Kalqoomu deerrinni maccahunna naadantino atileetooti teesso ikkitino Itophiyi ‘’ qolchamaanote baatto’’ yaamamanno su’ma uyinoonnise.
Babbaxxitino kalqera harinsanni jajjabba atileetiksete heewo xawisaano ikkitinori Itophiyu atileetooti dandoonsa kaimi maa ikkara dandaanno yaannore afate halchannokkihu dino. Konninnino bayira dodansho gede Itophiyaho noota kalqoomu doogote aani dodansho heewo aana haammata baara tayisse beeqqo assitanno.
Sa’i lamu tonnooti dirrara Afrikaho moohino gedeenni sa’’a dandiitinoti jawa 10 kiilo meetire doogote aani dodansho kalqoomu deerrinni baxantinotanna boohaarsitinnota ikkitinori qara 10 dodanshubba mereero gaammannite. Kummatenni kiirranni Itophiyunnirinna babbaxxitino kalqenni gamba yitanno daa’’ataano/turiste beeqqisiissanno dodansho maccari gobbate giddiidirinna olliicho gobbuwa atileetoota beeqqisiisatenni egennantinote. Konninnino kalqete maaratoonetenna doogote aani dodansho maamari (AIMS) kalqete afansha uyinoseha ikkanna; barete borreessiinsanni yanna sumuumme nooseta ikkase anfoonnite. Itophiyaho danchu akati xawishsha ikkinoti banxanniti bayiriidi dodansho Itophiyaho xa kayinni kalqete atileetiksera leebilete deerra uyinoonniseta qixxeessaano egensiissino.
Ispoorte massaggannoti kalqete atileetikse babbaxxitino kalqera harinsanninna wodho wonshitanno dodanshubbara deerra uyitannoha ikkanna; qolchamaanote/ atileetootu widoonni heewo roorunni afansha afidhanno gedenna doorantinotano ikkitanno gede assannonsaha ikkasi anfoonnite.
Maamaru diru du’ma deerra aanno wote konni dirinni doogote dodanshora uyinoti shoole deerrubbaati. Konninnino qarunna jawiidi deerri pilatiniyeeme, harunsitinori goldinna eeliiti; hattono Itophiyu afidhu leebili deerrubbaati. Sai diro uyinoonninsahu 20 deerri ledo tenne yannara 262 dodanshubbara deerra uyinoonninsa. kuri giddonni 148 ikkitanno dodansho leebili reesi aana leellitannoreeti. Afrikaho konni deerri giddora ea dandiitinori shiima gobbuwa calla ikkitanna; dayimendi liige ledo hojjichose koyissannoti Aliyye Afirikiti Moroko; hattono Wodiidi Afiriki lame lame heewonsa leebilete deerra afi’ra dandiitinonsa. Gattino gobbuwa kayinni Itophiyahonna Gaanaho.
Atileetootu burqe ikkitino Itophiyira heewo konni deerrira ease jawa qaafo ikkitanna; dodanshono konni albaanni noohunni ledote afansha uyisiisasera dandaannoho. Tayixe 24kki yannara harinsanniti Soofi Malti bayiriidi dodansho Itophiyaho kalqoomunni 10 kiilo meetire heewonni daanno Bocaasa 8/2017 MDnni harinsanni wote 50 kumi qolchamaano beeqqo assitanno. Tini kiirono Lendenete, Paarisetenna Niyu Yorkete maaratoonera noo kalqete bayiriidi doogote dodansho gedeeri ledo taashshannose. Kalqete atileetikse ‘’leebilete deerra’’ yaanni uyino heewubba isilaanchimmatenni qixxaabbanno gede assatenni, agarooshshinsa agaraminoha ikkatenninna beeqqaano heewote aana noonsa yanna, quchumu gashshootta qixxaawote noonsa irko, hattono qixxaawo atileetiksete handaari aana jawaachishshanno makimaano/ xagga aana loosate noosi hixamanye hedote giddora eessatenni ikkasi bayiriidi dodansho Itophiyaho xawissanno.
Addinta haammata dodanshote heewo noo kalqera konne leebilete deerra afi’ra qixxaawo yannatenni yanna leellishshino lophonna kalqete noori qaranna doorantino doogote aani heewubba giddo ikkase leellishshanno. Kalqete atileetikse gashshooti bisi (World Athletics) heewubba keenatenni diru dirunkunni deerra aanno. Dodate xeertinyi bikki, heewote yanna qorqorshinna eeliite atileetooti beeqqono hedote giddo e’anno hajubbaati.
Demmellaash Demmeqe
Bakkalcho Wocawaaro 30, 2017 M.D
