Woradu safaminkunni seeda yanna ikkanna; Sidaamu zoonetenni hee’reenna tantanantino honse woradda mereerinni mittoho. Xaa yannara Soojjaati Sidaami zoonera afantanno woradda mereerinni mitto ikkanna; baadiyyete olluubbanna mittu maazzagaajju quchuminni galannoho.
Tenne yannara xaphooma woradu daga batinyi 112 kume ale ikkitanno yine hendanni. Woradaho lamala olluubba gammoojjaame diilallote gadi noonsareeti. Kuri olluubbarano Buna hala’ladunni latinsanni. Woradu quchuma Majo lendeenna gattino olluubba kayinni alichaame diilallote gadi noonsareeti.
Arooreessu worada Sai 2015M.D Onkoleessu aganinni hanafe woradu qara gashshaancho ikke massaganni afamannohu kalaa Kebbede Seele tenne lamala attamo wosinchonkeeti.
Bakkalcho:- Woradaho roorenkanni latinsanniri maati?
Kalaa Kebbede:- Alichaame diilallote gadi noonsa olluubbara Qamade, Hayxe, Baaqeela, Atara, Tuma (darchaamo shunkuruuta), Shaana, Dinnichanna Weeseno hala’ladunni laashshate injo no. Gammoojjaame diilallote akati noonsari lamala olluubbara kayinni Buna hala’ladunni latinsanni. Xaphoomunni, 8 kume 700 hekitaare ale ikkitanno baatto aana Buna latinsanni. Buna luxumbanni Industirrano haammata no. Tenne yannara 17 Buna luxumbanni Industirra loosu aana afantanno.
Ledoteno, Wahe, Badala, Gaashe, Shonkoora lawinore hala’ladunni latinsanni. Babbaxxitino Investerooti xaa yannara Bunu laalchi loosinni bobbakke afantanno. Ninke woradi gede tayxe laalchu dirinni 12 miliyoone kiilogiraame ale luu’lo Buna gamba assate mixi’ne loonsanni hee’noonni. Gamba assinoonni Bunano luxumbe qixxeessatenni kalqete dikkora shiqinshanni. Woradaho 33 loosidhe galtino mannootirano gobboomu deerrinni addi fajjo uyneenna gatensa ispeeshaale Buna mooshshitannori no. Mooshshite qixxeessitanno Bunano gobbate deerrinni shiqishshanno. Xaphoomunni tonaalame miliyoone kiilogiraame ale luu’lo Buna gamba assine luxumbe qixxeessinoonniha kalqete dikkora shiqinsheemmo.
Konni gobbaanni, woradaho gammoojjaame qooxeessubbara Culku shiilo afantanno. Woloottano babbaxxitinori ayirradda shiilla heedhanno. Litiyeeme, Madaabe, Kopere, Zinke labbino shiilo afantanno. Woradaho Bachanu olliira wedella tantanne fajjote woraqata uyneennansa Litiyeeme (Lithium) shiilo gobbate giddo dikkora sokkannori no.
Qoqqowu Way, Shiilotenna Wolqate Biiro Qadeelahonna Baabare yaamantanno olluubbara kayinni Culku shiilo afanteenna dureeyye e’e laashshitanno gede koyinseenna eate qixxaawote aana afantanno. Culku shilo laashshitanno maamarra tantanneenna laashshitanni qixxeessitanno shiilo dureeyye haadhanni kalqete dikkora shiqishshanno dureeyye hasattonsa leellishsheenna fajjonna afanshano uyneennansa looso hanafate qixxaawote aana afantanno.
Bakkalcho:- Arooreessu woradi xintaminkunni albisanna seeda yanna kiirsiisinoha ikkanna dagoomaho hasiissanno horo uytannore babbaxxitino safote latishshubbanna dagoomitte owaante uytanno uurrinshubba ragaanni leellishino lopho nooro hiikko deerrinni xawisa dandiinannite?
