Itophiyaho turizimete injiitinoreeti yine kullanni aganna mereerinni Wocawaaro agani mittoho. Aganu turizimete injiinoho yinoonnihu mayiraati? Wocawaaro aganira xaphooma Itophiya dagganno daa’’ataano bikkanna e’’o afi’nanni akata hattono Itophiyaho albanna xaa yannara noo turizimete handaari millimmo, ledote loosama hasiissannonsa loossa aana turtizimete ministere ministr dieeti kalaa Sileshi Girmihu ledo assinoommo hasaawa aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Wocawaaro agani turizimete injiinoho yinanni; korkaatu maati?
Kalaa Sileshi:- Wocawaaro gobboomu deerrinni hawadunni fulle haaro diro adhineemmo, arrishsho la’neemmoha; konnira qoteho Masqalunna Irreechunni ledote kalqoomu turizimete barra ayirrinsanni aganaati. Kalqoomu turizimete barra A.K Wocawaaro 27 nni ayirrinsanniha ikkanna; Mewulida ayirrinsannihuno konni aganiraati. Konni daafira xaphoomunni Wocawaaro agani babbaxxitino ayyaanna ayirrinsanniho.
Ayyaanna duucha woyte daga fooliishshidhannohanna hagiidhitanno yannaati. Ayyaanna budillaanchonna ayyaanaame amado heedhunsarono baalunku manni hagiidhannore ikkansanni daga biiffannohu addi addi uduunninni, seesu uduunne horonsidhannohonna manna xa’mate dargunni darga hodhitannoho. Haammata sagaletenna agattote dana qixxeessinanniha ikkanna; ayyanaamo ikkanno woyte kayinni kalaqaanchonsa ayirrissanno yannaati. Konni korkaatinni wocawaaro aganira lowo millimmo no. Gobba giddono ikko gobbayidi daa’’ataanora injiitino yannaati yitanno ammana nooe.
Wocawaaro baxxannoha assannori roore anga ayyaanna gamba yite daggannoha ikkasinni aleenni, hawadu gomichinni xawaabbunna foorarchunniwa reekkammeemmoho. Hattono ayyaannate korkaatinni addi addi qixxaawubba heedhannohura Wocawaaro daa’’ataanote injiino aganaati yine adha dandiinanni.
Bakkalcho:- Wocawaaro aganira xaphoomunni Itophiya dagganno daa’’ataano bikki ma lawanno?
Kalaa Sileshi:- Turizimete yaatto garinni daa’’attote ledo amadisiisaminohunni lame qara yannubba kullanni. Umikkiti haammata wosinna daggannota doorantino yanna ikkitanna; layinkiti kayinni babbaxxino korkaatinni lowontanni wosinna daggannokki yannubba no. Wocawaaronni hananfe Arfaasu agani geeshsha hala’lado daa’’ataanote bobbanke noo yannaati. Sadaasunna Arfaasu aganna qooxeessira Gannunna Cuu’’attote ayyaanna no; baxxinohunni Gannu Itophiyunnihunna Awuroppu Ganni gamba yitino barrubba giddo ayirrisamannoha ikkanna Awuroppu dagara diru soorronsa ikkasinni Kiristoosi ilamishshu barra (Chrismas day) yite loosunni fooliishshidhanno.
Loosunni fooliishshishanno woyte yanna heedhannonsa daafira shotunni dargunni darga millissanno. Kuni akati wole kalqera noo daa’’ataano Itophiya dagganno gede kaayyo kalaqanno. Konni daafira tenne yannara umihunni lowo manni daanno; keeshshonsa yanna seedissanno. Addi addi ayyaanna noo daafiranna baalunku insa aana beeqqitanno daafira roore anga daa’’ataano afi’neemmohu tenne yannaraati. Gobbankeno 70 anga xibbuunni ale ikkitanno daa’’ataano daggannohu Wocawaaronni Arfaasu agani geeshsha noo yanna giddooti.
Bakkalcho:- Babbaxxitino gobbuwa turizimetenni luphiima e’’o afi’rate batinye doogo horonsidhanno; Itophiyu turizimete woyi daa’’ataanotenni e’’o afidhannohu hiittoo doogonniiti?
Kalaa Sileshi:- Daa’ataano gobbanke e’anno woyte balaxxe horophilla horonsidhanno. Itophiyu ayyerete doogo dagguro hodhishshunni ayyerete hodhishshinni e’’o afi’nanni. Aanteteno daa’’atisiisaano uurrinshuwanni xaphoomu owaante hidhinanni; togo yaa hoteelete owaantenni, kaameelu kirinninna wolootuno hasiissanno owaantuwanni hattono daa’’atote basenni afi’nannita addi addi owaantuwa lendanna daa’’atisiisaano uurinshuwanni xaphitte owaante hidhitanno.
