Techo Jeefamino agani WOCAWAARO gobbankera turizimete aganaati. Togo yineemmo woyte haammata turizime baqqi assitanotinna daa’’ataano goshooshshanno ikkitubba gumulantanno; Wocawaaro aganinni. Babbaxxitinori amma’notenna budu ayyaanna Itophiyaho ayirrisantanno. Tenne yannarano luphiima kiiro amaddannoti gobba giddonna gobbayidi daa’’ataano gobbanke e’annoha ikkasinni handaarunni afi’nanni e’’o luphiimate.
Gobbankera baxxino garinni daa’’attote iillo ikkitino qooxeessubba mereerinni Hawaasi quchumi mittoho. Konni kaiminni ninkeno sa’’i 2016 M.Dni Sidaamu qoqqowira nooti turizimete millimmo maa labbe sa’u? Qoqqowu diru giddo handaarunni mageeshshi e’’o gamba assi’ri?, Haaruudde latinsanni hee’noonnita daa’’attote basenna amadantino hedubba aana Sidaamu qoqqowi woga, turizimenna ispoortete biiro layinki sooreessinna budu handaari sooreessi kalaa Abbebe Maarimohu ledo assinoommo hasaawa aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Qoqqowoho nooti turizimete jiro ma labbanno?
Kalaa Abbebe:-Sidaamu qoqqowira budunniti, dhaggetenna kalaqamunniti daa’’attote base woyi jawa jiro no. Kunino Sidaamu daga ofoltino kalaqami garinni yaano xaphooma Sidaami gogu ofollo noohu Soojjaati Afriki xeichinna Sojjaati Afriki tullaamo bayichooti. Kuni qoqqowu giddo sasu dani diilallote gade yaano alichaamu, gammoojjenna worichaamu diilallote akati hee’ranno gede assanno. Konninnino jawa buubbanno ce’’a, lagganna foonchuwa hattono dubbu gaxigalla, garbuwanna kalaqamunnita daa’’attote base afi’rino qoqqowooti.
Woluno Sidaamu daga budunni dureette ikkasenni budunnirinna kalaqamunniri daa’’attote base UNESCOte kalqete dona ikkite borreessantinota Fichee Cambalaalla lendanna Luwu, adhammete, uddi’rate, sagalete, mi’natenna w.k.l… kuri baalunkuri Sidaamu qoqqowira calla ikkikkinni gobbateno dancha turizimete safo ikkitara dandiitannoti hala’lado turizimete jiro no. Xaphoomunni kalqete aana budu, dhaggetenna kalaqamunnire yine bandoonniri daa’’attote iillo hala’lite afantanno.
Gobbate gedeno baxxino garinni illacha tungoonni handaarra mereerinni turizime mittete.Turizime soorrote mootimmanni haaru garinni tantanantino. Anfinte gede konni alba gobbanke mittichu handaarinni calla (Gibrinnunni) massagantanno gobbaati; xa kayinni Onte handaarranni massagantanno. Tenne yannara turizime haaru garinni tantanantanno yannara ninkeno Sidaamu qoqqowi gede qoqqowunni tantanammoommo. Konne kaima assatenni turizime haaru garinni tantannanni hee’noommo. Gobboomunna qoqqowu gede hala’ladunni turizimete aana ikkado loosu kaayyo kalaqantannokki gedenna ikkado e’’o afi’neemmokki gede daa’’attote iilllo aana qara hekko ikkite keeshshitinota daa’’attote base latishshi aana noo mitiimma bandoonniha ikkasinni ninke qoqqowunni gala hananfummo kawa yannanke, dhukanna woxe fulo assinanni hee’noommohu iillote latishshi aanaati.
Aleenni xawise sa’’ummoti dhaggete, budunna kalaqamu turizimete jiro mitto widoonni kisantinokki jiro ikkiturono lattuhu gedensaanniiti daa’’ataano hatte base iillanna wo’ma owaante afi’ra dandiitannohu; baseno turizimete suude afidhara dandiitannohu. Konne kaima assatenni qoqqowunni tantanammummohu gedensaanni jiro bande batinye daa’’attote base latinsanni hee’noommo.
Albi daa’’attote lolankenna dikkote hayyonni gobbanke turizimete dikko garinni “Wodiidi budillaancho rumushsho” woyi ‘Southern Roots’ yine bandoonniri aana shiimunni sase barrubbara daa’’ataano Sidaamu qoqqowira daa’’attanno yaate. Kunninnino Yirgaalamenna qooxeessu, W/Gennetenna qooxeessu hattono Hawaasinna qooxeessu iillote gede latte turizimete dikko giddo afantanno.