Kalaa Kebbede:- safote latishshuwa dagate lopho ollohissanno yine ammannanni. Safote latishshi nookkiha lopho didagganno. Ninkewano addi addi safote latishshi aana dagate dawaro qolate loosamanni noori bacuri no.
Fayyimmate owaante uytanno uurrinshubba halashshate ragaanni tenne yannara onte fayyimmate mereershubba hattono mitte umi dirimi Hospitaale afantanno. Tini umi dirimi Hospitaale ninke callira ikkikkinni Hookkotenni, Cabbenni, Daaeelunni hattono gama Cirretenni dagganno dagoomu bissara owaante uytannote. Onte fayyimmate uurrinshubba no. Kuri gobbaanni baalante olluubbara fayyimmate keellubba no. Woluno, Hospitaalete hundaanni galannohu dagate xagichi mini afamanno. Kuri uurrinshubba fayyimmate handaarinni loonsanni loossara lowo injo kalaqqino.
Rosu handaarinni la’nummorono, Arooreessu woradira xaphoomunni 38 rosu minna afantanno. Kuri mererinni sase jawiidi layinki dirimi rosi minna ikkitanna; gattinori 35 umi dirimi rosi minnaati.
Rosu uurrinshuwa ragaanni danchu garinni iillinshoonni. Deerru deerrunkunni rosu isilanchimma agarsiisate loonsanni loosi noo gedeenni hee’reennanni yaate. Islanchimmate xe’ne heedhanno. Baxxinohunni, umi dirimi rosi minna baalunku qansootira iillishate hende loonsoonniha ikkasi kaiminni ijaarshu isilanchimma aana mitiimmubba no. Sai hawadi yannara kayinni woradu mootimma dagate ledo halamatenni hala’ladunni rosu minna ijaarsha assitino. Isilanchimma agarsiisate loosi noo gedeenni hee’reennanni rosanna rosiisate loosi kayinni danchu garinni gumulamanni no.
Konni gobbaanni, safote latishshi ragaanni doogote ledo amadisiisantino mitiimma woradaho hala’lado no. Woradu Hawaasi quchuminni 182 kiilomeetire xeerti’re afamanno. Hawaasinni Bansi geeshsha noo doogo culuuta (asfaaltete). Ikkollana, Daayyenni Arooreessu geeshsha 42 kiilomeetire ikkitanno doogo tenne yannara Chaynu kubbaaniyyi culuuta kolishsho doogo ijaarate balaxote looso loosanni afamanno. Asfaalte karate albaanni bushshu looso loonsanni hee’noonni. Konni gobbaanni quchuma e’ni gedensaanni babbaxxitino olluubba xeertonniti no. Kuri olluubba xaadissanno doogganna buussa mootimma loosa hanaffino.
Albaanni hananfeenna seeda yannara gumulantukkinni keeshshitinoti Majonni Oddigambo geeshsha nooti 21 kiilomeetire doogo sai 2016M.D loosante gooffino. Majonni Gubboheemma massitannoti 25 kiilomeetire doogo loosate hananfeenna xaa yannara 14 kiilomeetire geeshshi loosantinoha ikkanna; 11 kiilomeetire doogo loosi gatanno. Tini doogo Arooreessanna Cirre woradda xaadissannote. Gubbo yinanni base widoonni. Mitte kayinni Majo Arawe yinanniti 18 kiilomeetire ikkitanno doogo lame dirrara albaanni loosante dagate owaante uytanni afantanno. Gattinoti mite mite dooggate pirojekitubbano bushsha murate loosi goofeenna care diriirsate loosi gatanno.
Qoqqowu mootimmano woradaho dooggate loosi mucci yaanno gede jawa sharro assitanni afantanno. Sa’u seeda yannara doogote safote latishshi hala’la hooga dagate xa’mo ikke keeshshino. Konni gobbaanni Ciicotenna Lodoma yaamantanno Laggara qoqqowu mootimma 39 miliyoone ale birra fulo assite jajjabba buussa ijaarsitino. Kuri buussa ijaarshi sai diro goofino.
