Ameeriku diyaspoori Keeru gaadaanchi 13 Uurrinshanna egennaammu mannootinni uurrinsoonni uurrinshaati. Konni giddo qole Kalaa Daawiti Gelleso Alambohu riqiwinoti uurrinsha “Oomo Itophiyu Mittimmanna Farcote Mereersha’’ ikkanna, isi Uurrinshu xintaanchootinna Pirezidaantichaho. Itophiyu giddo hee`re babbaxxitino rosi minna rosiisinoha ikkanna, mootummate biiro giddono sooreessa ikke loosino. Yaareedi Muuziiqu Rosi Mine sooreessa ikke loosanni hee`reenna rosu kaayyo afi`re baara widira ha`rino. Baara wido babbaxxitino basera loosanni keeshinoha ikkanna, keeshshino yannara haammata loossa loosino.
Isi keeru gaadaanchimmasinni ledo 20 ikkitanno uurrinsha uurrisinohu Diyaspooru Mittimma Borreessaanchooti. Keeru gaadaanchimma xintantunkunni sette agana ikkino. Konni giddo Itophiya dagginori hones calla ikkiturono, haammata miilla babbaxxitino korkaatubbanni gattinota kulino. Diyaspooru gobbasira ma assanni nooronna xaa geeshsha gobba qarru giddo e`u yannara diyaspooru miilla Itophiya gatisate assitino qeechansa hattono albillichono noonsa mixo aana keeru gaadaanchi Pireesete komunikeeshine sooreessi ledo hasaawa assine konni woroonni noo garinni shiqinshoommo. Dancha niwaawe ikko`ne.
Bakkalcho:- Ameeriku gobbara noo diyaspoori gobbate hajo aana noosi illachi maati?
Kalaa Daawit:- Albi yannara gobbanke hajo aana lowo yannara hasaanboommo. Haammata yannara gobbanke hajo daafira dira fulloommo. Hakkonni diri aana gobba gatisate dandiitanno sokka sayinsoommo. Babbaxxitino yannara xawishsha uurrinshinke siivile mannooti widoonni fushshinoommo. Mootimmano hiittoonni loosa hasiissannoro raga worroommo.
Tenne yannara nooti yannate hajonna harunsite fultanno oduubba calla la”atenna coyi`rate aleenni dagate mereero e`ne halaale buuxisiinseemmo yannara iilline kuneeti ilammoommo gobbankera dange uullate aana noo halaale harunsinanni hee`noommo. Xaa yannara Itophiya dagginori diyaspooru keeru gaadaanohu illachu maati yiittoro gobbaanni hee`ne macciishshinoommohunni calla gumullammonkunni gobbankera ha`ne basete leelline kalaqamanni noo qarrira dawaro aate qeechanke fulateeti.
Baara wido Itophiyu su`ma hunatenna diqqillo buurate looso loonsanni daafira gobbate giddo leelline konni garinni Itophiyu su`ma huntanno mannootiranna gobbuwara dawaro qolate isi Itophiyu masseennaati su`masi hunnannihu yaannoha konne halaale huwatate yineeti gobbankera dangoommohu. Konne assineemmo woyte Addis Ababu quchumira calla ikkikkinni, daramaano noo baycho baala beehamme ha`ne towaatateeti.
Bakkalcho:- Itophiyu konni jawu qarri giddo noo yannara diyaspooru gobbasi qote uurrate assanni no millimillo maa labbanno?
Kalaa Daawit:- Itophiyu diyaspoori gobbasira dancha hedannohonna qarramannoho. Konne Itophiyu giddo kalaqamannoha mitte odoo macciishshinara albaanni baara wido noo Itophiyu qansichi balaxeeti macciishshannohu. Barra baala miidiyu yaannota baala buuxanni Itophiyu haja aana baqqi yee harunsanni leellanno. Gobbanke xaadinose qarrinni fultanno gede kaa`late hasidhannori duuchaho. Tini kaa`lo yaa soorro daggara albaanni kayinse dimokiraasetenna keeru daafira sharramate dira fulano giddo amaddinote.
