Fayyimmate horo huwantannihu xiwammoonni barraati. Keeraanchu hee’noonni yannara naaxxaleessu maalinke xiwamannokkiha lawannasi wole shee kiise fuugisi’ranna maalasi kee’misi’ralla hasi’ranno. Kayinnilla maalu abbannore dianfoonnina mitto barra hedeweelcho xiwammanni woyte hakimete mine xagga hasi’ratenni gatannohu mittuno dino. Konne ikkollana, hattenne deame yanna sa’ino xagga xissammohura hirannohu bati’rino. Ga’a qaaga giwino.
Tinne xawado hedo borreessate kaimi’ya sa’u lamalara Sidaamu qoqqowi yanna s’ino xagganna faabrikkatenni fultino anganninna intanni laachi aana adhino qaafo harunse ikkirono; qoqqowu giddo Aliyye zoone lakkote quchumira eoommo suuqera xaadinoe tunceenyinniiti.
Mayi xaadi”e lawi’ne? mitte ama suuqe dagge “RIFA” uyie yitusi suuqete anna. Isino gura qiniite laikkinni duumo kuula afidhino luduudaame kinine wolootta shaqaxxa mereerinni fushshe milaaccetenni mure lame guma uyise. Xagicho ikkinota huwatummorono saadannita labbinoe kee’millu kininennihu. “ile maati” yuummota godowa gobbara qolannae tenne rake hursitannota “Rifa” hidhoomma yitueta rahe silke fane foto kayise googile e’’e laeemmo woyte tini kinine godowa gobbara qolannoha hursate ikkikkinni Shombu /TB/ labbeemmeriraati. Isonninni yanna sa’ose hooggose buunxikkinni.
Tenne kinine dikkote giddono shaanunna maxinete gede assine hirranna ille gantue. Hajo la’annonsa bissa konni albaannino tenne hajo aana xa’minoommoha ikkirono, barru qidaame ikkasinni dawaro qolanno sooreessi dihee’ranno yee kanballi yuummo. Kayinnilla dagate seerimalunni shiqqanno xagga mageeshshi geeshsha hadho kalaqqanni nooro hedeemmo woyte goxichu bainoe.
Xaa yannara qaaqquullu anfoonnikki garinni taraabbannokkinna hurtannokki “cronic desease” aana ubbanna huwanteemmo. Konnira kaimu yanna sa’ino xagga,ogeessunni buuxo assinannikkitinna suuqqatenna dikkote hirranni xagganna mite mite faabirikunni fultanno sagalla ikkitinota hiitto deammeemmo.? Konnira yawo ayetekka? Ninkeno xa’mineemmo.
Yannaasinchu laalchi bati’rino tenne kalqera do’nootunna machi beetti lubbo hajonsa ikkitinokki daddalaano batidhanni daggino. Kayinnila togoo daddalaano sodhinori hee’riro ga’a maalinsa dhiwame daafuranno barra insarano togoori xaadannotaati.
Horote yanna sa’ino xagganna sagalla hadhaabbinota ikkasenni xaa yannara manchi beettira fayyimmate dhiiga ikkitino. Bagu aana bakakka! Hureemmo yee fayyimmate uurrinsha marino hallanyino yanna sa’ino xagga kakkachuullunni deame wole xisso aana uwanni afamanno. Roorenkanni baadiyyete.
Horote yanna sa’ino xagga gamaxantinonna sammi yite daaffanno maaxantino urdeeti. Xawoho daanno ola xoonqe woy sharramme qeellanni. Yanna sa’ino xagganna faabiriku sagalla kayinni maaxante gawajjitanno urdeetinna hadhooti.
Horoonsi’nanni yanna sa’ino xagganna addi addi faabrikkate laalchuwa egemmineenna xagicho ikkatenni hadho,inteenna sagalimmatenni dhiiga ikkitanno.
Yannansa sa’ino dhibbu gargarooshshi xagga labbeemmeri xissonna daafamme hursatenni rooore wolootta tatawantino xissora tugganno. Wona Rifa yine adhiniti rakke deeo mooshshitara dandiitanno;kayinnilla wole hadho kalaqqanno.
Faabirikkate laashshineenna fultanno sagalanna agatto yannase sa’uro hattonni hadhote. Mite mite kayinni isilanchimmate xe’ne noonsareeti. Baadiyyete qooxeessira suuqqate intanni sagallanna xagga addi addi shaqaxxanni ledo ataachine hirranna la’nanni. Dikkote giddono arrishshonna xeenu gananna diriirsine hirranni xagganna addi addi shota agatto harfa kalaqqannote.
Xagga akati akatinsa garinni jawa iibbilleno ikko qiindille hasidhannokkiti no. Konne bade komadiinosi biifise woranno ogeessino kiirotenni woffiimaho. Horote barri sa’’a calla ikkikkinni,maanxoonni base umisenni xagicho horote gobbaanni assitara dandiitanno.
Horote yanna sa’ino xagga,sagalete laalchinna shota agatto mayira hala’litu yiniro;umuhunni manchi beettira marartannokkinna kiisensa calla la’anno mite mite honqooqa daddalaano hala’laati. Layinkihu qorqorshu shoshshogga ikkanno. Wole widoonni daga ikkado huwanyo hoogatenninna amanyootu xe’ne noonsa laashshaano kora ikkitanno.
Kalqoomu deerrinni togoo assoote hunate seeru wodho fushshine millinsirono; jeefisate aana xaano jifannori dimuramino. Itophiyu gedee lophitanni afantanno gobbuwara kayinni togoo assooti luphiimaho.
Konnira kayinni dagoomitte fayyimmate bissa gaadunni togoo assoote murte hunsiisatenna yanna sa’inonsa xagga gargarate umihunni kaajjado qorqorsha assanna laynkimeeshsho dagano afibbeelletenni dhibbaho ubbannokki gede balaxote huwanyo kalaqa hasiissanno. Kontirobaandetenni e’anno xagga kaajjinshe qorqoranna wodhote garinni togoo kakkachimma aana bobbakkino hallanyooti aana rosiissanno qaafo adhano agarrannite.
Halaale coyi’niro dikkote shaanunna maxinete gede karre hirrannikki baadiyyete quchumma hiittenneeti? Yanna sa’ino xagga fushshe giiranna la’noonnihu hiikkonne xaggate kuuso mereershaati? Suuqqate umu damuume hirannokkihuna? Ki’nenkura!
Qaafo adhineemmo yanna xaati. Ninke meessaneeto agara hasiissanno. Hurre hasi’re dayinohu harfa hidhe ha’rannokki gede xaggate kuusonke yanna yannatenni qorqorro. Suuqqatenna dikkote hirreemmo xagga duunise dihakkootina ogeessunniwa qollo. Konne assa hoongummoro,tii’’inkera xawa hoogiro atino manchi maalaatina ga’a angakkita adhatto/adhatta!
Maaxantino hadho,yanna sa’ino xagga,faabrikunni fulte suuqqate keeshshitino shota agatto fayyimmate bidhatto ikkitannokki gede deerru deerrunni afantanno hajote annuwi jawaatto!
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Bocaasa 19, 2017 M.D
