Sayinsummohu 2016M.D gobbate gede baca ikkitubba la’noonniho. Diroho latishshu widoonni baca seyoo hegersinoommo. gobba miicannoreno hattonni. Konni dirinnino sai dirira xaaddinonke foonqenna laafa midaado taashshi’ne haaro hexxonninna kakkaooshshunni kaajjado midaadonke roorenkanni bowirsine jawaatu gumira hixamanyineemmoha ikkanna laanfenna leeltino foonqe tire sa’neemmoha ikka noosi.
Saihu akkalu diri haaru dirira baycho agurinkunni mitte lamala kiirantino. Kalaqamu ikkitubbano mannu loosino danchummano bunsheno akkalu dirinni ledo sa’ino. Konni dirinnino xaaddara dandiitanno ikkitubba heedhannota heda bunshe diafidhino.
Haaru diri saihu akkalu dirinni woyyinoha ikkasi heewinsanniti yanna ganaanni daggannota ikkiturono; balanxe kayinni danchummate ikkitubba xaaddanno gede halcha kayinni hasiissanno. Konnira, sai 2016M.D gobbate gede afi’noonni qeellenna seyoo hattono xaaddino mitiimmubba amandoommo haaru dirira uminsa sumuda worte sa’ino.
Gobbate gede dayinoha dancha gumanna kaajjado midaado konni dirinnino kaajjinshe sufisiisa noonke. Laanfenkenni rosicho adhine woyyaawino looso loosatenni woyyaabbino gobba hegersa baalinkewiinni agarantanno.
Geegeessinummohu akkalu diri gobbate gede haammata loossa gumulantinohonna seyoono afi’noonniho. Hakkonni bikkinnino jiffa xaaddinohono. Sai dirinni gobbanke dipilomaasetenni ikko haanju harumi loossani kalqoomu barenni luphi yite leeltino; gibrinnu laalchimmanni woyyaawu gumi maareekkamino. gurchunni Keere booreessitanno ikkitubba konneno ko’iichono kalaqantanni shetto ganturono gobboomu keere agarsiisate kayinni hashsha barra wo’naalsha assinanni sa’nooni dirooti.
Baxxinohunni, gibrinnu handaarinni jawaachishanno gumi maareekka dandiinoonni. Sase miliyoone kuntaalinni luphi yee egenninokkihu xaphoomu diru laalchi bikki lee xibbee miliyoone kuntaali widira lophino dirooti. Bunu laalchimmanna gobbaydi dikkuwara sonkanni bikkino lexxinoho. Buna gobbaydi dikkora soyaatenni calla 1 bixxille 4 biliyoone doolaare eo afi’ra dandiinoonni. Itophiyu konninnino haaro seyoo maareekkisiisa dandiitino dirootinkanni. Qamadetenna Ruuzete laalchimmanni afi’noonni seyoono konni dirinni roorenkanni handaarunni woyyaawa guma abba dandiinannita jawa hexxo aannoho.
Woluno, haaroo’mate kofatto ijaarshi loosi gumulamate deerrira iillinoha ikkasi jawa seyooti. Konni albaanni caabbicho burqissanno gede looso hanafisiinsoonnirira ledotenni lame Terbayinnano haaru garinni caabbicho burqisa hanaffino dirooti. Konninnino, caabbichu wolqa hala’litanno gede ikkino.
Haanju harumi loossano sa’u boode dirrara gumulantanni dagginote. Ikkeenano, sai Woxawaajje aganira gobboomu deerrinni mitte Arrishshonni lee xibbee miliyoone addi addi horo afidhino chigginyubba kaasate mixo qansootu timbiliqqe fulte gumultino loosooti. Kunino, mixote aleenniiti gumulaminohu. Daga beeqqaano assine loonsanni loosi hiittenne yannarano gummaamo ikkannota huwantoonni ikkitooti. Haanju harumi loosi kaajje sufanno gede assinoonni daafira gobbate gede laalchimmano lexxitanna diilallote akatino taalanni dayno. Konne calla dikkino. Konni albaanni qooxeessu buujjama korkaatinni ba’anni keeshshitino duucha lubbuwano garunni agarama dandiitino.
Quchummate doogimaru latishshino gobbate qaru quchumi Addis Ababaho calla ikkikkinni wolootta qoqqowubbate quchummarano harisa hananfoonniho. Kunino, quchumma hee’ratenna loosi’rate injiitinorenna biifadda assateno aleenni daa’’attote handaarinnino lowontanni doorantanno injoo kalaqinoho.
Baaru furcho xa’monna wolootta dipilomaasete handaarrannino kaajjado midaado la’noonni. Ikkeennano, gaance, darama, moollenna baattote hoshooshamanni kalaqantino tigenna lolahunni hattono wolootta kalaqamu ikkitubbano gobba jiffanni sa’inoti qaangannite. Mimmito ammana hooga, poletiku kaiminni qussama, gaance kalaqantanno gede korkaatta kalaqanna manna funge maaxatenni shaa woy maatensawiinni woxe xa’mate assotubbano gobba jiffanni sa’ino ikkitubbaati.
Ikkinohura, sa’u yannara xaaddinonke jiffanni rosicho adhine qarrubbanke hasaawunninna amaalammetenni tidha yannite hedonna harinsho malaateeti. Qarrubba hasaawunni tidhate budenke lossi’nammora hasiisanno.
Dhaggenkenni mitto biso ikke keeshshinoha ola, kiphonna gaance aguratenni gobbate keerinna hobbaati geanno garinni halamme loosa agarranni. Konninni, gobbate latishshinna keeri hegeraa’manno loossa kaajjite suffanno gede baalunku qeechasi fulara hasiisanno.
Bakkalcho Wocawaaro 9, 2017 M.D