Bakkalcho:-Sidaamu qoqqowo ikki kawa Turizimete aana loonsoonnire xawisinke?
Kalaa Abbebe:-Ninke qoqqowo ikkinummohu gedensaanni umihunni alba noo base haaroonsinenna seesiisate haaruudde daa’’attote base kayinni latisatenna halashshate looso loonsanni hee’noommo. Turizime 21 sani kawa babbaxxitino base milli yine la’’a calla ikkikkinni daa’’ataano budu ikkitubba leellishatenni sagale qishatenna saga’latenni, uddi’ratenni, budu godo’lenninna addi addi millimmo assitanno gede assatenni turizimete illachino hakka higino daafira konne kaima assatenni dagooma hanqaffino turizimete base, Iko turizimete base latinsanni afammeemmo. Kuri giddonni W/Gennetete, Yirgaalamete, Hawaasinna qooxeessaho haaroonso assinanni afammanni. Garambi dagoomu hanqafo agarooshshe assinanni base, Lokka Abbaayyu paarke, Bansinna Booni qooxeessira noota kalaqamu base hanqafinoha seeda rumushsho latisate looso isitiraateejikete mixo dirinni hananfe loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho:-Muli kawa Garambi ilaala latisate hananfoonni loossa noota kullanni. Xaa yannara maa lawanno? Latisate harinshono kulittonkero?
Kalaa Abbebe:-Garambi dagoomu hanqafo turizimete base (Garambi ilaali Sidaamu qoqqowi giddo luphiimu gottinyi noo baseeti) 3368 Meetire baattote gaxi aleenni luphiima bayichooti; dubbunni diwamino qooxeessaati. Qooso labbinori kalaqamu haqqe, duume yeedaala, Gaarraanchunna wolootu dubbu saada hattono addi addi ce’’ate sirchi giddosi afamanno. Kurinna wolootano qooxeessaho afantannore ille goshooshshannore budu minna kaima assatenni ilaala mereersha assine 600 km2 Raadieese xeertidhannota dagooma hanqaffino turizime latinsanni hee’noommo. Tenne basera daa’’ataano galtanno, harinshotenni tenne sheeku minnara loosidhe galtino daga uminsa mine mintanni daallasa kiraho uyitanno gede assinanni.
Astiro turizime yine Itophiyaho haaro hananfoonnita beeddahenna agana la’’ate hashshi turizime konne Garambi ilaalira loonsanniha ikkanno. Itophiyu ispeesete sayinsenna jioloojete uurrinsha hakko leense kaasate qixxaawo assitanni afantanno. Woluno ilaalunni 2, 4na 6km xeertinyi aana daa’’ataano lekkatenni hodhitanni daganniha heeshshote hornya la’anno gede qachuwa loonsanni; tini base kalqete qaddo ikkitara dandiitanno gede dandiisate loonsanni. Xaa yannara gobbankera faranjootu diru kiiro 2024 nni 8 qachuwa kalqete doorantinota daa’’attote base waaga shiqishshino. Albiidinke Maaja woyi Woxawaajje aganira kalqoomu turizimete gambooshshe harinsanni woyte hatte yannara keenne bandanni. Tini baseno gobbanke shiqishshino mittenna baadiyyete daga hanqaffino turizimete dikko hayyo diriirsinoonni baseeti. Xa kayinni goofinokki coyi no; hanafote aana noo ijaari daa’’ataano galtannowanna mashalaqqete mereersha, restooraantetenna addi addi owaante aannoho. Tini baalanti loossa qoqqowo ikkinummohu gedensaanni hanafantinoreeti. Miteekke lowo bikkaancho wonshitino daafira kalqete daa’’attote base ikkite borreessantanno yitanno hexxo noonke.
Kuni ikkihu gedensaanni kalqoomu turizime dikkote mittoo’ma heedhanno. Hattono batinyu qansooti loosu kaayyo afidhanno; batinye baadiyyete daga turizimete aana beeqqitanno. Turizime anfinte gede egenno hasidhanno; jiro hasidhanno. Ninke gobbara buxicho daga turizimetenni horo afidhanni diafantanno. Dandaaminkero ninke umikki iillonke Sidaamu qoqqowira baadiyyete daga daa’’ataanotewinni doolaare afidhanno yine loonsanni hee’noommo.
