibrinnunna wolootta handaarranni dureeyye bobbakkano yine mixo amandoommo. Konninni, 4 biliyoone birra kaapitaale maareekkisiinsanni yineeeti mixo amadoonnihu. Tenne kaapitaale maareekkisiinsi gedensaanni kuri pirojektubbanni 2 kume 500 qansooti loosu giddora e’anno yine hendoonni.
Tenne mixo qixxeessinummo yannarano handaaraho noonke kaayyo maati yaannoha hedote giddo woratenni badate looso loonsoommo. Konni kaiminni, albaanni nooti umihunni, Hawaasi quchumira Investimentete handaarranni bobbahate jawa injo keerunna ga’labbote hajooti. Keerunna ga’labbo ge’ino quchuma ikkasi kaiminni gobbate giddonninna gobbaydinni dagganno dureeyye quchumaho Investe assa hasidhanno. Konni ragaannino dancha injo no.
Woluno, qooxeessaho Investimentete handaarra halashshate hasiissannori safote latishshi halashsho loossaati. Hawaasi quchumi gobbate qara quchuma ikkinohu Addis Ababunni lowonta xeertirikkinni afamannoha ikkasinni harancho yannara giddo kawa ka’a millinse loosi’rate dandiinanniwaati. Saeno, Addis Ababunni Mooyalenna Keeniyu geeshsha massitannoti hala’ladonna jawa kolishsho doogo Hawaasi quchuma tayisse sa’annote.
Woloottano caabbichonna Teele labbino safote latishshuwa hala’litino quchuma ikkasinni Hawaasa Investimentete injiinonna dooramannoha assannosi. Konnira ledoteno dikkote ragaanni jawa dikkote mereershaati yine hendannihura hattono wolootta qachu qoqqowubba mereersannoha ikkasinnino jawa dikkote doorshi nooho. Konni ledo amadisiisame Hawaasi quchumira Industirete, hattono babbaxxitino Investimentete handaarrara quchumu gashshootinni qoxxaabbinoti lattino baatto noohura dureeyye tenne qixxaabbino baatto horoonsidhe hasidhanno handaarranni bobbaha dandiitanno. Konni kaiminni, dureeyye hasidhanno handaarranni bobbakke loosidhanno gede injo kalanqoommo yine hendeemmo.
Amandoonni 2017 baajeettete diri umikki bocu boci diri mixote gumulsha la’nummoro diru giddo quchumaho Investimentete handaarinni bobbakkanno yine mixi’noonniri mereerinni 14 jajjabba dureeyye fajjo adhite loosu giddora e’ino. Kuri 14 jajjabba dureeyyenni 1.1 biliyoone birra kaapitaale maareekkinoonni. Umikki bocu-boci dirinni babbaxxitino Investimentete handaarranni bobbakkino pirojekitubbara 1400 manni loosu kaayyo afidhino. Kuri umikki bocu-boci diri mixote gumulshanke ikkanno.
Konnira ledote haaruudde Investimente loosu giddora eessate loosi noo gedeenni heereennanni; albaanni baatto adhiturono latissinokki dureeyye noohura; konni ragaannino tayxe dirinni seera agarsiisate looso loonsoommo. Loossa halashshate ledote seera agarsiinsummo yannarano konni albaani baatto adhitinori xaphoomunni 24 pirojektubba latissano gede babbaxxitino yannara qorophioshsha uyninsarono loosu giddora ea dandiitinokkire Investimentete lallawi garinni pirojekite uurritanno gede assine 15.7 hektaare baatto haa’ne baattote Baankera qolloonni. Tenne baattono wolootta latissannorira sayinse aate qixxaawo assinanni hee’noommo. Konni kaiminni, xaa yannara Hawaasi quchumira Investimentete halashsho loossa lainohunni danchanna jawaachishshanno millimillo assa hananfoonni yannaati yaa dandiinanni.
Bakkalcho:- Quchumaho Investimentete handaarranni bobbakkino dureeyye xaaddannonsa jifo maati yaatto?