Woluno, Majonni Gubboheema massitanno doogo aana afamanno Lagira 20 miliyoone ikkanno birra gaammeenna buusa ijaarranni hee’noonni. Konni buusi ijaarshi tayxe dirinni goofeenna dagate horo aanno yine hendanni.
Woradu qoqqowunni xeertowa afamannoha ikkasinni ledo amadisiisame xaaddinota dooggate anje qarrubba tirate hixamanyine loonsanni hee’noonni. Woradaho laashshinanni Buna dikko fushshate doogo hasiissanno. Tenneno hedote giddo woratenni mootimma xaa yannara hala’lado looso loossanni afantanno.
Xalala anganni waa lainohunni quchumaho way mitiimma no. Quchuminke alichaame qooxeessira afamannoha ikkasinni; daadanno wayi calla no. Mootimmano mixo fushshite seeda yanna xiinxallo assite 53 miliyoone ale ikkanno birra gaamatenni Majo quchumi way pirojekite hanaffino. Tini Majo xalalu anganni way pirojekite ijaarshi aananno Arfaasu agani kawa goofeenna dagate horo uytanno yine hendanni. Way anje qarrissannori mite mite baadiyyete olluubbarano babbaxxitino pirojekitubbanni afi’nanni irkonni qoqqowu mootimma jiro gaamtanna xalala anganni waa baalunku qansooti afidhanno gede assate sharrammanni hee’noonni.
Caabbichu tuqishshi ledo xaadinohunni Shaakkisonni dayno xuruura ikkasinni caabbichu lowontanni qarrisanno. Wolootta woraddara Sidaami giddoonni sainohu caabbichu xuruuri iillino. Arooreessaho kayinni Qoromiyu qoqqowi Shaakkisonni 80 kiilomeetire xeertinyinni dayno xuruuraa ikkasinni yanna baala murmuramanno daafira dagatewidoonni danchu gashshooti xa’mo ikke ka’’anni keeshshino. Woradaho caabbichu xuriira halashshate mootimma lowo waaga baatte sharrantanni nooha ikkirono; cabbichu halashsho anje dagate kasseenyi ajanno gede assinoho.
Woradinkera xaa yannara lame fayyimmate mereershubbanna Hospitaale calla caabbichu owaante afidhanno. Shiwotenni goshoonshe massinoonni xuruura ikkasinni kunino tatta’’anni qarrisannoho. Gattinori sase fayyimmate mereershubba kayinni caabbichu owaante afidhinokkireeti.
Laabiraatoorete buuxo assinanniha ikkiro caabbichu hee’ra noosi. Ikkinohura, caabbichu hoonge korkaatinni woradaho sase fayyimmate mereershubbara mannu laabiraatoorete buuxo owaante diafi’ranno. Lawishshaho, godowii noo amuwi hashsha daanno woyte baatire xawinsanniiti iillshiinshannihu. Alba loonsi yannarano dubbu giddoonni abbinoonni caabbichu xuruura ikkasinni mitiimma dandaannokkiho.
Sai hawadi yannarano caabbichu lame aggana geeshsha baeenna lowonta jifamanni sa’noommo. Hospitaalete marreno hasi’nanni owaante garunni afi’rate ragaanni caabbichu murmurama qarrinni jifammanni hee’noommo. Ikkollana, qoqqowu mootimma kayinni qarranke kulleenna muli yanna kawa jawaata sharro assitanni nooha ikkirono caabbichu qarri sufino garinni ditiramino.
Bakkalcho:- Woradaho Investimentete injo goshooshate raganni noosi kaayyo maa labbanno?
