Looso agadhineemmore ikkinummokkinni looso kalanqeemmore ikkate noonke doorshi loosa callate.
Mito wote ‘’Eweli looso tirino’’ hattonno ‘’eweli roso gude mootimmate looso hoogino’’ maccishsha daganke giddo rosicho ikkite leellitanna afummonkunni lame tonnoota diro saino. Rosinke mussamme taraabbunte gede rosichunni ku’u ko’iiwa tareessanna garirichi gede ‘’eweli maa afe yeenna ani gateemmo’’ yaannohu gede ‘’eweli looso tiri woy hoogi’’ yinanni gumiweelo rosicho tareessantenni ‘’eweli looso giwi woy cee’mi woy mishi’’ yinoommero may bai!
Xaa yannara gobboomunnino ikko qoqqowubbate deerrinnino la’nummoro nooti loosu faasho konne halaale kaxxitinote.
Wole widoonni la’nummoro kayinni kaaliiqi wo’maanna fayyo biso ee qalaqinonkehu mittore loonsummokkinni anganke hayishshi’ne calla ofolline intammoraati yine hendoommo yanna miteekke qaangeemmoti nooro umihunni isonni (kaaliiqa) jawaantetenni maaro xa’mira noonketa; layinki deerrinni looso sao xa’mira noonketa afa ga’’ara yinannikki. Korkaatuno mitto widoonni, lawishshaho la’nummoro qullaawu maxaafira ‘’loosannokkihu itoonke’’ yaanno.
Wole widoonni kayinni manchi beetti wole saadawiichinni baxxino kalaqama ikke leellanno gede assitanno haammata akkatta giddonni looso kalaqe loosasi umikkinna qara akataati. Konni daafira konne looso kalaqate akatasi wole agurreenna garunni horonsi’ra hoogiro umosinni wo’ma mancho ikkasi huluullote giddora eessitannnote yaate.
Konni kaiminnino wona aleenni qummi assininte gede mitu wedelli fayyonna wo’ma biso afi’re hee’renni roso gude mootimmate looso calla agadhanni woy his’ranni dirosi guxxannohu batinyeho. Hattonni looso mishatenninna qooffatatenni (‘’konne looso loosanna eweli afiero mayyaannoe’’) yine tii’’unninna buximatenni roore manna wajjine; wole wote kayinni manni anga la’nenna yorre tii’’a hirre hee’ra irki’raancho ikkinnina wo’ma diassitanno. Halaale coyi’rete manni anga la’ate gedee saali mayi no? woroogge dirrine loosate gedee ayirrinyina? Ki’nenkura!
Mootimmate widoonnino la’nummoro xaa yannara Sidaamu qoqqowi mootimma wedellaho loosu kaayyo kalaqate assitanni noo sharro naandannita ikkitanna; tenne hettisamme loonse lophinanni yannara wedellu qeechaati yine adhinannihu looso agadha ikkikkinni looso kalaqe loosa ikkitinota huwachishano.
Sidaamu qoqqowi Pirezidaantichi Desta Ledamo sa’u lamalara konni amandoonni dirinni 100 kumi qansootira loosu kaayyo kalaqate loonsanni hee’noonnita qummeessino. Togo yaa mootimmate looso calla ikkikkinni addi addi garinni tantanne kalanqanni loosi jawiidi qeecha adnannota huwata hasiissanno. Qoqqowu duuchurinni injiinoho.Baattote shaqqilli kaansire latisanno;winxire sirsannoho. Maatete jireenyi qoqqowoho bacu wedellira loosu kaayyo kalaqinotano la’nannilla hee’nnooni. Looso doora hoongiro amandiri atootannonna gummaamo assanno.
Xaa yannara kalqeno ikkito mitte gobba hasidhannohu cee’mikkinni, mishikkinni, saalikkinni loosannoha calla ikkikkinni bashshi yiikkinni/ waajjikkinni wo’ma dandoosinni hettisame kalaqe loose, loosinoha halashshe umosi, dagasinna gobbasi lossa dandaanno qansichaati.
Loosu ninke kalaqannohu gede ofolline looso agadha yaa haaqeete hurbaate itate gedeeti; loosu ninke kalaqa dandaannohu loonse guma afi’nummosi gedensoonni ikkasi hegersine; balanxe ninke kalanqoommokki loosi mamiichinni daankera looso hoongoommo woy tirroommo yineemmo? Miteekke looso tirroommo yaate tiro ani kayinni ‘’looso gimboommo’’ yitanno tironni riniqiwummoro huluullamannohu hee’ranno yee dihedeemmo. Hanni umonke togo yine xa’mino: ‘’Hiikko looso wo’naalenna injaa giwie?’’, ‘’Mayiraatikka injaano giwiehu?’’, ‘’Loosu aanaatinso anewaati gatto/xe’ne/ qarru noohu?’’
Jeefoteno, sammi yine ofolline wolu manniwiinni agadha ‘’bagu aana bakakka; yaano buximate aana roore buxima lexxatenni sainore mittorexeno abbitannokkita buunxe hegersatenni wedellu looso hasi’rate ikkikkinni babbaxxino looso kalaqate jawu kakkaooshshinni dirosinna yannasi horonsi’ratenni dagasinna gobbasi woyyeese lossate qeechasi fula noosi. Anga la’annokki ilama kalaqate noonke doorshi looso doorrummokkinninna minshummokkinni hattono hexxo murrummokkinni loosa callate!
Demmellaash Demmeqe
Bakkalcho Wocawaaro 30, 2017 M.D