Kalaa Taaddese:- Handaaru loossa loosantanni heedheennanni dureeyye jiffanno qarrubbano xaaddanni afantanno. Jiffate mereerinni mitte liqoote xa’mooti. Mittichu dureessichi Investimentete handaarinni hasi’ranno loosi pirojekte qixxeessi’rae bobbahate hasi’re daanno woyte 30% umisi woxinni hattono 70% liqoo afi’reemmo yeti daannohu. Ikkeennano, dureeyyete liqoote kaayyo seeda yannara injiitukkinni keeshshitino.
Kayinnilla, mootimma gobboomu miinju woyyeesso assitu gedensaanni laashshaano handaarrara liqoote kaayyo woyyaabbanni daggino daafira albaanni xaaddanni keeshshitino qarrubba tirantanni no. Ikkeennano, liqoote shiqqo anje hasi‘noonni garinni tirantino yaa didandiinanni. Liqoote anje qarri jawa jifo ikkeeti keeshshinohu.
Woleno, durreeyyete xaaddannonsa jifo faabrikaho eessine qineessatenni laashshinanni waaco shiqqo anjeeti. Baxxinohunni, Industirete handaarinni bobbakkanno dureeyyenke gobbaydinni eessinanni uduunni (waaco) shiqqo doolaarete waagi ledo xaadinohunni jiffa xaaddanni noohura dureeyye hasidhu gede loosu giddora eate kaayyo ruukkitanni afantanno. Konnira, kuri hajubba qoqqowu mootimmanni ikkito quchumu gashshooti deerrinni tirama dandiitannore tirranni ha’neemmo. Mite mite kayinni qoqqowu gobbaydinni e’annori Industirete laashshate hasiissanno waaco xaano tirantinokki qarrubba ikkitanni afantanno. Kuri gobbaanni quchumu gashshooti deerrinni tirama dandiitanno qarrubba caabbichu wolqa, Teele hattono wolootta hajo la’annonsa bissanni ledo qinaawatenni tirate wo’naallanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Investimentete kaayyo halashshatenni haaruudde handaaru bobbanke quchumu widira goshooshate ragaanni daggino soorro hiittoonni xawisa dandiinannite? Sai diro Qulxu’me laashshate hattono xagga laashshate handarranni bobbahate hanafote loosi giddora e’ino dureeyye noonkanni; kuri lede muli yanna kawa dagginori haaruudde loossate hasattubba nooro xawisinke.
Kalaa Taaddese:- Qulxu’me laashshate handaarinni bobbahate hasatto shiqishi’rino dureessira sai diro baatto uynoonniha ikkanna; tayxe dirinni loosu giddora eate millimillo hanafino. Tenne yannara hanafote ijaarshano harisanni afamanno. Xa loosi’ranni noo garinni ijaarsha sufisiisa dandiiro harancho yanna giddo laashshate loosi giddora eanno yine agarranni. Tenen pirojekte loosi wiinamunni gumulamanni noota buuxate dandiinoommo.
Xaggate faabriki ledo xaadinohunnino pirojektete sai diro baatto uynoonni. Kayinnilla, ijaarshaho ikkanno garinni bushshu xiinxallo assatenni, waa umme fushshate loosinni hattono baatto hiittenen bissa ha’nurimanni co’itte assine buuxisiisi’rate loosi yanna adhinonsa. Kuri loossa baala gooffeenna diizaynete loosino goofino. Pirojekte mite mite balaxote loossa giddo nootano buuxate dandiinoommo. Ikkeennano, hasi’noonni deerrinni loosu giddora e’ino yaa dikkino. Xaa yannara kayinni pirojektete ha’nuroti ledo hasaambanni hee’noommohura muli yanna giddo guuta ikkino garinni loosu giddora e’anno yine agarranni.
Bakkalcho:- Investimente yaa gutammmena halamme loosi’ratenna lata ikkasenni Hawaasi quchumira harinsanni Investimentera gobboomu ikko kalqoomu deerrinni hajo la’annonsa uurrinshubba fultanni noo qeechi hiittoonni xawisa dandiinanniho?