Callinsanni dagginore ikkituro kayinni hodhishshaho; fooliishshidhanno hoteelera, saga’litanno sagalete minnara baatooshshe baattanno. Ledoteno daa’’atisiisaanote baattanno; dargunni darga millisate kaameela horonsi’ra noonsa woyi gobba giddo buuwatto horonsidhanno. Konnira qoteho ku”ate/caamma/ fiisiisi’ratenni hanaffe babbaxxino handaarinni addi addi owaantuwa uyitannonsa mannootira baatooshshe baattanno. Gobbate gede turizimete handaarinni afi’nummo yineemmoti kuri baalunkuwinni gamba assinanni e’’ooti.
Konni aganinni gumullanni ikkitubba aana ayyaanna ayirrisate ledo amadaminohunni gobba giddo daa’’ataanono dargunni darga millissanno; kuni shiima dikkino. Lawishshaho wodiidi ilama batinye dargubba hadhanno; baxxinohunni Guraage dargunni darga millissanno. Hadhanno woyte hodhishshaho fulo fushshitanno; ayyaanu korkaatinni sagalenna agatto baxxino garinni qixxeessinanni. Dikkotenni hidhatenni hanaffe tenne sagalla qixxeessite gudda geeshsha batinye fulo fushshitanno.
Masqalu ayyaani ayyaanaamo coyeno afi’rinoho; uddi’rate garino baxxinoho. Irreechuno umisiha ikkinoha seensanni akata afi’rino. Wolootu ayyaannano labbanno uddiranni, seesinninna addi addi angate ogimma laalchuwanni hala’lado dikko heedhannonsa. Lowo manni angate ogimma laalcho halashshe laashshe dikko fushshannohu,baxxinohunni budu uddanna wole yannanni aleenni dikkote shiqqanno yannaati. Tenne yannara qarunni budu uduunninna seesi hala’ladunni hasamanno.
Baxxinohunni sa’u sasenna lame dirra giddo gobba giddo ayirrinsanni ayyaanna aana baxxinohunni ayirrisate wedellu, geerrunna qaaqquullu lowo woxe fushshite seesanna uduunne hidhitanni no. Konnira qoteho sirbu qixxaawo assinanni. Kuri baalunkurinni shiima ikkitinokkiti woxu millimmo heedhanno gede, miinju baqqi yaanno gede, dikko iibbitanno gede injoo kalaqqanno. Ledoteno mannu millimmo woyyaabbinota ikkitanno gede kaa’litanno. Togo yinanni woyte buqqeetenna tii”u horono noonsa.
Ayyaana babbaxxino darga hadhanni ayirrissanno qansooti noonsa boorrasinna loosu xiiwonni hattono daafurunni fulte uminsara haaru garinni haaro wolqa afidhanno gede horo noonsa. Konni daafira ayyaanna dagoomittete horono noonsareeti. Miinju widoonni miinja baqqi assitanno; gobba giddo daa’’ataano garinni kayinni buqqeetenna dagoomittete horo noonsa yaa dandiinanni.
Bakkalcho:- Masqalanna Damara calla ikkikkinni Wocawaaro aganira addi addi gosa diro soorrate ledo amadaminohunni daa’’ataano goshooshate dandiitanno budillaancho ayyaana ayirrisate amanyooti noonsa. Konne turizimete handaari ledo mittoonsate mageeshsha loonsanni hee’noonni?
Kalaa Sileshi:- Duucha woyte togoo ayyaanna ayyaanaame, budillaancho, ha’nura woyi dhaggete amado noonsa. Lawishshaho; Adiwu dhaggete ayyaanaati. Togoore xawu ayyaanna ayirrinsanni yannara duucha kalqera rosaminonte gede daa’’ataanote lolanke gobba giddoraati; ikkollana gobbayidi daa’’ataano gobbanke daa’’atate dagganno yannara togoo ayyaanna hee’ransa goshooshshannonsa.
Ayyaanna dirunni mitte higge calla daggannore ikkansanni daga batinyunni dagganno gede assitanno. Konni korkaatinni turizimete ministere gede babbaxxitino doorshuwa daa’’attote paakeejuwa kalanqanni afammeemmo. Hallanyu handaarino tenne yannara kalaqqanno gede assineemmo. Illachuno daa’’ataano towanyote dagganno woyte ayyaana ayirrinsanni qooxeessira daa’’attanno gede jawaachishate.
