Looso mite yiinohu rosiisaanchimmatenniiti; tenne ogimmannino 19 dirrara loosino. Higgete roso rosatenni ayyaayyammete ogimma beeqqonni 13 dirrara ku’laatote mazigawubba galgalchino. Xaphoma gibirinna yaanno rosi handaarinni umikki digire adhino. Heeshshosi woyyeessate duu’re loosannohu kuni techo seyoo qooli wosinchinke Paaster Boggaale Woldehaanna yaamamanno.
‘’Bero hixamanyenna laalaante beronni roore techo woyyaawoommoha ikkeemmo gede; ga’a barrino biifinonna injiinoha ikka gede baca kaa’linoe’’ yaanni Paaster Boggaale; hoteeletenni, bunu latishshinni/ buna qixxeessatenna soyate looso loosanni leellanno dureessaati. Heeshshosi sase tonnoota dirrara aleenni Hawaasi quchumira asi’rinohu Paaster Boggaale; ilame lophinohu Sidaamu qoqqowi, Arbegoonu woradiraati.
Umi dirimi rososi Arbegoonaho, layinki dirimi rososi kayinni Yirgaalamete quchumira harunsino. ‘’Rosu aye mitiimmano/ qarrano tirate waawaasinchoho’’ yitannoti kaajjado amanna noosi daafira rosoho jawa illacha tuge rosino.
Rosunni afi’rino egennonna rosiisaanchimmate ogimmanni cibbi’rino rosichi duuchanka woyte ledosi noohu gede asse hedanno. Nabbawatenni, rosatenninna rosiisatenni moorantannokki egenno cibbi’ra dandiinoha ikkirono, hasi’ranno bikkiinni heeshshosinna maatesi massaga aye woyte halchannotenkanni. Konniraanti,
‘’mannu iillinowa iilleemmo; heeshsho’ya woyyeesseemmo’’ yaatenni rosiisaanchimmatenni loosanni hee’re seeru hakkiinni gibirinnu roso harunsinohu. Seeru ogimmanni ayyaayyamaanchimmate looso loosino.
‘’Hiitte doogono ikkituro halaalunninna egennotenni massaganturo fushshitanno’’ yee ammanannohu Paaster Boggaale; seeru rososi jeefisi gedensoonnino layinki digiresi Kalqoomu Massaagaanchimmanni /International Leadership/ adhinota kulinonke.
Afi’rino egennonna amadino loosi afisiisannosi soorronni uurrannokkihu Paaster Boggaale; roore soorritannoe yaanno investimente hase hasiise karsamino. Hordonfesinna hixamanyesi hoteelete investimentera iillishshinosihu Paaster Boggaale; doodhino doogo gumaamo assitinosilla ikkinnina fafise hede mule galannoha diassitinosi.
Roore yannasi rosiisaanchimmatenni saysinohu Paaster Boggaale; ayyaayyamaanchimmate loosisi midaadira investimente harisatenni hoteele minate hedi woyte; umisinnino sae wolootahono loosu kaayyo kalaqeemmo yaatenni ikkinota coy’rinno.
Investimentete handaarinni umi doorshasi hoteelete investimente assi’re Hawaasi quchumira mannahaaru qooxeessira umikki Membo Hoteele loosi. Hatte yannara qooxeessu dubbo ikkinotanna hakko dubbo maxare; doogo fushshe; Hoteele loosinota qaaganno. Konninni kainohunnino, xaa geeshsha hakko qoxeessi ‘’Membo Doogo’’ yaamamatenni afamannoha ikkanna konninnino hagiirraamoho yaanno.
Ayyaayyamaanchimmate loosisi midaadira hanafino hoteelete investimente maareekkisiissannotanna doodhannonta ikkitinota buuxinohu Paaster Boggaale; ayyaayyamaanchimmasi looso aguratenni wo’ma illachasi hoteelete investimente aana assatenni kaajje loosino.
Rosiisaanchimmatenni ayyaayyaan chimmate loosi widira; hakkiinnino hoteelete investimentera higinohu Paaster Boggaale; Hoteelete loosisi ikkannoe diyiino. Hoteele irkisa’ra dandaanno yinohuwa gibirinnu handaariwa higi. ‘’Gibirinnu loosi lophoommosiho’’ yaanni Paaster Boggaale; loosoho noosi laalaante, kaajjillenna jawaante qoolisinni nabbambannite.
