Sidaamu daga ayirradu budisenninna balchoomisenni gobbomunnino sa’e kalqoomu deerrinni afantinota ikkase ayino farci’rannote. Kuni halaali beronni techo geeshsha xawunni leellanni daynoha ikkanna xaa yannara kayinni kuri ayirradda ayimmate xawishshubba dagoominke hiittoo garinni amade xaa ilamarano ikko daggannotera saysanninna ragisiisanni nooyya? yitanno xa’mo xaphi yite ka’ara dandiitannota ikkitanna Sidaamu budinna balchoomi giddonni kayinni jilu amanyooti hala’ladunni beeqqo assinanniha ikkirono wole widoonni kayinni wona yinummota ayirrado ayimma sunfe harunsiisate widoonni xaa yanna ilama qeecha fultanni noo gari ajo batiro huluullote aana tuggukkinni digatinoho.
Ji’la budenkeeti; ikkollana kayinni, baxxinohunni qoqqowinke giddo xaa yannara, arri yanna agadhe, bununna gidu iillanno yannubbanni quwa sa’ino heewonni haammate witiitanni leellannohu babbaxxino jili ayimmate aana calla ikkikkinni keeraancho dagoomittete heeshsho xaadooshshi aanano diqillo buuranni nooha ikkikkinni digatino.
‘’Motore’ya, kiru mine’ya, adhammora hedoommo beetto, qaaqqi’ya ilamishshi barra, dipilooma’ya/digire’ya, kiifatto, wkl maassidhe’’e —; jilu birra daggine anga aate injaa hoogi’nero tenne … akawunte kiiro’yanni baankete widoonni sokke’’e woy …‘’ yaannohu budunna amanyootu gobbaanni fulinohu jilu daddali rosichi qoqqowinkera diru dirunkunni haammate hala’lanni leellannoho.
Lawishshu gedera baxxinohunni yanna agadhe ka’’annohu, arro arro agadhe qoqqowinke giddo baadiyyetenna baadiyyete quchumubba widira hinge ha’ne la’nummoro 1 kiilo meetire aana onte saino hara woy duunkaana qansoonniha la’neemmo; wi’late yineemmokki gede waalchisira Itophiyu baandiiri gotti yee sutamino; ji’late yineemmokki gede mannu alba kolossi yino. Kolossi assanno jili hiittoohoyya yinummoro mannu hasattora aleenninna gobbaanni ikkinoha (hasi’nikkinni gadachinoha) ikkasi xawisannonketi xawoho.
Tenne widoonni, tini ha’nuru budinkeranna amanyootinkera gobbaanni fultinoti, heewisamatenna hallanya hasatto aana illachishshino ikkito woleteemmero ‘’woyilla gaabbo balaxxe dagga’’ yiisiissannote.
Tini bikku ali jili ikkito hakko hakko iso xaa yannara heeshshote ooltonni kainohunni mannu anga afuunniwa massi’rate hara’miteennasi mitii’me hee’reenna, dagoomitte heeshsho aana akkimale rakko tuggukkinni digattino; tuggannano la’nanni hee’noommo.
Techo ji’le birra tugisiisi’rihu (gamba) assi’rihu ga’a badotenni ko’iirano tugasi digattanno. Togo yaano anfanni hee’ne e’noonni asaleeti yaa ikkitanna asalu baatama hoogiro kayinni lamunku mereero marichi kalaqamannoro ayno shotunni heda dandaanno; anfanni hee’ne uyne yaa’na; qola giwihu ledo kibbamanna giwama-keeraanchu xaadooshshi hafanfarre – – -wkl.
Tini tenne ikkitanna maahoyyena ji’la ninke Sidaamaho budenke ikkiturono bikku alee ikkinoha heewotenna hallanya hasatto aana illachishino jili dagate aana iillishanni leellannota baca hekko hajo la’annonsa bissa mayyiitella no? yitanno hedo haammata dagate bissawiinni ka’ara dandiitannotenna ka’annano macciishshinanni hee’noonnite.
Konni albaanni budunna balchoomu gobbaanni fule quwa saino jili ikkito gargara lainohunni qoqqowinke giddo babbaxxitino basera (yanna qaaga hoogummorono) geeru malenna fale amaalame sumuu yee amanyootu ledo amadantinota jilu bikki seeru wodho wo’ratennino sae rume kainoti qaangannita ikkiturono; hattono, mite mite basera geerrunna qooxeessu mootimma bissa halamatenni tenne ikkito gargadhinanni faasho wo’naalsha assitinoha ikkirono, woleteemmero loosu aana hosiisa dagoominkewiinni agarranni qeecha ikkirono mittimmatenni mixi’ne kakka’’ate anjenni jilu ikkito hakkawotira ruxxi yiturono marro aggaxxitanni bashshonnino roore dagate heeshsho mereero latara hasi’nanni xaadooshshi aana dhugaaficho hekko abbitanni leellitanno.
Xaphoomunni qoqqowinkera baxxinohunni arri yannara mittu barri (Sambati) giddo mittu olliichira calla tonne sa’ino jilla anfanni; tonnunkura woshshamino manchi xaphoomunni me’’e birra fulo assannoro, tuganno birranna mamiinni afi’rannoro, umosinna maatesi mayinni itise gashshannoro woyilla jilaho woshshihu kulae!
Konni daafira, bikku ali jila ji’le duree’minohu dino. Qaficho/ hoowe wonshi’rinohuno dino. Xa geerru rumo kayissino yine hasi’ni gede ikka dagitte heeshsho aana hekko kalaqqino. Kuni ayirano maaxaminoha dikkino. Ofolline malanna amaalama doorshu nookki hajooti.
Demmellaash Demmeqe
Bakkalcho Bocaasa 26, 2017 M.D
