Kipho qachu, maatete, jaallate, minaamanna minaanni hattono loosu miilla mereero kalaqantanno. Danchummatenni halchinannita ikka hooggurono mite hedeweelchonni kalaqamase kayinni digattanno. Qaru coyi kayinni kalaqantino kipho yanna adhinikkinni tirate. Gobbankerano babbaxxitino qarqartora noo budi garinni “Insa coyidheenna mayine gimbanni” yinanniri gobbate geerrinna cimimmate amanyootta no. Araaru amanyoote gumullanni amanyootta mereerinni ‘Dubbusha’ na ‘Affini’ amanyootta afantanno. Affini Sidaamu dagawa taraawanni dayino farcote amanyootenna araaru harinsho ikkanna Dubbusha kayinni Gaamote dagawa gumullanni araarunna keere agarsiinsanni amanyooteeti.
Angansara amaddannoti shama hayisso badooshshensa ikkitinori Gaamote geerri mitteenni amaaltenna falte farco kalaqqannoha ‘Dubbusha amanyoote’ yinanni. Konne darga miico iillitinoe, danni’ya xiiwamino, jiro’ya mulqantino yaanno manchi ‘Dubbusha’ gambooshshi barra agadhe ku’lanno. Hattenne yannara qaxxaramaanchu miteekke Dubbushu (budillaancho farcowa) afamiro hakkonni shiqanno. Afama hoogiro kayinni wole barra shiqanno gede sokkaancho sonkannisi. Dhinyete barra Dubbusha ayirrise shiqino kassasamaancho maassira farciraanote umikki amanyooteeti.
Yoote harinsho aana afantinori Gaamote annuwi amaddanno siqqonna shama hayisso badooshshensaati. Dagoomu giddo shama hayisso hanqo qiissatenni keereho soorritanno. Siqqo halaalaancho macciishshamme affe araaraho qixxaabbanno yine ammannanni. Gaamote dagawa annuwu amaxxitannoti urdete siqqo uulla qasante uurrituro hiikku manchino araaraho qixxaawanno yine ammannanni. Tenne harinshonni miicaanchu kiisanno; miicamaanchuno kiisamanno harinsho no.
Ikkeennano Dubushu luphi yino bude ikkasinni kipho baalanti Dubushunniwa dihadhanno. Gaamote dagawa balaxe miicaanchunna miicamaanchu raginnino riqiwamaano noowa fiixu gambooshshinni xaaddino mitiimmubba la’nanni. Tenne harinshonni batinye mitiimmubba tirranni. Ikkeennano fiixu gambooshshinni uyinoonni muronni sumuu yaa hoogguro qooxeessaho afantannorinna “Cima” yaamantino gobbate geerri hajo la’anno. Tenne harinshonni sasenna hakkonni ale ikkitinori gobbate geerri hajo buuxxanno. Kuri gobbate geerri mereerinni dirunni jawoo’mannohu mereeroho ofollanno. Geerruno coye kawa ka’a la’e miicaancho rosiissanno miicamaanchono kiissanno yitanno muro sayissanno.
Lamunku ragi tenne harinshonni sumuu yiiro gibbo araarunni gumulantanno; ikkollana, yannaasincho yoote mini gede kadote qoossonsa agarantinota ikkitinohura murotenni sumuu yitinokki bissa hajo Dubbusha massate qoosso noonsa. Gobbate geerri la’eenna tiraminokki qarra Dubbusha amanyootiwa massinanni woyte gobbate geerri xaa geeshsha daggino harinshonna murtino muro xawissanno. Aanteteno Dubbushu hajo kaimunni hanaffe buuxatenni gobbate geerri muro gara ikkituro kaajjishshanno. Murote aana woyyeessinanni hajubba heedhuro woyyeessite muro sayissanno. Hajo gobbate geerrinni la’neenna murotenni sumuu yinokki manchiwiinni ledotenni hajo Dubbusha massitannori woxarattote shiqishiraano no.