Kalaa Kebbede:- Woradu roore anga uurrinshate muronni diwamannoho. Alichoho Qamadenna Hayxe hala’ladunni latinsanni. Gammoojjete kayinni Bunaho. Buna daakke qixxeessite gobbaydi dikkora soyaate, baatto Ilaalaame ikkasenni Loojja ijaaratenni loonsiro daa’’attote handaara halashshinanni. Xa ijaarantanno noo culuuta doogo injo kalaqqannohura Hoteella ijaara dandiinanni. Woradaho babbaxxitino kalaqamu shiilo afantannowa ikkasinni handaarunni Investimente goshooshate jawa injo no. Investe assitanno bissa dagge fooliishshidhanno Hoteella hasiissanno.
Leemmichuno hala’ladunni afamannowa ikkasinni, handaarunni bobbanke babbaxxinore laashshate dandiinanni. Babbaxxitino haqqe no. Weese, Malawu hattono Abukaado noo daafira kuri baalunku handaarra Investimentete injo kalaqqannoreeti. Malawo laashshate loosinni xaa yannara mittichu dureessichi fajjo adhe looso hanafino. Lame hekitaare ale ikkitanno baatto aana yannitte Diidu kosho wore loosi’ranni afamanno. Saadate ceattonni, Bulleete faabrika qasatenni loonsiro hala’lado injo no.
Bakkalcho:- Woradaho arri gorsu latishshi loossa hiittoonni gumulate mixidhinoonni?
Kalaa Kebbede:- Woradinkera duucha olluubbara daadanno way noo daafira arri gorsinni latinsanni. Faccanu olliira arri gorsinni Qamade latinsoommo. Dagate dooramino wixanna bushshu madaabbara labbinori gibrinnu waaco yannatenni shiqqonkena yitanni xa’mo shiqishshanni afantanno. Konni ragaanni arri Qamade lede Tumaatumenna Qunqumado shaana, darchaamo shaana, Dinnicha lawinore hala’ladunni latinsanni. Woradaho 1 kume hekitaare ale ikkitanno baatto arri gorsinni latinsanni. Babbaxxitino gati mu’ro latinsani.
Mitte uurrinsha MekkaaneYesuusi yinanni pirojekite ijaarsitinoti Faccanaho noonke. Wole kayinni mootimma ijaarsitannoti Qadeelaho yinanni olliira 82 hekitaare baatto latisa dandiinanni pirojekite xiinxallo gundeenna looso hanafa calla gattino. Tini pirojekite looso hanaffuro qooxeessaho 82 hekitaare baatto aana heedhanno daga horaameeyye ikkitanno yine agarranni.
Bakkalcho:- Sa’u muli barrubba giddo Xaphoomu ministirchinni baadiyyete koriidere latishshi loossa hanafisiinsanni yinoonni; woraduno roorenkanni Leemmiichu hala’ladunni afamannowa ikkasinni hananfoonni loossa heedhanno?
Kalaa Kebbede:- Arooreessu woradira mannu quchumu giddo lede roorenkanni huxxa Leemmichunniiti huxxi’rannohu. Woxu fulo lainohunnino Leemmichunni huxxi’niro boode woxu fulonniitilla hoowe biifisi’ra dandiinannihu. Konnira, woradu qaru quchuma Majo lendanna baadiyyete qooxeessubbarano mannu Leemmichunni huxxi’ranno. Albaannino hundinni kayse daggino egennonna hayyo noo daafira albillicho roorenkanni halashshatella agartannonketi.
Tenne yannara qoqqowu mootimmano baadiyyete doogga woyyeessate illacha tugge loossanni afantanno. Doogimaru qaccere guraano qiniiteennino 6 meetire geeshsha halashshinona yineenna xaa yannara gaadunni loonsanni hee’noonni. Konneno huxxunni ledo xaadinsanni koriidere assine biifisate injo kalaqate hananfoommo loosi noohura albillicho kaajjinshe sufisiinseemmoha ikkanno.
Bakkalcho:- Woradu mootimma qansoota loosu kaayyonni horaameeyye assate looso hiittoonni xawisatto?