Lawishshaho; Masqala Guraagete qoqqowira afamannoha Xiyya kaasamino kincho tenne yannara qixxaawonsa giddo hanqaffanno gede jawaachinsheemmo. Konni daafira daa’’ataano Xiyya calla la’ankunni Xiyya kaasamino kinchinni aleenni Masqalu ayyaana danchu garinni ayirrisse hagiidhite higganno akati noota la’noommo. Konni daafira tenne doogonni qixxaawo kalaqantanno gede egensiisate looso loonsanni hee’noommo.
Ledoteno ayyaanna lainohunni mashalaqqe babbaxxitino harammaadda milli yitanno misillanninna dagoomittete qoollara hattono wolootu doorshuwanni egennantanno gede assineemmo, huwanyoote kalanqeemmo. Ayyaanna lainohunni dagoomunniwa ikkado egenno heedhanno gedenna daga woxenna yannansa gaamte darga dargansa hadhanno gedenna ayirrissanno gede huwanyo kalaqate looso loonseemmo. Aanteteno gobbayidi gobbuwa daa’’ataanora lowo geeshsha illacha
uyite Gannunna cuu’’atto egennantinonte gede kuri ayyaanna garunni afante daa’’atantanno gede gobbayidi gobbuwara harinsanni beeqqo aana haaruudde coyubba shiqinsheemmo paakeejuwanni egennantanno gede wo’ma looso loosa hananfoonni.
Egensiisate loosi rahotenni guma dileellishanno. Ikkollana yannate harinshonni hasi’nanni e”o abbitanno. Xaa geeshsha loonsoommo egensiisate loosinni afi’nanni e’’o albillitte la’neemmo. Konni gobbaanni xaano ikkiro ajjinore ikkiturono daa’’ataano dagganni no. Egensiisate looso loonsanni hee’noommoha ikkasinni albillitte kayinni hala’ladunni daggara dandiitanno kaayyo heedhanno yine ammanneemmo.
Bakkalcho:- Itophiyaho turizimete handaari aana lowo loossa loosantanni afantannota kullanni. Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimedihu (Dr) IGAD turizimete handaarira mootoo’mino. Konni garinni xaa yannara mageeshsha gummaamma ikkinanni hee’noommo?
Kalaa Sileshi:- Ane ammananni gobbanke giddo xaa yannara afi’noommo hurbaate sheggerinna hurbaate gobbate pirojektuwa la’nummoro lowo geeshsha danchu gumi dayino. Ogeessu gede la’nara dandiinanniti jawa soorro no. Lawishshaho; hurbaate gobbate loosantino pirojektuwanni Inxooxxo, jaaloomunna mittimmate paarkuwa la’nummoro mittimmate paarke gobbanke giddo noo daa’’atote base giddonni woxe baantanna tenne kiironni iillo no yaate ayirranno.
Mittimmate paarke dirunni 300 kumi ali manni woxe baate daa’’atanni afamanno. Roore anga daa’’attote basenke mageeshshi manni daa’’atannonsaro anfoonni. Ledoteno Inxooxxono ikkiro lowo manni beeqqanno Ispoorte harinsanna daa’’atantanni afantanno. Jaaloomu paarkeno ikkituro addi addi qixxaawonna lowo sargubba harinsanni hee’noonniha ikkanna hashshanna barra daga ispoorte loossannowanna maateno ooso amadde gangalattanno akati hala’ladunni kalaqamino. Konni daafira konni korkaatinni tini base baalanti suude gatamaratenna lowo manninni daa’’atamatenni e’’ote deerrinni gamba assinanni woxinni wole iillo latisa hananfoommo. Konni daafira turizimete handaarinni xa noo deerra lainohunni lowo geeshsha gumaamo looso loonsanni hee’noonni yaa dandiinanni.
Turizimete ragaanni Itophiyu giddo turizime haaro hananfanni hee’noonni. Handaaru poletiku irkonna illacha afira hanafinohuno xaati. konni gobbaanni keeshshinoommohu gibrinnunni massagantinota, industiretenni massagantinota yinannaati. Xa noo illachi sufiro batinye iillonna safote latishshuwa loosama noonsa. Owaantete islanchimma xaano qarru giddo no. Owaantete islanchimma woyyaabbanno gede hoteellate deerra gaama, konni alba gaamantinoreno marro deerra aa hasiissanno.