Kalaa Taaddese:- Gutante loossanno Investimentubba la’nummoro konni albaanni wolootta loossa loossannori no. Xaa yannarano ledotenni wolootta loossa loossanni afantanno. Lawishshaho, mittichu Israeelete gobbanni dayno dureessichi Itophiyu qansooti ledo gutamne loosi’rannoti “Super Ova” yaamantanno pirojekte konni albaanni Quuphe laashshatenni calla afantinotenkanni. Pirojekte mittu barrinni 65 kume Quuphe lashshitannote. Gobboomu deerrinnino jawa lawishsha ikkitinote. Tini pirojekte xaa yannara Quuphe laashshitanni shiqishatenni ledote quchumu giddo quchumu gobbaanni heedhannori Lukkuwu ceattonni bobbaha hasidhanno teessaanora 37 kume Quuphu Lukkuwa tuqissanni afantanno. Sa’u boode aganna giddono Lukkuwu sagale laashshinanni faabrika qasatenni laashsha hanaffino. Lukkuwu sagale kayinni insara calla ikkikkinni quchumu giddo ikko qooxeessaho heedhanno teessaanora jawa kaayyo gede ikkitinota la’’a dandiinoommo.
Konni albaanni loonsoonnikkire lawishshaho Hawaasi Garbi qooxeessira jajjabba gangalantanni Riizoortubba ijaarate baatto xa’midhinori no. balaxxe loosoho e’ino dureeyye gummaamma ikkansa la’’atenni gobbate giddonni ikko Baarawidi dureeyye dagganni loosidhanno baatto uynanninsa gede xa’midhe dawaro agadhitanni afantanno.
Bakkalcho:- Quchumaho dagge loosi’rate hasidhanno babbaxxitino handaarranni bobbakkanno dureeyye kiro lossatenna hobbaatinsa agarameenna keeshshonsa seedisidhe loosidhanno gede jawaachishate harinsho no?
Kalaa Taaddese:- Investimente goshooshate baatto qixxeessa calla ikkikkinni dureeyye jawaachinshanni harinshono hasiissanno. sai 2015M.D Arfaasu aganira Federaalete mootimma deerrinni qixaabbeenna xaa geeshshsa loosu aana hosiinsanni hee’noonni sanade no. Hiikku dureessichino bobbahanno loosu handaarinni mootimmatewiinni qaraxiweelo afi’ranno gede assatenni jawaachinshannire garunni afi’ra noosi. Qoqqowu mootimma gede ikko quchumu gashshooti gede Liizete kaimu kiri baatooshshe ajishatenni horaameeyye assinanninsa loossa no. Gobboomu deerrinnino “Itophiyu laasshito” yaanno gaado loosu aana hosiisate Industirete handaarinni bobakkanno dureeyyera harancho yanna giddo baatto qixxeessine aate illachunni loonsanni hee’noonni. Konni daafira, dureeyye jawaachishate hasiisanno garinni qixxeessinoonniri noo daafira shiqqe horoonsi’ra noonsa yitanno ammano nooe.
Bakkalcho:- Qooxeessaho faabrikka fannanni woyte laalcho calla afi’nanniha ikkikkinni hi’naancho xiiwo kalaqqanno ikkitubbano kalaqantara dandiitannona horono xaaddara dandiitanno gawajjono noota anfe loonsanni harinsho hiittoonni xawisatto?
Kalaa Taaddese:- Dureeyye loosi’rate hasidhanno handaarinni pirojekte qixxeessidhe baatto xa’midhe loosu giddora e’anno yannara gobbaydi woxu soorro afisiisa dandaa noonsa. Wolu garinni, gobbaydinni eessinanni uduunne gobbate giddo laashshitanni riqiwatenna gobbaydi dikkuwara soyaate fulo ajishate ragaanni jawu qeechi noonsa. Laashshaano handaarranni bobbakkannori qooxeessu dagoomira jawa owaantenna horo afisiissanno. Loosu kaayyo kalaqatenni, eo abbatenni, quchuma biifisate ragaanni jajjabba horo uytanno. Konni gobbaanni kayinni, dagoomitte yawo fulate ragaanni dureeyyete ledo qinaambe loonseemmori no. Mitticho pirojekte qooxeessaho loosu giddora eate hasidhuro qooxeessu dagoomira uytanno horo uytannota dagoomitte yawo fulate ragaanni rosu minna, fayyimmate uurrinshubba, woloottano babbaxxitino horo uytannore loossanno gede assinanni.
