kipho,gibbonna gaance tenne kalqe aana hee’ni eega digattannote. Baccichu baccichunni ledono kiphamannolla. Manchi beetti kayinni kipho tirate umisi huwanyo,egennonna dagate balchoomi noosiha ikkasinni kalaqantino gaancenna kipho tirate bofolle malannonna amaalanno.
Xaa yannara kalqenqenke addi addi kiphonna gaancenni sakaalantino. Konne tirate sayinsummo lamala jeefora Afrikaho 22 gobbuwanni fultinori 400 ali beeqqaano beeqqitinoti qooxeessu keeru konfereense Itophiyu qaru quchumira Addis Ababaho torbitino. Doorronni konforaansete mereershino Itophiyaho addi kaayyooti.
Hasaawu keeru aana torba,ma’lanna amaala awaawurtannokkitanna jiroo’mitino Afrika kalaqate ayerinnino aleenni hasiisannoho. Kuri Afriku gobbuwa riqiwaano bayi’ra qooxeessu keeru konfereense beeqqitu yannara keerehonna ga’labbote assinanni hixamanye balchooma ledate leellishshino jawaantera, Addis Ababaho noo dipiloomaatootinna keeru handaarira loossanno mootimmannire ikkitinokki uurrinshuwano beeqqitino.
Kalqenkera kiphonna olu yanna yannantenni bati’ranni daasinni keeru hajo kalqoomu sirnya ikkitino. Gobbuwa, kalqoomu uurrinshuwa, gobbuwate massagaano, macca manni .. wkl keere qara sirnya assidhe millissanninna keereho hasiisanno illacha aa hasiissannonsata hururante huwachishshanna la’nanni.
Eewanni kalqenke xaa yannara batinyu garinni tuncu yitanni nooseta keeru hoonge; mitiimmate ledo amadaminohunni baattanni noo waagi widoonni, keeru hajo kalqoomu sirnya ikkitanno gede assinanni hixamanye duuchu garinni jawaachinshannita qoleno baalunku irkonna halamme xa’mitannota; jawaante millisano hasidhannote.
Ga’a barra duucha hexxonni agadhannohu manchi beetti; keeru hajo hedate dhukasi garunni ho’ronsi’ratenni hanafe; hedannoha guuta asse ga’asi xawado assi’rate assanno hixamanye seyoora riqimbannikki maareekko noosi.
Keeru nookkiha ga’a agurreenna techo nafa garunni heda didandiinanni; kuni kalqoomu halaaleeti. Biree waro keeru hoonge ledo amadaminohunni kalqe baattino hasiisannokki waagi; manchi beetti kolishsho dhaggenni borreessame leellanno. Manchi beettira calla ikkikkinni kalqamu qooxeessirano keeru mageeshsha hasiisannoro sao rosiishsha assine adhinannite.
Techono kalqenkera shoolenka ragaanni olunna kipho no. Kurinnino albiidi yannanni banca doogonni miloyoonootu reyootenna bisu xe’nera ubbanni no. Xibbuu kuminni kiirranni manni keeraancho heeshshonsanni horrantenna darante shigiggissanno heeshsho xiibbanni no. Tiriliyoonetenni kiirranni jirono daafantanni no.
Mitto widoonni woyyaabbino kalqe ijaarate dandiisannoha haaro kalqete amanyoote kalaqate hixamanye assatenni; konnino sayinsenna tekinolooje heeshsho duuchu garinni shotissanni noo xaa yanna kalqera; xaadooshshu hoonge keeraancho doogonni amaalammetenni tira hooga kalqenke lame dana uddidhanno gede assinose.
Kuni leellino halaali baalunkunni Afriku gobbuwara ‘’bagu aana bakakka’’ ikkinonsa; kuri gobbuwanna dagansa kuri’’uu kalqoomunna qooxeessu akati noonsa kiphubba danonni jifantanni no. Buximatenninna duumballichotewiinni fulate assitanno sharrorano ledote jifo ikkanni noonsa.
Kalqenke banca ikonoometenna poletiku burduuqamme giddo kadasera dandaannoti duucha huluullooti. Tenne kalqoomu jifonni co’o yitino gobbano ikkito daga heedhara didandiitanno.
Huluullotenni fulate noo doorshi; keeru daafira huuro gotti assine macciishshiishate; mitiimmubba yanna fajjitannotenni keeru amaalammenni /hasaawunni tira; konnira ikkannoha kalqoomu halamme kalaqate. Konne lainohunni Itophiyu tenne lamala jeefora harissino kakkayissinohu qooxeessu keeru songo afisiissanno kaa’lo addinta jawate. Bero olinna kipho dhaggenni rosatenni keeru daafira batinse suuna; seyoosirano baalunkunni roore kalqoomu halamme kalaqate.
Baxxinohunni Afriku gobbuwa kadote wolaphonni layinki soodinni kayse jiffannonsa keeru hoongera hegerera tirate keerinsara ha’nura ikka hasiissannonsa. Keerinsara ayeno agadhitukkinni uminsa mitiimmansa tirtannore ikka agadhitannonsa. Konnira ikkannohu halammetenna bitimu hixamanye kalqateno techonni woyyinohu wolu barri dino! Konne ikkinohura,keereho amaalama jiroo’mino Afrika ijaarate balaxaancho hajootina; Ariku hajora afriku mala hasatenni anga wortannorira bee’o hoollo!
Bakkalcho Bocaasa 19, 2017 M.D