Konnirano, ilamino basera Arbagoonaho 10 hekitaare baatto aana waaxo gibirinna halaale assi. Waaxu gibirinni loosinni haqqe/ danne latisatenni, baattote loosinni, saada ceatenni, bunu latishshinninna buna gobbaydi dikkora shiqishate loosira eino.
Rosiisaanchimmatenna ayyaayyaan chimmate ogimmasinnino sae investimente waaxote gibirinni ledo baxisiisinohu Paaster Boggaale; ama’note rosinnino hattonni Hawaasi quchumira ewelooti yinanni owaantaanchooti. Loosisira qote qoteho ama’note rosinni /Theology/ sayikki digiresi harunsanni leellanno.
Waaxu gibirinninni baxxinohunni bunu aana hala’lado looso loosanni nooha ikkanna; halanyunni latisanno bunira ledotenni qoxeessaho baatto loosidhe galtinori buna gamba asse gobbaydi dikkora shiqishanno. Dirunni shiimunni 20 kume kuntaala ikkannoha addi buna (Speciality Coffee) qixxeesse gobbaydi dikkora shiqishannota xawisino.
Diru du’ma bunu laalchi gottinna heeshshi yaara dandaannota kule, shiimu geeshshinni jawa eo afisannohu addi buni aana illacha asse loosannota coy’rinno. Qooxeessuno konnira injiinoha ikkasi qummi assanni, hallanyunni latisinno bunira ledotenni qooxeessaho baatto loosidhe galtannori latissannohano gamba assatenni gobbaydi dikkora qixxeessanno.
Paaster Boggaale Arbagoona Xoga moolu buni laashshaanchonna shiqishaancho halamanchu maamari loosu harisaanchooti. Qooxeessu addi buninni afaminoha ikkasi qummi asse, 2020 Awuropu kiironni maamaru addi buna shiqishatenni layinkihanna sayikkiha fule kalqoomu baraarsha afi’rinota qaagiissino.
Rosiisaachimmatenni hanaffe noosi hixamanye gummaamo ikke techo waaxo gibirinninna hattono hoteelete investimente giddora einohu Paaster Boggaale; teessosi quchumira, Hawaasa, loonsanni latishshu loossarano jawa beeqqo noonsari daddalaanote dagoomi bissa giddo mitto assine kayinsanniho. Konnirano, Sidaamu Qoqowu Mootimma Keerunna Ga’labbote Biro Hawaasi quchuminna qooxeessisira minanni hee’nonnitera haaro poolisete b/minna loosi aana noosi kaa’lo mitto qummeessa ikkase leellishshanno.
Quchumu biifado, co’ichanna haanja ikkanno gede dagooma kakkaysate qeechunni loosanni nootano hasaawinonke.
Koriiderete latishshi ledo amadaminohunni Hawaasa haammata latishshubba loosantanni noota xawise, baxxinohunni xaa yannara duuchanka ragaanni minantanni noo poolisete b/minna wo’munni wo’ma dagate beeqqonni minantanni noota ikkase daga keereho mageeshshi waaga baattanni nooro leeellishshannote yiino.
Isi yaanno gede; base basente noo looso qeechunni massagganni leellitanno dureeyye giddo isi mittoho. Callichisi mitto xibbe kume fulo assatenni yannasinna wolqasi tenne qixxaawora hosiisatenni konne poolisete mereersha minsiisanni leellanno. Togoo loosi Hawaasi quchumira calla ikkikkinni gobboomu deerrinni hala’la noosi yaatenni huwachishe, baalunku manni gobbasi daafira loosanno gede sokkasi saysino.
Hoteeletenninna waaxo gibirinninni loosisi xaphi yee 80 ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalaqa dandiinota coy’ranni Paaster Boggaale; 35 ikkitanno loosaasine guuta loosaasine ikkitanna gattinori kayinni yannate geeshshinni loossannota xawisino. Buna xinqate loosi haammata loosaasine hasi’rannoha ikkasi qummi asse, bunu iillanno yannara yannate geeshsha loossanno loosaasine kiiro luphi yitannota egensiisino.
Kalaqino loosu kaayyo sainohunni dagoomittete qeecha fulate widoonni bacu aamanshi noosita Paaster Boggaale xawisino. Isi yaatto garinni; hee’ranno qooxeessira qarrantino mannoota babbaxxitino doogganni kaa’lanno. Lawishshu gederano baadiyyete qooxeessira umo wodhitannowa hoogginorira mine minatenni, kalitinore uddisiisatenni, hudidhinorira chuucishatenninna maate hoogino qaaqquulle irkisatenninna rosiisatenni dagoomittete qeechasi fulanno.
