Sukkaarete xisso heeshshote diro wo`ma mitteenni heedhannota ikkitanna; kalqete gaangaawira diru tuqa mitte miliyoone ale manna reyoote tugganno kaajjado xissooti. Xisso kalaqantannohu bisu niggate giddo noo sukkaare /gulukoose/ garunni woyi bikkunni burqisa hooganno woyte ikkinota kullanni.
Xissote tuqo kalqoomu deerrinni kiiro hala`litanni daasenna baxxinohunni Itophiya labbino lophitanni noo gobbuwa aana sukkaarete xissonni amadamanno manni batinyi lexxanni noota Itophiyu sukkaarete xisso maamari pirezidaantichinna Addis Ababu yuniveristera xiqur anbessu ispeeshalayize hospitaale giddo giddoydi xissonna sukkaarete xisso xagisaancho ikkinohu Dr.Geetaahun Taarreqeny huwachishino.
Sukkaarete xisso wodanu daafura, istirooke, ballimma, mulu loosi gufamme iillishsharanna halli woro noo bisu kifile aana kaajjado gawajjo iillishshara dandiitanno.
Itophiyaho kiiro lexxitanni daggino taraabbannokki xissuwa giddonni sukkaarete xissonni mannu aana iillitanno xiiwo lexxitanninna kaajjitanni dagginotano kulloonni.
Sukkaarete xisso hiittoonni kalaqantanno?
Saga`lineemmo woyte bisinke kaarbohayidireete sukkaarete widira (gulukoosete) soorranno. Urchu giddo laashshantannoti insuliin yaamantino hormoone bisinke seele wolqa burqisate sukkaare amaddanno gede assitanno. Insuliine laashshantukkinni gatturo woyi garunni loossukkinni gatturonna sukkaare mundeenke giddo kuusanturo sukkaarete xisso kalaqantannota xawinsoonni.
Sukkaarete xisso dana
Babbaxxino dani sukkaarete xissuwa nooha ikkanna:-
- Dana mitto (Type one diabetic) yinanni sukkaarete xissonni urcho insuliine laashsha uurrisasenni gulukoose mundeete boombe giddo kuusantanno. Konnirano qara korkaata buuxa, hoongirono sirchunni sa“annoha woyi urchu giddo insuliine laashshitanno seelubba infekishiinetenni gawajjantanno woyte ikkara dandaanno yitanno hedo noota kulloonni.
Sukkaarete xisso noonsa xaphooma manni mereerinni 10 anga xibbuunni ikkitannori dana mitto yinanniti sukkaarete xisso noonsa. Kunino batinye yanna kalaqamannohu qaaqquullu aana ikkanna; hedeweelcho laashshantanno insuliine uurrate korkaatinni ikkinota kullanni.
- Dana lame yinanniti sukkaarete xisso qole urcho ikkado ikkitino insuliine laashsha hoogasenni woyi harmoone garunni loosose loossukkinni gatturo kalaqantanno. Dana lame sukkaarete xisso baca yanna gawajjitannohu mereerimu diri giddonna dirinsa xiiwino mannaati. Bikku ale du`millinna baca millimillo assitannokki wedelli aanano iillitanno.
Mitu mitu godowinni noo amuwino godowate ledo dagganno sukkaarete xisso xaaddansara dandiitanno. Kunino bisu amatenna qaaqqoho ikkado ikkitino insuliine laashsha hoogasinni kalaqamanno.
Xisso dana lamu (Type two diabetic) widira soorrantannokki gede godowinni noo amuwi sukkaarensa bikka sagalensanni biddi assa, bisu millimillo assa woyi insuliine adha hasiissannonsa. Bisu giddo luphi yitino gulukoosete bikka sukkaarete xissora reqeccishshara dandiitannohura buuxo assirano hasiissanno.
Sukkaarete xisso malaatta hiikkuriiti?
Luphiima daafuru macciishshamme, uurritannokki waay gooronna mudde mudde shumaashshiisha hala`ladunni wodanchinanni sukkaarete xisso malaattaati. Hattono bisu du`milli shota, wirro wirro higge kalaqantanno bisu madi’ranna rakke hura hooga, shaangitino lao batinyu aana leeltanno wolootta malaatta ikkitinotano xawinsoonni.
Dana lame yaamantino sukkaarete xisso daninni kaajjado gawajjo aana ubbara dandiitannori dirinsa 40na hakkunni aleenni ikkitinorinna xisso noonsa amuwi, annuwu, roduuwu noonsareeti yaano sirchunninna maatetenni taraawate akati hee’rasiiti.
Sukkaarete xisso iillishshanno qarrubba?
Niggate giddo luphiima bikka noose sukkaare nigga luphiimu garinni gawajjitara dandiitanno; mundee bisu giddo shotu garinni doyaa hoogguro qole mundee hasiissanno bisu kifilera iilla didandiitanno. Kunino qole nerve gawajjara, illete ballimmaranna lekkate aana infekishiine kalaqara dandaannotanno.
Sukkaarete xisso gargadha dandiinanni?
Sukkaarete xisso sirchunni woyi qooxeessu akatubbanni kalaqantanno; ikkolla ikkinnina keeraabbinota saga`late amanyoote harunsatenninna bisu millimillo assatenni sukkaarete bikka qorqodha dandiinanni. Sukkaare saga’late akata taashshatenni atikiltetenni riqiwatenni mundeete giddo noota sukkaarete bikka qorqora dandiinanni.
Faabriku giddo qineessinoonnita coommado sagallanna agattubba, waajjo daabbo, ruuze, mokoroonenna pasta, karameella labbinore horonsi’ra agura kaa`litannota kulloonni. Kuri sagalla fayyimmanke gawajjitannore ikkansanni aleenni bisinkera horo noonsa shiilubba fushshinoonnireeti.
Ikkinohura sukkaarete xisso gargadhatenna qorqorate atikilte, laalote gummanna gaasheoo labbinore saga`la hasiissannota ogeeyye amaaltanno. Ledoteno bisu millimillo assano sukkaarete bikka qorqorate jawa horo noose.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Bocaasa 19, 2017 M.D