Itophiyu aana gawajjo abbitanno hajo aana gobbaydi wolquwa kalaqqanno xiiwo baalate hee`noommowa hee`ne huuronke macciishshiinsheemmo. Lawishshaho, ani hee`reemmohu Waashingitenni Diisi ikkanna, Waashingiteninni kae NiwYorke ha`ratenni keeru dira assinanni gobba`yara injaanno yeemmoha baala assanni keeshshoommo.
Saihu sasu agani albaanni diyaspooru umisi kakkaooshshinni 375 kumi doolaare fushshino kaa`lo giddo gobbate gargartora ikkannoha amande gobbate giddora dange Gobbate Gargarto Ministeere Deetitra uynoommo. Ani soorro daggu kawa Itophiyu hajo lainohunni Itophiya kaxxummonkunni sayikkite.
Ninke illenkenni la`noommo soorro Itophiyu qansoota kaajjishshannote ikkinninna mitte daga wole daga aana roorricha assitannota ikkitinokkita huwata dandiinoommo. Konnira, konne huwante daga`ya afii`yanni rosiisa hasiissannoe yeeti basete leellate dandoommohu. Ikkinohura, tenne gobba kaxxummonkunni sasu aganira Wolayittaho baadiyyete olliira caabbichu nookki base baalate hakko galanni halaalaancho coye rosiisanni keeshshoommo. Hattenne yannara ani rosiiseemmota gibbinori xawoho gawajjo iillishshaera lowota wo`naaltino.
Konni gedensaanni Ameerika ha`re Siivikete Mittimma uurrisate gumulummo. Konni korkaatira qole umi`yanni jawa waaga baatummorono afamishsha aannohunna hajo wodaninni adhe loosannoha hoogatenni hendoonni geeshsha ha`ra di-dandiinoonni. Konniraati Wodiidi Itophiyi Siivikete Mittimma uurrisate kaoommohu. Tenne Siivikete Mittimma uurrisate mitte hedo noonsa uurrinsha ledo mittimma kalanqe, konni gedensaanni Itophiyu diyaspoori Mittimma xintinummo. Mulenni qolle keeru gadaano xinta dandiinummo.
Bakkalcho:- Soorrote albaanni noohu haammatu diyaspoori lowo yannara keeru dira fulannohu mootimma giweeti yinanni. Soorrote albaanninna gedensoonni noo diyoaspora hiittoonni xawinsanni?
Kalaa Daawit:- Ani konne sasu garinni bade laeemmo. Soorrote albaanni noo diyaspoori xibbuunni 75 anga ikkannohu hatte yanna mootimma giwe dira fullannoti garaho. Xaphoomunni mootimma kalaqqannoha kadote gashshoote gibbe fultanno. Konnira qaru korkaati qansoota korkaatiweello usurranni; dimokiraase gobbate heedho yitannorinna insa labbannori hattono togoo labbanno hajja xawisate dira fultanno. Konni ledo amadisiisame mootimma dirrito; doorshunni keeraancho mootimma kalanqo yitannorino no. Kuni coy, babbaxxitino millimillo kalaqe gobbate giddora iille keeraancho mootimma kalaqate geeshsha iillino.
Tenne yannara daggino soorro baalanka diyaspoora yaa dandiinanni garinni tashshi assitinonke. Xaphoomu Ministirichi Dr Abiy Ahmdihu Waashingiteni Diisi day yannara iso adhate worroonni komite giddo mitihonna hattenne yannara addintanni tashshi yaannonke garinni adhinoommosi. Dira hashshihunni 8 saatera hananfe assinoonni; Dr Abiy adhate hashsha firaashe karre agarroommosi yaate. Konni garinni xaphoomu ministirichira assinoonni irkote diri xaa geeshsha qaagamannoe.
Hattenne yannara Dr Abiy, maakkiyaato agginannita xeissine mitte doolaare gobba`nera irko asse yeenna Itophiyu diyaspoori “Tirest Fendi” yinannita uurrinse woxe fushsha hananfummo; kuni loosinkeno gumaamo ikkanno gede yanna yannatenni daga kakkayinsanni dancha looso loosa dandiinoommo.