Miicamoommo yee Dubbusha shiqino manchi dayino korkaata xawisanno gede kaayyo uyinannisi. Gobbate geerri reyino manna, hee’noommore ninkeno la’’i, Kaaliiqano aleenni la’’i, kaphite harittoha ikkiro minira diillatto” yaatenni halaale calla coyi’ranno gede xaarsiissannosi. Dagoomunniwa kaphunni xaariha ikkiro lubbosi, jajjisi, maatesi aana iillanno yine ammannanni daafira kapho tiyyi’ne hoollanni. Gaamote daga miicamaanchu ikko miicaanchu hedo seekkite macciishshitanno. Coyi aana kaajjadunni torbite amaaltuhu gedensaanni garaho yitino muro sayissanno.
Roore anga Dubbushunni sayinsoonni muro lamunku ragi adhitanno kaayyo roortanno. Mite mite yannara qaxxaraanchuno sayinsoonni yoo adhannokki akati kalaqamanno. Tenne muronsanni kaajjitinori qooxeessunni sa’inohanna batinye qarqarto iillanno Dubbusha marte kado xa’midhe jeefote muro gumulsiisidhara dandiitanno. Tenne harinshonni muro kaajjitara woyyeessinarano dandiinanni. Ikkeennano, batinye hajubba kadonniwa diillitanno.
Qooxeessu geerri miicaancho balaxxe Dubbushuwiinni xeertisse massite hunosi kaadinoha ikkiro qarru isira calla ikkikkinni jajjisinna maatesi aana iillannotanna halaale coyi’riro woyyannota ammansiissanno. Tenne yannara kaadinohu galagale hunosi ammananno. Kuni ikka hoogiro kayinni hajote aana hedanno gede yanna uyinannisi. Tenne yannara maatesinna qooxeessu manni hajo tittirotenni huwachishshe; hunaancho ikkasi korkaatunni irkisse hunaancho ikkasinni sayinsoonni muro garaho yitannosi. Marro Dubbusha mare hunosi ammanasinna murroonnisi kaasa baatate sumuu yaasi leellishanno. Gaamote dagawa sa’’o woyi gatona yaa jawa baycho afidhino. kalaqantino gaance araarunni gumulantuhu gedensaanni araarantino mannooti adhammete geeshsha iillanno fiixoominna xaadooshshinsa albiwa higanno. Gaamo daga wo’ma ammanamanni Dubbusha shiqqe tidhamannokki qarri dino yitanno.
Dubbushu ledo gamurinni lawannohunna Sidaamu dagahu qarranna kipho tirrannihu budillaanchu farcote amanyooti “Affini” yaamamanno.
Anfinte gede ‘Affini’ yaa macciishshitini? la’ini yaate. Sidaamu daga doogimale fiixinsa mundee du’nante heedheenna reeshsha mine worte ‘Affini’ yitanno. Dagoomu insa aana iillinoha busha coye macciishshite miicaanchinsa ledo halante farco diho’lannonsa; farco afidhanno gede ammanatenni ‘Affini’ yitanno. Sidaamu budinni miicamaanchu ‘Affini’ yite qooxeessinsara xaaddino manchira qarra xawissuhu gedensaanni coyi qiidanno. Budu garinni hiikku miicamaanchino aantino qaafo adhasira albaanni ‘Affini’ yaatenni iillinosi qarra egensiisate gadacho noosi.
Affini yinanni woyte coyi iibbabbantenni roore hasaawaho xawo ikkanno. Aaraawe dayino manchi ‘Affini’ yiniro aaraawasinni shiimunnino ikkiro ga’labbi yaate kaayyo afi’ranno. Affininni farci’nanniti jawa kipho calla dikkitino. Anni’ya gara dikkino; miicinoe yino beetti annisi darawora affini yaatenni hajo xawisanno. Anni’yanni miicamoommo yaanno qaaqqi hedo mishshukkinni macciishshitanno annuwi anna hasaawissanno.
Hattono beetti’ya huninona qorichama hasiissannosi yiino annino beettisi aana anga kayisasira albaanni Affini balaxisiisanno. Budunni hedikkinni anga kayisino manchi hee’riro nafa anga qola hasi’riro balaxe ‘Affini’ yaa noosi. Kuni ikkikkinni gatironna ganinosita gane qo’leemmo yee anga kayisiro huno umo ganinohunni roore layinki ganaanchi aana roortanno. Kipho gatisa dandaa hoongirono Affini yaanno qaali mannu e’’ino kiphonni ga’labbisannohonna hajo hayyotenni keente la’anno dhuka aannonsa.
