Itophiyu kalqete deerrinni afanshu hee’rannose gede assitanno haammata ikonoomete lossa giddonni bunu laalchi mittohonna jawa qeecha afi’rinoho. Kuni laalchi dagankera, baxxinohunni giwirinnu looso loosidhe galtanno batinye badeeyyete daga heeshshora qara ikonoomete eo buicho ikkatennino sae gobboomu deerrinni ikko qalqete deerrinni gobbanke konne laalcho gobbayidi dikkora soyaatenni diru du’ma gobbankera gobbayidi eo soorro luphi asse kalqoomu afansha afidhanno gede assatenni Itophiyu gottiimma buuxisiisanni nooho.
Ontu dirira albaanni 500 kume toone laalcho ikkinohunni sai baajeette dirinni mitte miliyoone toone laalchi widira lossatenni xaa yannara Itophiyu konni albaanni afidhe egentinokkita gobbayiidi eo, yaano 1.4 biliyoone doolaare ale afi’rase hagiirsiissannote.
Tini seyoo laalchoho gatinni xinqe shiqishi baattote qottisaanchinni kayiisse xaphooma Itophiyu daganna mootimma tashshi assatennino sa’e; gobbanke Itophiyu ikonoomete loosi owaantenni kalqete deerrinni gotti yite egennantanno gede assatenni jawa qeecha afidhinote.
Wole widoonni kayinni, tini maareekkonna seyoo dagginohu sammi yite ikkitikkinni babbaxxitino bissa (laalchu ha’nura ikkino baattote qottisaanchinni kayisse daddaalaanchu, gobbara sokkannori, mootimma, wkl) baattino waaginni ikkasi hegersa hasiissanno.
Konni kaiminnino mitte hegersa hasiissannonketi qara hajo maati yiniro bunu laalchi Itophiyu ikkonoomera qara qara eote buicho ikkitino loossa giddo mitto ikkasi ammannummoro konne laalcho mixxi’ne loosatenni isilaanchimmasi lossa agadhitannonke.
Albinni woyyaabbinonna hagiirsiissanno seyoo daa dandiitinohu Itophiyu kalqete jawa laalcho shiqishshino daafira calla ikkikkinni albinni woyyaabbino isilaanchimmanni shiqishshinohura ikkasi buunxe afa hasiissanno.
Konni kaiminnino goboomu deerrinni sa’u lamalara bunu reqecco barera xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (D/r) Itophiyunni gobbara fulannohu bunu laalchi daddali loosinni dancha looso loosatenni loosidhe galtinorira gobbayiidi dikkora sokkannorira, maamarratenna qoqqowubbate afanshu baraarsha uyino.
Tenne yannara xawisinonte gede sai ontu dirira bunu laalcho lossate hixamanyine loonsoonni. Baxxinohunni kayinni buna kaasanna akkalinoha mukkine ciirsatenni loonsoonnitanna konni amandoommo dirinni kayinni 2 biliyoone doolaare afisiisannohu widira luphi assate loonsannitno xaphoomu ministirichi qummeessino.
Itophiyu bunu afamannoseta calla ikkitukkinni kalqete jawa bunu laashshaancho ikkitino gobbuwa giddo mitte ikkitanno gede assate mootimma calla ikkitukkinni gobbayiidi dikkora sokkannorino bunu laalchi isilaanchimma woyyeessitanno loossara bajeettete fulo gaama hasiissannonsata hegersiisatennino aleenni; sokkannori bunu laalcho xaaxate/ ashshsagate widoonni biifisse/ gobbayidi dikkora shiqishate aana illacha tuga noonsatano barete aana xawisino.
Eewanni, tini bunu seyoo dagginohu umihunni konne laalcho/ buna kaasi barrinni hanafe gumasi xinqe dikkote shiqishi geeshsha ooso ille lossi’nanni deerrinni tenne bunu elto amadooshshe balaxe hegersatenni maareekkisiise Itophiyu su’ma kalqoomu deerrinni gotti assihura ayiradu laashshaanchira galatu hasiisannosi. Biifissenna seesiisse gobba dikkora sokkurirano ikko ogimmatenninna egennonsanni irkisu’rinni kayiise mootimmate geeshsha noorirano hattonni.
Wole widoonni kayinni bunu isilanchimma buuxisiisate ragaanni deerru deerrunkunni hajo la’annonsa bissa laashshaanchunni kayisse gobba dikkora sokkanno daddalaanonna mootimmate bissa ledo amaalantenna halante loosa noonsa.
Isilanchimmasi woffi assitanno hajubba lawishshu gedera kontirobaande woy mootimmate affanshiweelo assi nanni daddalo gargarate loosi aana illacha tunge loosa; baxxinohunni mootimmate qeecha ikkanna konne irkise halaale assiisa kayinni wona aleenni xaphoomu ministirchi qummi assita woxunna womaashshu arko assa la’annota ikkitanna; tini irkono gobbayidi dikkora sokkannoriwiinni agadhinannita ikkaseeti.
Bunu ikonoomete afi’rino horosi qotira wole hegersa hasiissannonke yeemmoti mitte hedo lawishshaho baara widi haqicho/ baarzaafe kaasa afibbeellete. Togo yeemmo woyite baarzaafe horo dinose yaa dikkino. Horichote massine baarzaafe kaasa shaqqado baatto harishsha xuuxisiisate. Sidaamu qoqqowira baadiyyete batidhannoti baarzaafete. Kuni bunaho ikko wolootu jajjira bidhatto kalaqatenni lophote diina ikkanno. Baalunkurira duunu duunu noosina gobbate miinjira badhete miqicho ikkino buni isilanchimma ittisannore murci’ne gargara hasiissanno. Baarzaafete aana qoqqowu deerrinni fushshinoonni wodhono loosu aana hosso.
Bunu lsilanchimma buuxisiisate deerru deerunkunni bunu loosi aana leellitanno bissa amadooshshisi aana hosse galte loosa noonsa. Tayixe afi’noonni danchu gumi kaajje sufanno gede calla ikkikkinni roore lexxanno gede isilanchimma gatinni hananfe agarsiisa hasiissanno. “Bunu daddalaano calla dureensanno” yitanno yaatto gatisate loosidhe galtinori gati aana isilancho bunu sirchonna harishsha iillishatenni mittimma lophinanni gede loosa hasiissanno.
Demmellaash Demmeqe
Bakkalcho Birra 7, 2017 M.D