Wole qoqqowoho Lokka Abbaayyu biheraawe paarke no; qoqqowoho mitte paarke no. Qoqqowu daga gamba yite heedhannoha ikkinohura biheraawe paarke mittete noonketi. Hawaasi quchuminni 100km xeertinyi aana afantanno. Soojjaati Afriki xeichira afantanno garbuwa mereerinni jawiidi garbi Abbayya garbi mule afantanno paarkeeti. Anfinte gede Abbayya garbi jawaho; Oromiyu qoqqowo, wodiidi Itophiyi qoqqowonna Sidaamu qoqqowo xaadisanno. Sidaamu qoqqowi 20km ikkannoha paarkete hala’linye amadanno. Tenne base jawiidi paarke assine latinsanni hee’noommo. Hakko addi addi loojja gatamarantanno; Abbayya garbi qaccera babbaxxitino godo’le, mannimmate guunte loonsanni base loonsanni hee’noommo. Yirgaalame, Bansinna Booni qarqartorano haaruudde daa’’attote base latinsanni hee’noonni.
Bakkalcho:-Qoqqowoho turizimete injoo heedhuna dikkosena maa labbanno?
Kalaa Abbebe:-Turizimete millimmo lainohunni Sidaamu qoqqowira jawa turizimete dikko no. Togo yaa batinye gobba giddonna gobbayidi daa’’ataano dagganno. Lawishshaho; Hawaasi quchumi albinni hanafe fooliishshote barri daa’’attote nna gangalatu quchuma ikke owaante aanni keeshshino. Daa’’ataano babbaxxitino gobbate qarqartonni Qidaamenna Sambata foosliishshote quchuma dagganno. 16 beeddakkote deerra afidhino hoteella no; beeddakkote deerri woroonni heedhe daa’’ataano owaattannoti lowo geeshsha batinye hoteella quchumaho afantanno. Hawaasi quchumi giddosi amadino kalaqami ille goshooshannoho; konnira daa’’ataano batinyunni dagganno. Daa’’ataano Hawaasi gobbaanni woraddate geeshsha hadhe gangalattanno akati no; konnira hala’lado dikko no yaa dandiinanni.
Ikkollana, foonqete gede la’nanniri laalchu anje noonke. Batinye daa’’ataano heedheenna daa’’ataanote shiqinshanni laalchi ajanno. Kuni ikkinohuno daa’’attote iillo latishshi anjenni kainohunniiti; konne qarra gatisate loonsanni hee’noonni. Daa’’ataano qoqqowonke daggannohu umihunni gangalatahooti. Ispoortete turizimeno no; tenne widoonnino qoqqowoho pirimiyerliigete deerrinni lame kilabba noonke. Konninni harunsite kilabba godo’le assate irkisaanonsa ledo quchuma dagganno. Konne calla ikkikkinni quchumu giddo kalqoomu godo’lete xawinna millimmo assinanni mereershuwa no; kunino daa’’ataano quchuma qolte goshooshshannota ikkasenni turizimete lophora jawa qeecha afidhino.
Woluno ‘Mayis Turizime’ gobbate gede Addis Ababunni aante Debrezeyite, Adaamunna Hawaasi quchumma Mayis Turizimete bandoonni quchummaati. Hawaasi quchumi hoteellanna gambooshshu hari noose daafira Mayis Turizime hala’ladunni haa’ra dandaanno. Reqeccotenna baazaarete daa’’ataano hala’ladunni dagganno. Amma’note harinsho assinanni. Konni gobbaanni kalqoomu turizime muxxe ikkitinota Itophiyu ce’’a la’’ate daa’’ataano batinyunni dagganno. Owaantenna paakeeje qineessinanni haaro baseno lendanni ha’nummo bikkinni konni alba mittu daa’’ataanchi mereerimunni qoqqowoho sase barra keeshshannoha ikkiro Lamalu barrira lossate loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Daa”ataanote bobbanke qoqqowunniti maa labbanno?
Kalaa Abbebe:-Mittu dirinni mereerimunni 4 Miliyoone daa’’ataano qoqqowo e’annoha ikkanna 2 Biliyoone birra e’’o afi’nanni. Tenne kiiro erotenni lossate loonsanni hee’noommo. Turizime gobbate gede haaru garinni tantannanni hee’noonni yannara ninke qoqqowu garinni tantananke lowo geeshsha kaa’litinonke. Kaima safo assi’ne harate lowo geeshsha kaa’linonke. Konni gobbaanni noonke turizimete jironni ledote wole qoqqowu quchummanni baxxino garinni injoo no. Togo yaa Addis Ababaho mule afamannohanna buuwattote hodhishshi wo’manka woyte fano ikkasi hattono Mojo Hawaasiti wiinamu doogo jeefantanni afantanno. Sidaamu buni heerasi, Itophiyanna keeniya xaadissannoti jawiiditi kalqoomu doogo Sidaama tayisse sa’anno; Kuri labbino injoo noo daafira turizime aantete luphi yino deerrinni miinja massaggannota, qoqqowu GDP lossitannota, batinye qansootira loosu kaayyo kalaqqannota, daa’’ataanote lolanke leddannota, mootimmanna handaaru bissa luphiima e’o afidhannota ikkitanno yine loonsanni hee’noommo. konnirano hexxo aanno coyi leellanni noo handaaraati.