Dagoomu dandaamisi deerrinni loosunni sa’e gattannosi yanna danchummate loosi aana hosiisanno gedenna qoxeessu keere agara gede kakkaysanno. Mootimmannire ikkitino woshshattubbarano hattonni dawaro aanno. Baxxinohunni ilamino basera Arbagoonaho mootimmate hoodera ikke latishshu looso loosanni leellanno.
Waaxu gibirinni loosisinni saada ceatenni sae tayxe calla sase kume lekka buna kaasinota Paaster Boggaale xawisino. Qooxeessu qatume galanni keeshshinoha ikkasi qaagiisse, akuri atara, wahe, weese, dinnichanna wolootano latisanni noota xawisino.
Paaster Boggaale xawishshi garinni; ha’nura haqqe kaasatennino seeda ikkitino dirra kiirsiisinoha ikkanna; sase hekitaare baattora /ilaalaho/ kaasinoti ha’nura haqqe xaa yannara cibbantino danne/ dubbo/ kalaqqino. Haqqe bushshu hoshooshama gargaratenni qooxeessaho jawa kaa’lo assitanni nooha ikkanna; kawiinni sainohunnino gaxigalu teesso ikka dandiitinota coy’re; isino qoxeessaho albisaancho baatto loosi’re galinoha ikka dandiinota kulino.
Arbagoonaho kaasino buni harishshu madaabbara egenninokkiha ikkinota qummi asse, saadate obbinninna kompostetenni calla latannoha orgaanike buna ikkinota leellishino. Kunni kalaqamu madaabbarinni calla latinsanni buni kayinni kalqete dikkora addinta hasammannoha ikkasinna woyyaabbino eo afisiisanni noota leellishino.
‘’Gibirinnu ogimma anga’yara noota ikkasenni isilanchimmasi agadhinohu addi buni aana illacha asse loosanni noommo’’ yaanni Paaster Boggaale; buna mooshshe, boonqisiise, sorsiisenna xinqisiise gobbaydi dikkora shiqishannota coy’rino.
Hallanyunni latisanno buninni ledotenni 127 ikkitannonna maamarunni tantanantino baatto loosidhe galtinori ledo mitteenni loosanno. Kuri’’uu laashshitino buna hidhe deerrasi agadhino garinni qixxeesse gobbaydi dikkora shiqishanno. Halanyunni latisanno buni geeshshunni ajinoha ikkirono, qooxeessaho heedhanno baatto loosidhe galtinore irkisatenni isilanchimmasi agadhinoha addi buna laashsha dandiitanno gede umisi widiidi hixamanye assatenni isilanchimmasi agadhinohanna jawa ikkinoha gobbaydi dikkora shiqishate jawaatanni no.
‘’Manchi beettira ajuujja heedhusironna halaalunni daafure dafaafure loosiro seyoo isi ledooti’’ yaanni Paaster Boggaale; halaalaanchimma gumaamo ikkate ha’nura ikkitinota coy’ranno. Isi yaannino; gobba jawa jiro afidhinota ikkasenni mannu hegersenna xiinxallo asse amanamatenninna looso hixamanyetenni loosa dandiiro hedinowa iilla dandaanno. ‘’Anino mannu iillinowa iilla noo’’e. Heeshsho’ya woyyeessanna soorrama noo’’e yaatenni hexxo mudha hoogatenni jawaata hixamanyenninna daafurinni techora iilloommo’’ yaanni xawise, mannu hexxo mudhikkinni jawaata hixamanye assiro seyoo insa ledo ikkitinota leellishino.
Qara asse loosanno waaxu gibirinninna hoteelete investimente loosira ledotenni manna danchu loosira kakkaysatenni maccaha ikkinohu Paaster Boggaale; harunseno konnenni harunsiisate hasatto noosita xawisinonke. Baxxinohunni gobbate keerira baqqeenyunni beeqqo assatenni ilama seejjanna suwashsho doogo widira qola giddiidisi hasattonna harunsino loososi ikkinota egensiisino.
Demmellaash Demmeqe
Bakkalcho Bocaasa 19, 2017 M.D