Restooraantuwanna daa’’atisiisaano uurrinshuwa xaa geeshsha islanchimmansa agaranna deerra gaamate aana di iillinoommo. Xa biddissa kaajjishankenni gaamate widira e’neemmo. Konni daafira loosa hasiissannonke bikkinni loosa agarantannonke. Ikkollana loosantino pirojektuwa lowo geeshsha gumaamete yine gumula dandiinanni.
wole widoonni gummaa’mansa shiimunni xawisate batinye loosu kaayyo kalaqantino. Gobbayidi soorrono afi’nanni hee’noonni. Ledoteno Addis Ababu Afrikaho qara quchumaati yinanni wolootta quchumma ledo heewisiinsanni keeshshinoonniti qaangannite. Itophiyu giddo heedhanni noori wole gobbuwa mannooti yaano, gobbayidi qansooti gangalattaranna heedhara dandiitanno base kalaqantino. kunino jawa kaa’lo afi’rino. Miinjunni ledote kuri pirojektuwa lowo geeshsha gummaammate, dancha guma afisiissino yee ammaneemmo.
Hurbaate Sheggerinni sa’ne hurbaate gobbate la’niro Wonci, Koyishunna Halaala keellu lowo geeshsha islanchimmatenni loosantinore ikkitanna; mitoota kayinni shotunni mannu iillara dandaannokki akati hee’rara dandaanno. Lawishshaho; Gorgora, Ceberanna Wonci lowo manni shotunni ha’raranna daa’’atansara dandaanno. Wole widoonni mite mite keeru hoongi noonsa dargubba noonte gedeenni hee’reennanni keeru akati taaliro kayinni lowo geeshsha jawa kiiro afidhino daga daa’’attannoha ikkanno.
Shiqishote widoonni la’nummoro seekkine la’’a hasiissannonkeri duucha woyte turizime de’’antino qoolaati. Duucha woyte mageeshshi daa’’ataano daggu yinanni; tini hasattote hajooti. Me’’e daa’’ataano hasidhe daggu yinanni; kayinnilla jawu loosi shiqishote. Umihunni daa’’antanni base no? layinkihunni daa’’atote iillo lophitino? yaano, daa’’ataano hasidhanno coye mulenni afidhanno? hasiisannohu safote latishshi wo’mino? yannaasincho doogonni qajeeltinoti, ikkadda, egennonna amanyootu noonsari mannu wolqa noonke? base basente injiinohu daa’’atote amanyooti no? yitanno hajubba duucha woyte hawantinorenna mannu wodanchannonsakkireeti. Ikkollana kuri lowo woxe xa’mitannokkire ikkitanna hala’ladunni loosantanni afantanno.
Aleenni kayisoommo hajubba shotunni loosantannore di ikkitino; seeda yanna adhitanno. Luphiima dhukanna egenno hasidhannoreeti. Danchu garinni loonsanni hee’noommo. Kuri coyubba wo’mituro iillonke shotunni daa’’ataanotenni dooramate kaayyo heedhannonsa. Dagge daa’’attino mannooti kayinni hagiidhite insa daa’’atamansanni kayinni wolootu la’anno gede coyirate dandiitanno kaayyo kalaqantanno. Loonseemmo egensiisa ledo amadaminohunni shotunni guma abbate dandiisannoho yinara dandiinanni. Konni daafira xa shiqishote aana hala’ladunni loonsanni hee’noommo.
Owaantete aana danunni, islanchimmatennino lowo geeshsha qinaawinonna tantanamino garinni loonsanni hee’noonni. Xaa yannara hoteellate deerra aate qixxaambanni hee’noommo. 4 beeddakko noonsa hoteella woyyeessituro 3 beeddakko yaamantara dandiitanno. Beeddakko uyine sa’’a calla ikkikkinni yanna yannantenni islanchimmansa garunni harunsine irko assatenni guminsa aana irkisamme marro gaamate looso loonsanni. Haaruuddeno haaru garinni deerra aatenna alba noorira sasu diri badooshshinni deerra woyyeessate looso gumullanni.
Bakkalcho:- Itophiyu Afriku deerrinni 16 donna borreessiissino callicho gobbaati; kuni turizime halashshate mageeshsha irko assanno?
Kalaa Sileshi:- Garanko! Itophiyu kalqete dona borreessiisatenni Afrikunni balaxaancho gobbaati. Konni ragaanni wolootu Afriku gobbuwa ledo heewisiinsanni woyte lowontanni horonsi’raancho woyi heewisamaancho di ikkitino. Ikka hoongoommo korkaati aleenni xawisoommo korkaattaati. Mittu doni kalaqamu korkaatinni lawishshaho; Biheraawe paarke woyi gashshootu mine woyi amma’note base woyi wole dana afi’rino dona kalqete dona assine borreessinara dandiinanni. Borreessinannihuno budillaancho, kalaqamu, angate kinsannihanna kinsannikkiha yine borreessinara dandiinanni. Ikkollana hakko boreessama calla e’’o afi’rate wowe di ikkitanno.