Mereeroho kayinni Burraayyu qooxeessira qarru kalaqami; tini konne heedheennanni Addis Ababa Addis Abebeho yitanno uurrinsha woleno kalaqantu. Gobba togoo dambalinni shafama hanaffu. Gujetenna Gediote mereerono qarru kalaqami; daramaano base baalate batidhu; Wolu wole xiiwanna la”a rosantinota ikkitu. Konne baala base baalate gaance ka`anno gede mixo asse kalaqinohu Junta ikkinota anfi. Konninni jeefo afi`rikkinni Juntu xagarro Ameeriku geeshsha suffu. Konninni kainohunni baara wido noohu diyaspooru lamewa beehami.
Mitte gaamo Addis Ababa gashshate hasatto noote; Addis Ababu qoqqowa ikko yitanno gaamono hattonni kaajjite shiqqu. Kuni qole seeru amuraate harunsinokki dogonni Addis Ababu qoqqowo ikka hasiissanno yitu. Kuni di-ikkanno yitanno gaamo mereero kipho kalaqantu. Konne harunsite konne coye iibbibbishshannori 360 yinanni miidiyinni kaphu mashalaqqe tuqissannori fultu.
Babbaxxino qarrinna shetto kalaqantino daafira soorrote mootimma irkisate jawa qarranna jifo ikkinonke. Umihunni Itophiyu diyaspoori Tirest Fende yine uurrinsiti konni ale woxe gamba assine kaa`lateno kaajjite ha`ra di-danditino.
Qoleno sirchu polotika harissannori Juntu wolqa no. Juntu hattenne yannara konne qarra iibbibbishate jawaate milli yaanni noo yannaati. Insa balaxxe qixxaabbino; konne assa dandiitinohu angansa noo mootimmanna biilloonye horoonsidheeti. Biiloonyu aana heedhe addintanni lowo miinjanna woxe moorte hadhino. Baara widi baankera kuussino woxinni Loobiste hidhite Itophiyu aana diina kalaqate haammata gaamo tantantu. Kuri Lobistooti konni loosinsanni Itophiya ajishshe Woyyaane Junta biilloonyeho wirro qolateeti.
Juntu manni addi addi yannara baara widira fultanno woyte ikkannonsa woxe horrite dagganno. Muli yanna giddo ani afoommoha kuleemmohena, tenne yannara usuru mine noohu bashsho Somaale Qoqqowi Pirezidaantichi Abdi Ille usuramara balaxe Juntu qixxeessiteenna haammata woxe gamba asse Ameerikaho mare jawa uurrinsha faninota afoommo. Mootimma balaxxe affe usura hooggeemmero Ameerikaho bowino dureessi heeshsho hee`ra dandaannonka. Konne Juntu balaxe qixxeessinosi.
Juntu Somaale, Amaara, woy Tigirete daga calla di-ikkitino. Hattenne gaamo giddo woxunni hiraminohu Wolaytuno no. Kuri bissa hasidhu gede umonsa biddi assite tantanantinote. Insa kalaqqino babbadooshshinni diyasporu dhukinna wolqa shoshshoggitanni hadhu.
Konni mereero Sirbaancho Hacaalu Hundeessiha shitu. Ko mereero kalaqantino foonqenni wole wolquwa umonsa kaajjishshe keere huntara loossino sharrenni harunse diyaspooru giddo hattonni babbaxxitino babbadooshshe kalaqqu.
Itophiyu bao, billaallo yitanni xawishsha fushsha hanaffu. Togoori kalaqami yannaraati Itophiyu seeru aliidimma ayirrisiisara kainohu. Togo yaa Mootimma mitto qarra fultu ikkinni wolu qarri kalaqami yaate. Tenne hajo woxunni hirreenna gobba baalate tuqissannori mannootu no. Togoo assooti diyaspoora babbaddu. Irkissannori noonte gede, gibbannorino haammatu no. Xa nafa gobbate giddora e`noommohu mootimma woxunni hidhite abbitino yite he`mitanni nootano anfommo. Mitu kayinni macca xuuxxannoreeti (C.I.A)te loossara daggino yitanni arrawonsa fushshitanni leeltanno. Xaphi assinummoro addi addi tiro aatenni gaazeexahonna dagoomittete xaadooshshi aana borreessitanno. Konne loossannori Xaphomu Ministirichi foto albaanni xallite gobbate keerira loossannore labbe uminsaha hunote looso loossannori haammataho.
