Gobboomu amaalammete bare harisate babbaxxitino qooxeessubbara balaxote qixaawo assinanni hee’noonni. Addi addi dagoomu bissa mereero hedote badooshshubba kalaqanturo; poletiku hembeelamme heedhuro; olu gedensaanni kalaqantino ikkitubbanni hala’ladu poletiku reekko giddo noo bissa mereero sumimme kalaqate hende harinsanni hee’noonni amaalammeeti.
Babbaxxitino gobbuwa dhaggete dagonni kalaqantino gobboomitte qarrubbanna qara qara ikkitino hajubbanni xaaddinota sumimmete hoonge duuchanka beeqqaano assitino gobboomu amaalammenni tidha dandiitino. Hegeraamo gobboomu keerensano agarsiisi’ratenni miinjansa lossi’ratenni gutunni lopha dandiitino.
Itophiyahono addi addi dagoomi mereero poletikunna hedubbate massagaano mereero gutunni sumuu yaa hoogate badooshshubba kalaqantino. Hedote badooshshe kayinni keeraatu doogonni hasaawunni tidha dandiinanni. Addi addi dagoomi giddo ha’nura ikkitino amaalammetenna sumimmete budu jirte no. Ikkollana, gobboomu deerrinni gutunni hasaambe sumuu yaateno amaalammete harinsho lowontanni hasiissannote. Sai dirinni hanafe gobboomu deerrinni amaalamme harisate dandiisiisanno garinni balaxote qixxaawo assinanni keeshshinoonni. Tayxe dirinnino amaalamme gobboomu deerrinni harinsannita xwainsoonni.
Gutunni sumuu yaateno jawa hexxo uytanno harinshooti. Keeshshitino komanni sumimme hooga dihasiissanno. Sa’e sa’e kalaqantanno gaancubbannino dagoomu lowontanni gawajjamanni nooti addaho. Dagoomu gawajjama gedensoonnino gobbate aana kalaqqanno gawajjo shotu garinni la’nannita dikkitanno. Poletiku hedo badooshshinni kainohunni sa’u dirrarano gaancubba kalaqamasenni haammatu qansootinna jajjuno gawajjote reqeccaawinoti muli yanna qaaggooshsheeti.
Xaa yannarano gobbate babbaxxitino qooxeessubbara kalaqantanni noo gaancubbani dagoomu keerenna hobbaate hooga geeshsha iillino. Poletiku xa’mubbano wolqatenni dawaro afidhanno gede assinanni harinsho dagoomunna gobbate aana jawa hekko kalaqqanni afantanno. Kuri bissa assooti kayinni qansootu hasidhu gede basetenni base millisse loosidhannokki gede kora ikkitino. Qoossonsano gufissanni afantanno. Amaalamme duuchanta gobbate qarrubba tirtannote yine heda hoongirono; kayinni kaima ikkitino qarrubba tirtannota hendanni.
Amaalamme guuta ikkitannohunna guma abba dandiitannohu baalanta dagoomu bissa taalo beeqqaano assa dandiinirooti. Konnira, ka”a hasiissanno hedooti yite shiqishshanno bissa heedhuro haa’ne gutunni hasaawanna hajo la”ante tirantanno garinni raga wora hasiissanno. Mitu mituno bire birqiiqi koma kayissanni hasaawaho shiqishidhara hasidhanno kakkachuulli no. Kuri bissa budunna balchoomu gobbaanni ikkino garinni millissaranna uminsa hedo calla afansha afidhanno gede hasidhannoreeti.
Bero qarrubba techo sumuu yaa hoogankera korkaata ikkiturono; ga’ara sufa dinose. Ilamate sumimmenna mittimma ragisiisate dandiineemmo ilama ikkinammo gede techo amaalama doorshu nookkite.
Amaalammeno lawisate calla ikka dinose. Hajubbate aana seekkine hasaambe qarubbanna sumuu yaa hoongete kaima ikkitino korkaatta tirama hasiissanno. Konnira baalunku qixxaawe beeqqaano ikkannota agarranni. Amaalammete harinshono hajo la’anno bissa baalanta beeqqaano asa ikkinohura, komishiineno tenne harinsho subbinota assate wo’naaltanni afantanno.
Wole ragaanni, amaalammete beeqqaano ikkinummorono guma abbinannikkite yitanno bissa diba’ino. Kuri bissa dandaami garinni ammanchiishanna gutunni sumuu yitanno gede assate amaalammete komishiine assitanni noo wo’naalshi daandanniho.
Qara qara ikkitino gobboomitte hajubba lainohunni sumuu yaa hoogate mitiimmubba wolqatenni tirate adhinanni doorshi gobbate gede jawa waaga baatisiisannanke dangoommo. Xaano ikkiro togoo laooshshi gatinokki daafira roorima qooxeessubbara dagoomu aana shetto xaaddanno ikkitubba digattino.
Xa noo harinshonni kayinni haaru garinni guma abbate haaro harinsho doodha gadacho ikkitanno. Ikkinohura, gobbankera harinsanni hee’noonni amaalamme duuchanka beeqqisiissannota ikkitanno. Konni ragaanni, gobbankera babbaxxitino qooxeessubbara qodhite sharrantanni afantanno wolquwano qodhonsa tirte hasaawahonna amaalammete shiqqanno gede mootimmano ikko dagoomuno duu’re xa’manni afamanno.
Manchi beetti balaxe umisi hedo sharrame qeelatenni umosi wolassa hoogiro wole wolassara didandaanno. Wolu gobbaydi diini daynokkiwa meessi gobba giddo roduuwu mimmitu ledo kiphantanni gaance kalaqqannonna mimmitu aana gawajjo iillishshanno laooshshi ayeerano dielanno. Konnira, tayxe haaru dirinni haaronna woyyaabbino hedonni amaalamme gutunni sumuu yaatenni gobbanke keerenna hobbaate hegersineemmo diro ikkankera halcheemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Wocawaaro 9, 2017 M.D