Kalaa Kebbede:- Qansootaho loosu kaayyo kalaqate ledo amadisiisaminohunni tayxe 2017 baajeettete dirinni haammata wedella goyirete loosinni tantanne loosu giddora eessinoommo. Konninni, digirenna dipiloomu rosu deerri noonsa wedella maamarunni tantanne 40 hekitaare ale ikkitanno baatto uyneenna Qamadenna Hayxe latissanno gede assinoonni.
Konninni, 200 ikkitanno wedelli tenne kaayyo horaameeyye ikkitino. Xaa yannarano wedellu latissino gidi iille danchu deerrira afamanno. Mootimma rosu minna noo baatto hattono mootimmannita fano baatto haadhe injeessiteenna wedella tantanne loosu giddora eessinoommo. Kuri wedellira 1 miliyoone ikkanno birra liqoote kaayyono shiqinshoonni. Kuri wedellira dooramino wixa, bushshu madaabbara, noora lawinore shiqinshoommonsa. Womaashshu uurrinshubba ledono xaadinse liqoo injeessineenna goyirete loosira e’e no. Woleno, albaanni mittu maamarinni 60 wedelli Litiyeeme (Lithium) yaamantanno shiilo laashshitanno gede tantanneenna loosidhanni afantanno. Woloottano 50 wedella Qadeelaho culka laashshitanno gede tantanneenna afanshu tajete woraqata afidhe culka umateloosira e’anni afantanno. Saeno, shiimmaaddu daddali loosinni hattono babbaxxitino owaantete handaarranni konteenerenna sheede qixxeessineenna loosu giddora e’ino. Baadiyyete ikko quchumaho tayxe dirinni wedellaho illacha tungeeti loonsoommohu.
Rosu minna hoowera afantannota konni albaanni hallanyootu kirunni adhitanni loosidhanno baatto agursiinse wedellaho loosu kaayyora horoonsi’noommo. Konni kaiminni, wedelluno hagiirraamma ikkitino. Laashshidhino gideno aantanno Sadaasunna Arfaasu agannara gamba assidhannoha ikkanno. woloottuno Diidu ceattonni tantanante loosidhanno gede assinoommo.
Bakkalcho:- Woradaho dubbu jiro ikkito shiilo seerimale doogonni horoonsi’nanikki gede gargarate looso hiittoonni xawisatto
Kalaa Kebbede:- Dubbu jiro heedhurooti gobbano hee’ra dandiitannohu. Haqqu hasiisannokki garinni buujjami bikkinni bushshuno hoshooshamanno. Mannuno gawajjamanno. Dubbu buujjamiro baattono laalcho diuytanno. Baychu mulluugamiro bushshu diilallotenni ikko xeenunni hayishshame ha’ranno daafira baatto horo uytannokkita ikkitanno. Konni kaiminni, kalaqamu dubbi dolamannokki gede lowo sharro assinanni hee’noommo. Dubbo seerimale doogonni doltannore hajo la’annonsa bissanni ledo kaajjado harunso assinanni seerunni xa’mantanno gede assinanni hee’noommo.
Woradinke ofollasinnino Ilaalaame baattooti. Tenne Ilaalaame baatto aaninni haqqe akkimale dolante gooffeenna bushshu hoshooshamiro tige to’anni jajjunna mannu lubbo aana gawajjo iillitara dandiitanno daafira seerimale dubbu jiro buujjate assoote gargarate lowo sharronna harunso assinanni hee’noonni. Konni kaiminni, seerimale xaawulu daddalono woradunni olluubbate geeshsha kaajjado gutu wolqa uurrinse loonsanni hee’noommo.
Wole ragaanni shiilo seerimale doogonni fushshitanni horoonsidhanno bissa dino. Maamarra tantanneenna shiilo fushhsitanno gobbate giddo dikkora shiqishshanno gede assinanni loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Ledonke keeshsho assite oottonke xawishshi daafira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Kebbede:- Anino lowo geeshsha galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Bocaasa 19, 2017 M.D