Gobba heedhuro Mootimma heedhanno. Ninke gobbate wolambinati ayeennino rooranno yine balaxinseemmo. Tenne doogonni baxxino garinni uurritinori uminsa paarte horora calla loossannori nooti xawoho. Konni aleenni daga dagate ledo gaance kalaqqe Itophiya billaallisate loossanno wolqano no.
Bakkalcho:- Ameeriku mitte doognni ikko wole doogonni Itophiyu aana xiiwo kalaqannohu misheetinso waajjeeti yaatto?
Kalaa Daawit:- Mishe di-ikkino. Mishinokkita leellishannoha mittoricho kuleemmohe; Ameeriku, Itophiyu daga gobbansa baxxannota seekkite affino. Bareendeseno seekkite buuxxino. Ameeriku gobbara loosu fulinoha ikkiro balaxo uynannihu Itophiyu ilamaraati. Konne assinannihu Itophiya mishate di-ikkino; loossanno daafiraati.
Ameeriku xiiwo roorenkanni Haaroo`mate Kofatto ledo amadisiisaminoreeti. Itophiyu tenne kofatto jeefissuro dureettenna jawaata gobba ikkitanno yite haxoseno gotti assitanno daafira haxose heeshshi assate qarrisannoha ikkanno yaatenni xiiwo batissanno. Buximatenni fula gibboteno ikko mishate doogo di-uytanno. Ayerano di-hajajammeemmo.
Saiha sajjoo diro gobbankera noo mootmma Ameerikaho hajajantannote. Insa yiture baala gumultannote. HWHT hasidhu jaddo assitanno woyte ninkeno kuni gobbate giddo mayra kalaqamanno yine dira fulleemmo yannara Ameeriku insa mittoreno diyaanno. Korkaatuno, insara hajajantanno mootimma ikkitinohuraati. Xa kayinni Itophiya yitanno mootimma kalaqantu. Itophiyu mootimma Ameeriku Mootimma yitannore adhate fajjose leellisha gibbino. Itophiyu bareende togo ikkite mittimmatenni Itophiya’ya yite ka`uro uurrisannonsahu mitturi dino. Tini dagate wodani giddora e’uro roorenkanni Itophiyu jawaatanni ha`ranno.
Bakkalcho:- Diyaspooru dagoomi Itophiyaho nooha halaalanya coyenna mashalaqqe kalqete dagoomi afanno gede hiitto assite loosa hasiissannonsa? Albillicho maa loosate mixo amaddinoonni?
Kalaa Daawit:- Jawu loosi agarannonke. Umihunni, insa Itophiyu aana danchuri ka’’annota di-baxxanno. Insa kaphu piropogaanda calla macciishshitanno. Juntu mootimmanna diyaspoora balaxe albira qaafino. Ninke kayinni uminke xaadooshshe halashshine diriirsa hasiissannonke. Xa konne seekkine sufate ninke hananfe hee`noommo. Addi addi gaamo tantanne loonsanni aana hee`noommo. Tini gaamo tantanamino garinni mashalaqqe soorridhanni hasiissanno mashalaqqe la`anno bissara halaalaancho coye iillishshanno gede loonsanni hee`noommo.
Tenne ledo dippilomaasete hajo aana luphiima looso loosa hasiissannonke. Konne looso loosate worroonni bissano ikkadimmatenni qeechansa fula hasiissannonsa. Gobbate giddorenna gobbaydire seekkite affinore ikka hasiissannonsa. Mootimmate loosaasine biirote noori dippiloomaate ikka di-dandiitanno. Dippilomaasete loosi umisi wodhonna safaraanchi hee`ra hasiissannosi yaa baxeemmo. Qoleno, ninke tantano halashshinanni hee`noommo. Dippilomaatete loosi jawaatiro ninkeno jawaante dhuka lexxine ha`rate dandiineemmo. Xaphoomunni gobbate giddono ikko gobbaydinni noore harunsatenni qinaabbino pirojekte diriirskine gobbanke su`ma gotti assatenna biifisate dandiissanno looso loosate qixxaanbe hee`noommo yaa baxeemmo.
Bakkalcho፡- Addintanni galaxxeemmo!!
Kalaa Daawit:-Anino galaxxeemmo !!
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Woxawaajje 20 , 2013 M.D
