Shekkeerete xisso xaa yannara kalqete aana noo qaruudde dagoomu fayyimmate qarrubbanni mittete. Baxxinohunnino Sehara woroonni noo Afrikunna Wodiidi soojjaati Isiyu gobbuwara miliyoonetenni kiirranni manni xoqolamanni afamanno.
Kalqete fayyimmate uurrinsha mashalaqqe leellishshanno garinni; A.K 2020 kiirotenni 241 miliyoone hendanni manni sgekkeerete xissonni amadantinoha ikkanna; kuri giddonni 627 kume ikkitannori reyitino. Shekkeerete xiiwo boode gobbuwa aana luphiima ikkitanna Sehara woroonni noo Afriku gobbuwa xibbuunni 95% kalqete shekkeerete taraawo gawajjamaanonna xibbuunni 96% reyote bikka tenne xisso korkaatinni dibbanno.
Xisso gargarate mootimma mixubba qixxeessite haammata dirrara babbaxxitino wo`naalshubba assiturono, xisso diru dirunkunni xibbuu kuminni kiirranni heeshsho xoqoltanni sufase uurrisa didandiitino. Baxxinohunni ontu diri woro ikkitino qaaqquulli roorenkanni konni qarrinni gawajjantanni no.
Shekkeere qarunni sa`annohu irkiraano lubbuwa duqqitino meyaa “Anoofiilesi” lubbuwanni ga`mamatenni ikkanna; xissote gawajamaano ikkitinore pilaazmodiyemi irkiraano lubbuwa duqqitanno. Manna gawajjitara dandiitannori onte pilaazimodiyemete sirchuwa ikkitanna; pilaazimodiyeme falsipareminna pilaazmodiyem Vayivakisi lowo geeshsha hala`ladunni shiyaanchimmansanni egennantanno.
Sayisate harinsho hanaffannohu biinbiicho xissamino mancho ga`mitannosi woyte adhitanno mundeenniiti. Hakkiinnino wolu mannira sayissanno.
Shekkeerete xisso malaatta leeltanno woyte xisso kaajjitukkinni yannantenni fayyimmate mereersha haratenninna xagisiratenni shotu garinni hura dandiinanni. Shekkeerete xisso qara qara malaatta luphiima iibbabbo 38OC ale, qiijajjisha, hunkuu, umu damuume, xaphooma ikkitino bisunna mikittate xisso, looqqi assanna tushshiisha, sagalete hasatto hooga, godowu xisso baxxinohunni qaaqquullu aana, araawanna saga`late fajjaaleessa ikka hooga baxxinohunni qaaqquullu, nna labbinoreeti.
Kalqete fayyimmate uurrinsha (WHO) wortino shekkeerete qorqorshinna gargarooshshi hayyubba mereerinni xagichu horonshi qaraho. Shekkeerete xisso xagichi garunni hajanjoonnihanna horote aana hosannoha ikkasi buuxissanno; kunino xaggate gumaamimma luphi assate, gargadhatenna qorqorate kaa`lanno.
Fayyimmate owaante aano xigisate biddissubba ayirrisatenni xagisiraanote xaginaatu harunso jeefisate hasiishsha rosiisatenninna irkidhino gawajjubba harunsatenni xagicho hiittoonni horonsira noonsaro egensiisate ragaanni jawiidi qeecha fultanno.
Shekkeerete xagga uurrinshunnita ikkitinokki doogonni horoonsira hallanya xagisiraanonna dagate fayyimma aana luphiima gawajjo kalaqqanno. Shekkeerete xagga doogimale horote aana hossanno woyte kaajjado gawajjo iillishsharano dandiitanno.
Uurrinshunniha ikkinnokki xagichu horonshi xissotenni hurate kaayyo ajishanno. Konni gobbaannino seeda yannara xissote reqeccaawa, sarraaqantino fayyimmate qarrubbara reqeccaawanna bisu shekkeerete xigga rosanno gede assanno. Kuri qarrubba gargadhate dagoomu fayyimmate roso, xaginaatu biddissubba garunni harunsanna xagichu gumaamimma buuxa hasiissanno.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Wocawaaro 16, 2017 M.D Hamuse