Bakkalcho:- Haaro daa’’attote base ledatenna nooreno haaroonsate looso loonsanni hee’noonnita xawisse sa’’oottonke; sai 2016 MD turizimete iillo lossatenna handaaru jirono gotti assate gumulle sa’noonniri maati?
Kalaa Abbebe:- Konni handaarira amandanni baajeetenni 80% ikkannoha daa’’attote iillo latishshira hosiinseemmo. konni garinni pirojektuwano 3 nna 4 dirra giddo jeefantannota ikkitinohura Pirojektete gede 100 Miliyoone birra daa’’attote iillote latishshira hosiinsoommo. Togo yaa tayxe dirinni 100 Miliyoone birra baantoommo yaa ikkikkinni loosu loosamanna woro woroonni baantanni ha’nanniho. Lawishshaho; Garambu borro mini gatamarsha jeefinse maassiinsoonni. Aantete Garamba Iko-Risorte, Restooraantenna gallanni base gatamarsha hananfoonni. 14 Miliyoone birra baatooshshe gumulle hananfoonni. Kunino danchu garinni gumulamanni afamanno. Qaddo kalqoomu daa’’attote base ikkanno gede dandiisannore loosate maamarra tantanantino. Taye dirinni Garambi qooxeessira 15 Miliyoone ikkanno birra fulo assinoonni.
Wolu Lokka Abbayyahono looje loonsanni. Abbayyu garbanna qooxeessa turizimete mereersha assateeti loonseemmohu. Qoqqowoho ‘Bitch turizime’ paakeeje Istiraateejete gede amande loonsanni. Maatete jireenyi aana 7 inisheetiive amandoonnite giddonni mitte turizimete. Turizimete paakeeje giddonni Biichete turtizime paakeeje mittete; tenneno hakko loonseemmo. Tennerano 28.9 Miliyoone birra fulo assine looje gatamarranni. Hakkono 27.5 Miliyoone birra baante garunni harinsanni hee’noommo. Xaa yannara gatamarshu aana afantannoti Garamba Iko-Risorte gatamarshu 10% iillino. Lokka Abbaayyaho gatamarranni hee’noonni looje kayinni 30% iillitino. Tini lamenti pirojektuwa 2016 M.D hanafante konne deerra iillitino. Konni gobbaanni Hawaasi quchumira kolishshu waayi qooxeessira daa’’ataanote mashalaqqete mereersha gatamarranni. Quchumu giddo taaboori ilaali pirojekteno biifisa hattonni gumulantanno. Yirgaalametenna W/Gennetete loonsanni pirojektuwano no; fulonsano federaalete, qoqqowu, quchumu gashshootinna woraddate baajeetenni gumullannireeti. Xaphooma qoqqowoho 100 Miliyoone ale kappitaale pirojektuwa iillote latishshira gaamantino. Konni giddonni 40% ikkanno baatooshshe baantoommo. Aaninohu aanino diro gumullanniha ikkanno.
Bakkalcho:- Aleenni xawisoottonke garinni dirunni mereerimunni 4 Miliyoone daa’’ataano qoqqowo e’annoha ikkanna; 2 miliyoone birra e’’o afi’nannita xawisoottonke; tenne giddonni mageeshshi daa’’ataano gobba giddonni dagganno; mageeshshiti gobbayidinni e’anno?