Sidaamu dagawa ‘Affini’ holginni kayise xawu geeshsha owaatanno. Giwantannore lame mannoota la’’ino manchi “Ani sayikki manchootina ki’ne araarseemmo, biso xeisatenna lubbo hunate widira hadhinoonte” yaatenni yanna adhe insa hajo la’’ate koyishsha shiqishanno. Dandaamiro qooxeessaho afantanno mannooti cimimmanni coyi qiidanno. Hakkiinni sairo kayinni qaxxaro la’’antannori budu yoote minna no. Konni yoote minira koyisantannori qooxeessaho adhamooshshe afidhino geerri, miicammoommo yinanni woyte Affini yitannori, hunaanote yinoonnirinna yoote harinsho harunsa hasi’rinohu hiikku manchino harunsara dandaanno. Farco hasi’re “Affini’ yiinohu miico’ya macciishshitini” yee yoote songowa dayino manchi miicosi huwachishate balaxote kaayyo uyinannisi. Konninni, iillitinosi miico mitte mittenta shiqishanno. Afuunni shiqqino woxaratto macciishshite gudduro qaxxaramaanchu albaanni xaade dawaro qolanno gede sokkaancho sokkannosi.
Affini amanyootinni woshshamaanchu woshshamino barranna yanna ayirrise dargaho afama noosi. Affini ayirrise songote aana leellinokkiha ikkiro Kaaliiqira kullanni. Konni daafira baalunku koffeenya shiqinshannisi manchi tenne waajjanno daafira yinoonni dhinye ayirrise afamanno. Qaxxaraanchuno qaxxaramaanchuno hajo xawissanno. Budu geerri hajote aana buuxo assitanni keeshshituhu gedensaanni halaalu aana iillinoommo yite heddanno woyte gobbate rosichi gede hedonsa xawisate albaanni “Affini” yitanno.
“Affini” yaa macciishshitini yaa ikkiturono wole tirosi kayinni ateno la’annohena hedokki aate qixxaawi yaate. Affini budinni halaalu mittu ragiha calla ikkikkinni baalunku labbinosi hedo shiqishanna gutu halaali aana iillinanniho. Songote aana afaminohu baalunku farco aate kaa’litanno hedo afi’noha lawannasi Affini balaxisiisanni coyi’ranno.
Affini harinshonni moromano kaadano co’ontanni dihendanni. Yannaasinchu farcote amanyootinni la’ne naqaashete woyi tajete hoonginni gattino harinsho Affiniwa abbine afamate kaayyo luphiimate. Dagate budi garinni Affininni morominohu lubbono dikeeshshanno yitanno ammana no. Konni daafira wolewa morominohu baalunku Affiniwa ammananno. Deerra deerranko gumullanna keeshshitino yoote harinsho jeefantuhu gedensaanni baalunku mitteenni gamba yee Gosate massagaanchi noowa farconsa shiqishanno. Sumuu diyoommo yaanno qorichishamaanchi woyi qaxxaramaanchi hee’riro buuxaano hajo buuxxe muro garaho yituro kaajjinshanni; digaraho yituro kayinni hajo layinkimeeshsho la’nanni. Cimeeyye hajo buuxxe uyitanno muro jeefonnite.
Affininnino ikko Dubbusha budinni miicaano sa’’o xa’miratenna kiisate gadacho tungoonninsa. Hattono miicamaano gatona yaate wodani hee’rannonsa gede budu shuqune lossinonsa. Lamunku ragi kadote qoossonsa horonsidhe goofimarchu geeshsha ha’rate qoosso noonsa. Ikkeennano, dagoomu sumimme garinni goofimarchu muro uyitanno bissa muro adha doorshu nookki gadachooti.
Dubbushanna Affini budi hunaanchu hunosi ammane sa’’o xa’miranna kiisa miicamaanchuno gatona yaate gadacho noosi. Ikkeennano, muro diadheemmo yaanno manchi hee’riro dagoomu xiiwannosi. Jilisi diibbanno; dadillisi gutunniha dikkanno. Baalunku tenne afinohuranna fulino dagoomi soorramannokki seera ikkinohura araaru muro ayirrisanno.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Bocaasa 19, 2017 M.D