Korkaatuno mitte turizimete millimmora xaphoomunni aleenni xawisoommo safote latishshuwa no. Lawishshaho; hodhishshu akati aana doogo, teknoloojete aana telekoomete owaante aana woyyaambe heera hasiissanno. Ikkollana insanni ledote fayyimmate owaante aana mannu wolqa hee’ra, loosaasinete dhuki, keerunna ga’labbote hajo, poolisete hajubbanna wolootuno lowo geeshsha hasiissannori handaaru heewisamaano murtanno hajubba no.
Konni daafira 16 kalqete donna heeransa umisenni daa’’atamate balaxaancho di assitannonke. Uminsanni kayinni kaa’lo afidhinoti addaho. Yunesko borreessitino donna noo base kalqete aana doortanni daa’’attanno daa’’ataano no. Itophiyaho borreessantino donna kiiro lexxitanno woyte Itophiya daa’’atate heddanno kaayyo kalaqqanno. Hattono kalqete donimmara borreessinoonnire hendanni woyte kalqete aana borreessantinori lowo geeshsha babbaxxitanno. Mitte gobba doni woletenni baxxanno. Ninke gobbara noo doni wole gobbara noo dona dilawanno. Ninke gobbahu calla ikkikkinni wolootu gobbuwa doni baalunkura umi umisi horo afi’rinoho. Kalqete daga rossara agartara hasiisanno sumuda yine borreessinoonni. Konni korkaatinni egensiisate shotunni kaayyo kalaqanno. Yuneskote donaati yineemmo woyte baxxinoho; la’’ama hasiissannosi yine egensiisa shotunni daga ammansiissara dandiitanno.
Yuneskote borreessamasi haaronna wole basera nookkiho yitanno ammana kalaqanno daafira egensiishshu looso lifixisatenna mittimma kalaqate dandiisanno. Konninni ledote Yuneskote dona borreessinanni yannara haaroonso hasiissannonsare shotunni haaroonsate injoo kalaqanno. Lawishshaho; Laalibela haaroonsinanni hee’noommo; wole baserano haaroonso assinanni woyte Laalibela Ferensayete mootimma irkissuro, Aksumi haaroonso Xaaliyu mootimma irkissuro, kuri xa’mubba shiqishate Yuneskote borreessamansa shotunni jiro gamba assine haaroonsonna hakko qooxeessira noore latishshu loossa loosate kaayyo kalaqqanno yaate.
Bakkalcho:- Aantete Itophiyu turizimete handaarinni hasiissanno horo afidhanno gede ma loosa hasiissanno? qarunnino yawo adhe loosa hasiissannosihu ayeeti?
Kalaa Sileshi:- Wocawaaronni hanaffe Arfaasu agani geeshsha noo aganna batinye wosinna adhineemmo yanna ikkasenni haammata dargubbara turizimete millimmonni horonsiraano ikkitannori no. Gibrinnano ikko Industire noonsakki qooxeessubba no; Turizime calla mereersitino qarqarto heeransanni hattenne qooxeessubbara nooreno ikkito xaphooma hiittenne qarqartora afamannohu Itophiyu qansichi turizime egensiisa agarantannosi. Owaante uyitannori kayinni owaantete islanchimma aana illachishshe loosa heedhannonsa; afi’noonnire amande sufa calla ikkikkinni yanna ayannantenni woyyeesa agarantannonsa.
Gobba giddo daa’’ataano kayinni daa’’atate budinsa lophanno gedenna mannootu dargunni darga millissanni yannara woyyaawino coye la’anno daafira daga daa’’atate budensa lossira hasiissannonsa. Daga noonsa yannanni gobbansa affanno gedenna daa’’attanno gede assa agarantannonsa. Tuqu xaadooshshuwano Itophiyu Turizimete handaari lophanno gede egensiisate looso loosa hasiissannonsa.
Ledoteno turizimete handaari loosi danna diafi’rinoho. Callinni loonsanni loosinna afi’nanni lopho dino. Doogo loosannohu doogote handaaraati; xaadooshshu owaante konni handaarira gadachosi fula hasiissannosi. Hallanyu handaarino baqqi yee beeqqa noosi. Baalunku gadachosi fuliro luphiimu gumi daannokki korkaati dino. Baxxinohunni turizime lophitanno gede hallanyu handaari investimente halashshanno gede hattono woyyaawino diro ikkanno gede halcheemmo.
Bakkalcho:- Assinoommo keeshsho daafira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Sileshi:- Anino galateemmo.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Wocawaaro 23, 2017 M.D Hamuse