kalaa Abbebe:- Rooriidi kiiro amaddannoti gobba giddo daa’’ataanooti. Gobbayidi daa’’ataano 35 kume ikkitannoreeti; gattinoti gobba giddo turizimeeti. Konni giddonni turizimete e’’o lame doogonni e’’o ikkitanno. Umiti iillote aana mootimma xaaddotenni darrasanjunni gamba assitanno e’’o(paarkuwatenni,maareekkotenni) ikkitanna layinkiti kayinni daa’’ataanote dikko aana qara owaataano ikkitinori daa’’atisiissanno uurrinshuwa, hoteella, babbaxxitino uurrinshuwa afidhanno e’’ooti. Ninke qoqqowira lowo base latinsoonniha ikkirono baatooshshe dihananfoommo. Konni korkaatinni jawiiditi 95% ikkitanno e’’o hoteellatenna daa’’atisiissanno bissara e’’o ikkitinno. Aantete daa’’attote base latishsha gundeenna mootimma darrasanyunni gamba assa hanaffanno yannara taalo baatooshshe ikkanno. Togo yaa hajo la’annonsa bissara e’anno e’’o jawiidi qeecha amaddanno. Mootimma giwirunni, loosu kaayyonni horonsiraanchote. 2 biliyoonenni 95% ikkannohu hajo la’annonsa bissara e’ino e’’o ikkitanna 5% kayinni mootimmate e’’o ikkitinote.
Bakkalcho:- Taaboori ilaali pirojekte ma deerrira afantanno? harinsho ma labbanno?
Kalaa Abbebe:- IFDR xaphoomu ministirchi Abiy Ahimedihu (Dr) layinki maxaafisi “ledamate ilama” hirami yannara qoqqowubbate daa’’attote iillo latishshira hosanno gede murroonninkanni. Konni garinni ninke qoqqowira hirame Taaboori pirojekte biifisate aana hosanno gede assinoonni. Kuni kayinni ninke qoqqowi garinni Taaboori ilaali kapitaale pirojekte amande looso hananfihu gedensaanniiti tenne muro gobboomu garinni sayinsoonnihu. Balanxe kontiraakteroota uyineenna looso hananfoonnita ikkitinohura hananfoonnihu aana e’nankunni qoqqowu gashshooti xaphoomu ministirchi borro mini ledo hasaawatenni wolurichira qolloonni. Konni garinni alba gaammoonni baajeettenniiti hananfoonnihu. Xaphooma kayinni giddinanni dirimma gunde wole loossa aana hee’noonni.
Kuni ikkinohu xaphoomu ministirchi maxaafi attamameenna tenne muro aana iillinara albaanni Taaboori ilaala biifisate looso hananfe lame hinge baatooshshe gumulloonni. Konistiraakshiinete seerinni hanafantino Pirojekte hanafino ogeessinni jeefama noose daafira afi’noonnita tenne womaashshu kaayyo wolurira hossanno gede hasaambeenna qoqqowinke fajjo afi’reeti wole pirojektera hosiisinohu.
Bakkalcho:- Turizimete handaarinni qoqqowoho mageeshshi qansootira loosu kaayyo kalaqantino?
Kalaa Abbebe:- Xaa yannara Sidaamu qoqqowira lamu garinni yaano Interpirayizete tantanante uminsara loosu kaayyo kalaqqinorenna layinkihunni daa’’attote owaante uyitanno uurrinshuwa hundaanni kalaqantinonsare xaphi assineenna 40 kumenna 500 ikkitanno qansootira Sidaamu qoqqowira turizimete handaarinni loosu kaayyo kalaqantinonsa. Togo yaa qoqqowinke giddo shiimu buna anganni mininni hanaffe 4 beeddakko deerra afidhino hoteella afantanno. Baxxinohunni beeddakkote deerri hoteellara shiimunni 1 kuminni 2kumi loosaasine geeshsha qaxartanno hoteella giddo jawiidi kiiro amaddannori 38 kumi geeshsha ikkitannori hoteellate giddo qaxarante loosu kaayyo afidhino. 2500 ikkitannori kayinni maamarunni (daa’’atisiisatenni, daa’’ataanote hasiissanno owaante aatenni, daa’’ataanote uduunne hiratenni) nna addi addi owaante aatenni tantanante uminsanni looso kalaqqe loossanni afantanno. Xaphoomunni 40 kumi 550 qansooti turizimete handaarinni loosu kaayyo afidhinoreeti. Turizime sidaamu qoqqowira gibrinnunni aante loosu kaayyo bu”e ikkitino.
Hawaasi quchumi giddo 16 beeddakkote deerrinna 400 beeddakkote deerri woroonni noori shiimaadda daa’’attote owaante uyitanno hoteella afantanno. Shoole zoonnarano deerrinsanni owaante uyitanno hoteellara loosu kaayyo afidhinori batinye kiiro noonsa qansooti afantanno.
Bakkalcho:- Yannakki uyite ledonke keeshshootto daafira galanteemmo.
Kalaa Abbebe:- Anino galateemmo.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Wocawaaro 30, 2017 M.D