Lawishshaho, BGI yaamamanno Biiru faabriki quchumaho mittichu rosi mini giddo sette ronsanni kifilla ijaarsiisatenni hasiisanno uduunneno wonshe uyno. Woloottuno labbino irko assatenninna tekinoloje halashshatenni dagoomitte yawonsa fultanni afantanno.
Bakkalcho:- Quchuma keerenna hobbaate agarsiisate qansoonniri yannitte illaallishshu kaameerra Investimentete hobbaate agarsiisate ragaanni noonsa qeecha hiittoonni xawisatto?
Kalaa Taaddese:- Hiittenne tekinolojerano aleenni keeru ayiddi dagate. Hawaasi quchumira dureeyyete hobbaati agaramino yineemmo woyte tekinolojete aleenni quchumu daga halashshinoonni Investimente illensa diikkichi gede agadhitannohuraati. Quchumu keerira ikko Investimentete hobbaati agaramanno gede daga jawa qeecha afidhino. Investimentubbate qansoonniri yannaasicho kaameerranno tekinolojete hayyonni hobbaate agarsiisate ragaanni qeechinsa luphiimaho.
Bakkalcho:- Laashshinanninna hirranni Sheede hala’ladunni qixxeessate loosi maa lawanno?
Kalaa Taaddese:- Ninke Investimentete halashsho borro mini gede qixxeessineemmohu Sheede ikkikkinni hala’ladda baattooti. Sheede uynannihu lophitanni noo dureeyyeraati. Industirete paarkubbara deerransa agartino Sheedda no. Konni gobaanni kayinni Hawaasi quchumira 103 hektare safote latishshuwanni lattino baatto qixxaabbinoti no. Tenne baattonni 35 hekitaare Industirete qixxaabbinote. 55 hektaare quchumu gibrinnira qixxaabbinote. Gattinoti kayinni Hoteellatenna Turizimete handaarranni bobbakkannorira qixxaabbinote. Sheede ijaarate dandiisiissannoti safote latishshinni lattino baatto noonke daafira dureeyye dagge bobbahate jawa kaayyo no.
Bakkalcho:- Quchumaho Investimentete halashsho albillicho mixo maati yaatto?
Kalaa Taaddese:- Xaa geeshsha noo harinshonni dureeyyete hasidhanno yannanni baatto sayinse aate ragaanni mommodda no. Konnirano korkaatu, albaanni baatto adhite yinoonni yanna giddo latissinokkiri aana seera agarsiisate harinshonni yanna adhinonke. Baatto adhite latissinokki dureeyyewiinni baatto haa’ne baattote Baankera qolate loosi deerru deerrunkunni harinshosinna seera agadhinonna woloottaho rosicho ikkanno garinni gumulate yineenna yanna adhinonke. Layinki bobu-boci dirinnino haaruudde Investimente xa’mineenna loosu qixxaawonsa xa’mineenna dawaro qolloonnikkiri no. aantetenni qoqqowu mootimmanni ledo la’ne dawaro qollanniha ikkanno. konni garinni aantanno yannara haaruudde Investimentera hasidhanno baatto uyneemmoha ikkanno. Konni dirinni Hawaasi quchumi Investimentete iillo ikkanno garinni egensiisate loossa loonsanni hee’noommo.
Egensiishshu loosi kaiminni quchumaho bobbahate hasidhe dagganno dureeyyera tekinolojeteni irkisantino owaante aate balaxote looso gunde loosu giddora e’nanni hee’noommo. Hiikku dureessichino borronke mine daa hasiissukkinni yannitte tekinoloje hayyonni qixxeessinommo xaadooshshu qoolinni harunse hasattosi xa’manna safaraancho wonshatenni owaante afi’ranno gede dandiisiissanno onlaynete loosi harinsho gunde loosu giddora e’nanni hee’noommo. Onlaynete looso hanafanke Hawaasi quchumira Investimente halashshate waalcho halashshannoho.
Bakkalcho:- Ledonke keeshsho assite oottonke xawishshi daafira wodaninni galanteemmo.
kalaa Taaddese:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Bocaasa 26, 2017 M.D
